Tiedotteet

Vuoden Nuori yritt�j� on Jutta �sterberg

Super Administrator — Sun, 19 May 2013 06:58:43 GMT

Vuoden Nuori yrittäjä on Liikunta- ja hyvinvointikeskus Aplico Oy:n toimitusjohtaja Jutta Österberg Lohjalta. Österberg palkittiin Suomen Yrittäjien Valtakunnallisessa Nuorten yrittäjien tapahtumassa Turussa myöhään lauantai-iltana.

Österbergin voiton ratkaisi se, että hän menestyy itsenäisenä yrittäjänä hyvin ketjuvaltaisella toimialalla. Lisäksi Aplico Oy erottui erittäin määrätietoisena toiminnan kehittäjänä. Kehittämisessä yritys toimii systemaattisessa yhteistyössä omien asiakkaidensa ja kunnan kanssa. Tuomariston mukaan poikkeuksellista on myös se, että firma menestyy, vaikka toimii Uudenmaan suurella talousalueella pienessä Lohjan kunnassa.

Vuonna 1978 syntyneestä Jutta Österbergistä tuli yrittäjä, kun tilaisuus sattui kohdalle.

— Sali, jolla tuolloin työskentelin, oli sulkemassa ovensa. Kun aloitimme, neliötä oli 800, nyt niitä on 2 700, hän kertoi laajennusurakastaan.

Österbergin asetti ehdokkaaksi Suomen Yrittäjien toimialajärjestö Suomen Kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys ry. Suomen Yrittäjien antama palkinto on 5000 euroa.

Tuomas Enbuskelle tunnustus yrittäjyyden edistämisestä

Valtakunnallisessa Nuorten yrittäjien tapahtuman juhlagaalassa palkittiin myös muita yrittäjiä ja yrittäjyyden edistäjiä:

Vuoden aluejärjestötoimija:
Heidi Alariesto, Lapin Yrittäjät
”Heidi Alariesto on käynnistänyt onnistuneesti Lapin Nuorten yrittäjien toiminnan.”

Vuoden aluejärjestö:
Helsingin Yrittäjät
”Helsingin Yrittäjien yrittäjyyden pop up –kahvila Avokonttorilla tavoitettiin uudentyyppisiä yrittäjiä suuressa kaupungissa.”

Vuoden nuori tutkijayrittäjä (yhteistyössä KAUTE-säätiö):
Anssi Lehikoinen, FT Rocsole Oy, Kuopio
”Anssi Lehikoinen on pystynyt yhdistämään menestyksellisen yrittäjyyden sekä innovatiivisen tutkijantyön.”

Vuoden yrittäjyysteko:
Tuomas Enbuske
”Toimittaja Tuomas Enbuske pitää yrittäjyyttä esillä, vaikka yrittäjän päätä silittäessään saattaakin saada joskus luun paistamaan.”

Valtakunnallinen Nuorten yrittäjien tapahtuma päättyy tänään sunnuntaina.

Valtakunnallinen Nuorten yritt�jien tapahtuma 17. - 19.5.: "Nuoret yritt�j�t ottavat vastuuta talouskasvusta"

Super Administrator — Thu, 16 May 2013 11:52:00 GMT

Vuosia jatkunut vaikea taloustilanne on paljastanut kiinnostavan ilmiön:

— Suomessa on löytynyt uudenlainen porukka yrittäjiä. Nämä nuoret yrittäjät kokevat, että jos Suomen talous halutaan kasvuun, juuri heidän pitää onnistua. He kokevat, että vanhoilla talousrakenteilla se ei onnistu, Suomen Yrittäjien kehittämispäällikkö Petri Rajaniemi sanoo.

Nuoret yrittäjät kokoontuvat viikonloppuna Turkuun valtakunnalliseen päätapahtumaansa.

Yrittäjyydessä on erityispiirteensä — nuoren kannattaa ottaa niistä selvää

Kun nuori valitsee palkkatyön sijasta yrittäjyyden, hänen pitää tajuta sen erityispiirteet.

— Esimerkiksi vanhempainvapaat eivät onnistu yhtä automaattisesti kuin palkkatyössä. Varsinkaan, jos yrittäjä on yksinhuoltaja tai perheen molemmat vanhemmat ovat yrittäjiä, Suomen Yrittäjien Nuorten yrittäjien valiokunnan jäsen Mia Kanerva huomauttaa.

On hyvä huomata että sosiaaliturvan — eli esimerkiksi vanhempainrahan — taso määräytyy maksetun yrittäjäeläkkeen perusteella. Palkansaajalla tason määrittää palkka.

— Eläkemaksun suuruus vaikuttaa siis paljon muuhunkin kuin eläkkeeseen. Nuoren yrittäjän kannattaa muistaa se, kun miettii eläkemaksunsa tasoa, Kanerva sanoo.

Vuoden nuori yrittäjä palkitaan viikonloppuna

Nuorten yrittäjien tapahtuma huipentuu myöhään lauantai-iltana juhlagaalaan, jossa palkitaan Vuoden nuori yrittäjä. Kilpailussa loppusuoralle kirivät raahelaisen Tuupa Records Oy:n Jussi Isokoski, jyväskyläläisen Suomen Verkkomaksut Oyj:n Lennu Keinänen, jurvalainen koneurakoitsija Jouko Sjöblom ja lohjalaisen Liikunta- ja hyvinvointikeskus Aplico Oy:n Jutta Österberg.

Lisätietoja:

http://gettogether.fi/

Suomen Yritt�j�t sote-ratkaisusta: Palveluiden j�rjest�minen ja tuottaminen pidett�v� erill��n

Super Administrator — Wed, 08 May 2013 14:03:56 GMT

Suomen Yrittäjien mielestä oli tärkeää, että hallituksen piirissä löydettiin päälinjat sote- ja kuntauudistukselle.

— Sekava tilanne on aiheuttanut epävarmuutta erityisesti sosiaali- ja terveysalan yrityksille. Ne ovat joutuneet pohtimaan omia panostuksiaan palvelutuotantoon, kun uhkana on ollut sekin, että julkinen sektori ottaisi enemmän tuotantovastuuta, Suomen Yrittäjin varatoimitusjohtaja Anssi Kujala sanoo.

— Erittäin tärkeä on selkeä linjaus siitä, että palveluja voivat edelleen tuottaa sekä kunnalliset että yksityiset toimijat. Tämä takaa kuntalaisille valinnanvapautta ja vaihtoehtoja sosiaali- ja terveyspalveluissa, Kujala jatkaa.

Hallitusohjelmaan on kirjattu selkeä tavoite siitä, että kuntapalvelujen järjestämis- ja tuotantovastuuta tulee selkeyttää ja eriyttää kuntatasolla. Suomen Yrittäjien mukaan peruskuntien lisäksi nyt myös tulevien sote-alueiden ja vastuukuntien on kirkastettava rooliaan palvelujen järjestäjänä ja tuottajana, jos ne mielivät vastata vaatimuksiin valinnanvapauden lisäämisestä.

— Kuntasektorin ensisijainen tehtävä on luoda edellytykset monipuoliselle palveluvalikoimalle palveluiden järjestäjänä. Niiden ei pidä kilpailla markkinoilla vaan kehittää markkinaa palveluiden järjestäjän roolissa, Kujala linjaa.

— Palvelut kannattaa tuottaa sen, joka siihen parhaiten pystyy.

Kujala muistuttaa, että kunnilla on niin paljon lakisääteisiä tehtäviä – yli 500 – että ne eivät mitenkään pysty toteuttamaan niitä kaikkia itse vaan tarvitsevat yritysten ja järjestöjen apua.

P�ivitt�istavarakaupan kilpailuvalvonnan tehostaminen on perusteltua

Super Administrator — Tue, 07 May 2013 11:52:28 GMT

Eduskunnan talousvaliokunta antoi tänään mietinnön, jossa puolletaan päivittäistavaran määräävän markkina-aseman sääntelyä hallituksen esityksen mukaisesti. Jatkossa päivittäistavarakaupan ketju olisi määräävässä markkina-asemassa, jos sen valtakunnallinen markkinaosuus on vähintään 30 prosenttia. Nykyisillä markkinaosuuksilla sääntely koskisi sekä S- että K-ryhmiä, joilla on yhteensä noin 80 prosentin osuus Suomen päivittäistavarakaupan markkinoista.

Suomen Yrittäjien mielestä on perusteltua parantaa tavarantoimittajien mahdollisuuksia saada tuotteitansa kaupan valikoimiin tasapuolisin ja kohtuullisin ehdoin. Tämä toimii pienten yritysten ja kuluttajien eduksi.

- Talousvaliokunta teki tänään linjakkaan ratkaisun, kuten maa- ja metsätalousvaliokunta teki jo aiemmin. Valiokunnat katsoivat, että päivittäistavarakaupan markkinoiden toimintaa pitää parantaa viranomaisvalvontaa lisäämällä, johtaja Antti Neimala Suomen Yrittäjistä sanoo.

Talousvaliokunta katsoo, että kilpailuviranomaisen pitää selvittää lain valvonnassa muun muassa kanta-asiakasjärjestelmien asianmukaisuutta.

- Tämä on perusteltua erityisesti silloin, kun alennukset myönnetään kolmannen osapuolen toimipaikoissa, Neimala sanoo.

Lakimuutoksella edistetään tervettä kilpailua ja tehostetaan poikkeuksellisen keskittyneen päivittäistavarakaupan kilpailuvalvontaa.

Yritt�jille konkreettista tietoa oikeuksista puhelinmyyntitilanteissa

Super Administrator — Mon, 06 May 2013 09:00:00 GMT

Suomen Yrittäjät jatkaa harhaanjohtavan markkinoinnin torjuntaa: Suomen Yrittäjät on yhdessä Tietosuojavaltuutetun toimiston kanssa laatinut ohjeistuksen yrittäjän oikeuksista puhelinmyyntitilanteista. Ohjeille on hurja tarve.

Suomen Yrittäjät saa päivittäin lukuisia yhteydenottoja yrittäjiltä, jotka ovat saaneet laskun, tilausvahvistuksen tai muun syntyneestä sopimuksesta viestittävän dokumentin yritykseltä, jonka kanssa yrittäjät eivät ole tehneet sopimusta.

— Laskun lähettänyt yritys tyypillisesti väittää, että yrittäjä on tälle soitetun markkinointipuhelun yhteydessä tilannut laskusta ilmenevän tuotteen tai palvelun, vaikka mitään sopimusta ei ole tehty, Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Tiina Toivonen kertoo.

Yrittäjällä on yritystoiminnan muodosta riippumatta oikeus tarkastaa myyjän nauhoittamien puheluiden sisältö esimerkiksi niissä tilanteissa, joissa osapuolilla on erimielisyyttä keskustelun sisällöstä. Muun muassa tästä kerrotaan Yrittäjälläkin on tietosuojaa –ohjeessa. Ohjeessa selvennetään myös se, että yrittäjä voi pyytää puhelinnauhoitteen sisältöä tarkastettavaksi lähettämällä myyjälle allekirjoitetun pyynnön skannattuna sähköpostin liitetiedostona.

— Harhaanjohtavat toimijat ovat tarkoituksella hankaloittaneet tarkastusoikeuden toteuttamista kieltäytymällä vastaanottamasta sähköpostin liitetiedostona lähetettyjä tarkastuspyyntöjä. Nyt epäselvyyttä ei enää ole, ja tällainen pyyntö on hyväksyttävä, Toivonen toteaa.

Hallitus on sitoutunut puuttumaan harhaanjohtavaan markkinointiin – työ vielä kesken

Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus sitoutui hallitusohjelmassaan puuttumaan harhaanjohtavaan ja vilpilliseen markkinointiin. Yrittäjällä ja yrityksellä on oikeus aina kieltää itseensä kohdistuva puhelinmarkkinointi. Nykyiset suojautumiskeinot eivät kuitenkaan ole riittäviä.

— Järjestelmälliseksi organisoituun ja osin jopa rikolliseen toimintaan, joka perustuu sopimattomien ja harhaanjohtavien menettelyiden käyttöön liike-elämässä, on pystyttävä puuttumaan nykyistä tehokkaammin, Toivonen vaatii.

Joka vuosi noin 130 000 yhden hengen yritystä joutuu harhaanjohtavan markkinoinnin uhriksi. Samankaltaisia laskuja kertyy myös muille yrittäjille. Vilpillisiä ja aiheettomia laskuja maksetaan joka vuosi arviolta yli 20 miljoonan euron edestä.

Suomen Yrittäjät on tehnyt ministeriöille aloitteen tarvittavista lainsäädäntötoimenpiteistä, jotta yrittäjät saisivat paremman turvan harhaanjohtavaa markkinointia vastaan.

Lue yrittäjän oikeudet puhelinmyyntitilanteissa tästä linkistä:

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/yritystoiminnan_abc/yrittajan_tietosuoja_puhelinmyyntitilanteessa/

Vuoden nuori yritt�j� -finalistit julki

Super Administrator — Thu, 25 Apr 2013 06:08:36 GMT

Suomen Yrittäjien Vuoden nuori yrittäjä -kilpailun finaalivaiheeseen nousi neljä erilaista yritystä eri puolilta Suomea. Voittaja julkistetaan Valtakunnallisessa nuorten yrittäjien tapahtumassa Turussa 18.5.2013.

Perusyrittäjää ei ole - laaja kirjo yrittäjyyttä ehdolla Vuoden nuoreksi yrittäjäksi:

Koneita korjaamalla kasvuun

Jurvalainen koneurakoitsija Jouko Sjöblom ryhtyi myymään koneita maanviljelijöille ja sivutoimiyrittäjille. Liikevaihto kasvoi nopeasti, ja hän osti lopettamassa olevia yrityksiä. Markkinaraoksi löytyi kolmannen vaiheen koneet, joita pitää kunnostaa ennen myyntiä. Ne eivät muita kiinnostaneet. Konehuolto, konekauppa, huoltoasema ja rautakauppa tukevat toisiaan.

Miksi Jouko Sjöblom Oy?

”Perinteisellä alalla, uudella tavalla”. Yritys pystyy hyödyntämään uusia mahdollisuuksia niiden ilmetessä, ilman toimialarajoitteita. Yritys on rohkeasti toteuttanut uuden liiketoimintamallin. Tuotteiden elinkaaren pidentäminen ja omalla työllä toteutettu jälleenmyynnin lisäarvon synnyttäminen toimivat kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti konekaupassa. Alallaan yrityksellä on vahva jalansija koko maassa ja kansainvälisesti.

Kuka: Jouko Sjöblom, s. 1981

Yritys: Jouko Sjöblom Oy, Jurva, perustettu 2005

Toimiala: Konekauppa, rautakauppa, huoltoasematoiminta, puu- ja energiateollisuus

Henkilöstö: Kaupallisella puolella 10, puuteollisuudessa 16

Liikevaihto 2012: 4,1 miljoonaa

Liikunta- ja hyvinvointikeskus Aplico Oy tarjoaa koko ajan uutta

Lohjalaisen liikuntakeskuksen Aplico Oy:n perustajasta Jutta Österbergistä tuli yrittäjä, kun tilaisuus sattui kohdalle.

— Sali, jolla tuolloin työskentelin, oli sulkemassa ovensa. Kun aloitimme, neliötä oli 800, nyt niitä on 2 700.

Österbergin kokemuksen mukaan liikunta-alalla menestyäkseen ei voi vain kopioida, sillä silloin on koko ajan askeleen jäljessä.

Miksi Aplico Oy?

”Vastavirtaan!” Ketjujen täysin dominoimalla alalla, kasvukeskuksen ulkopuolella, Aplico on noussut omalla toimialallaan alueensa menestyneimmäksi yritykseksi. Trendit kulkevat kohti tarjonnan ja kulujen karsimista, mutta Aplico uskoo kehittämiseen ja investointeihin ja saa panokselleen myös selkeän tuoton jättäen taakseen paljon perinteisiä toimijoita. Kehittämisessä yritys toimii systemaattisessa yhteistyössä omien asiakkaidensa ja kunnan kanssa. Näin on löydetty uusi tapa toimia, jota nyt rakennetaan. Kunnianhimoinen tavoite on olla alansa paras - ja itsenäinen!

Kuka: Jutta Österberg, s. 1978

Yritys: Aplico Oy, Lohja, perustettu 2004

Toimiala: Liikunta- ja hyvinvointikeskus

Henkilöstö: 13 täysipäiväistä, 15 tuntityöntekijää

Liikevaihto 2012: 1,5 miljoonaa

Suomen Verkkomaksut loi verkkomaksuihin aivan uuden toimintamallin

Jyväskyläläinen Suomen Verkkomaksut Oyj tarjoaa verkkokauppiaalle kaikki kotimaiset maksutavat yhdellä sopimuksella.

— Verkkokauppoja perustavat yrittäjät halusivat verkkokauppaansa kassakoneen. Jouduin kertomaan, että pitää tehdä sopimus kaikkien pankkien kanssa. Yrittäjä kun olen, totesin, että tämän voisi tehdä toisinkin, yrittäjä Lennu Keinänen kertoo.

Yrityksellä on 60 prosentin markkinaosuus Suomessa ja kasvusuuntana Skandinavia ja Baltia.

Miksi Suomen Verkkomaksut Oy?

”Kasvuhaluinen sarjayrittäjä pitkällä kokemuksella.” Yritys on teknologiamurroksen voittajia. Muiden yritysten verkkoon siirtyminen kulkee Suomen Verkkomaksut Oy:n tuotteiden kautta. Yritys tarjoaa muille kasvun mahdollisuuden toteuttamalla verkkomaksamisen luotettavasti ja helposti. Yritys vie rohkeasti uutta tuotetta markkinoille, suoraan riskejä päin ja ne näyttävästi selättäen.

Kuka: Lennu Keinänen, s. 1981

Yritys: Suomen Verkkomaksut Oyj, Jyväskylä, perustettu 2007

Toimiala: Verkkoliiketoiminnan maksupalvelut

Henkilöstö: 38

Liikevaihto 2012: 3,4 miljoonaa

Tuupa Records Oy tarjoaa saamelaisnuorille esimerkkejä onnistumisista

Raahelainen Tuupa Records Oy:n pääliiketoiminta on äänentoistossa ja tapahtumatekniikassa, mutta yrittäjä Jussi Isokoskelle saamelaiskulttuurin edistäminen on sydämen asia.

— Lähdin yrittäjäksi ihan soitellen sotaan. Olin tehnyt äänihommia ja mietin, että tätä voisi kokeilla ihan yritykselläkin. Samalla päätin ryhtyä kustantamaan saamenkielistä rokkia, jota itse tein, sillä muuten ei löytynyt julkaisuväylää, yli 20 saamelaislevyä julkaissut Isokoski kertoo.

Miksi Tuupa Records Oy?

”Yrityksen arvot ovat vain mielipiteitä, kunnes niistä maksaa hintaa”; yritys kokee pelkän rahan tekemisen sijaan tärkeimmäksi asiakseen intohimon toteuttamisen ja tärkeäksi kokemansa asian edistämisen. Yritys on rohkeasti perustettu palvelemaan pientä ryhmää, jonka tarpeisiin ei tarjontaa merkittävästi ole. Saamelaiskulttuurin näkyväksi tekeminen antaa työlle merkitystä, joka koetaan keskeiseksi.

Kuka: Jussi Isokoski, s. 1981

Yritys: Tuuparecord Oy, Raahe, perustettu 2004

Toimiala: Tapahtumatekniikkaa sekä äänite- ja videotuotantoa, äänitekustantamista

Henkilöstö: Kolme täysipäiväistä työntekijää ja 11 freelanceria

Liikevaihto 2012: 190 000

Näin voittaja valitaan

Jokainen valtakunnallisen Vuoden Nuori Yrittäjä -kilpailun finalisti on aluejärjestön tai toimialan jo valitsema alueellinen voittaja.

Valtakunnallisen kilpailun voittaja valitaan vertaisarvioinnilla, jota edustaa ansioitunut ja monipuolisesti edustava yrittäjäraati:

Ida Hakola, yrittäjä, toimitusjohtaja, sisältöstrategiatoimisto Vapa Media

Antti Järvinen, yrittäjä, toimitusjohtaja, ToinenPHD

Sam G Nieminen, omistaja, toimitusjohtaja, SGN Group

Marianne Heikkilä, toiminnanjohtaja, päätoimittaja, Marttaliitto

Kari Hiltunen, järjestöjohtaja, Suomen Yrittäjät

Tapani Jarmas, yrittäjä, Suomen Yrittäjien nuorten yrittäjien valiokunnan puheenjohtaja

Palkinnon voi voittaa enintään 35 vuotta täyttänyt yrittäjä. Yrityksen on tullut toimia vähintään kolme vuotta ja sen tulee työllistää omistajansa lisäksi vähintään yksi henkilö. Kriteerinä ovat myös jatkuvan menestymisen edellytykset ja hyvä taloudellinen peruskunto.

Tavoitteena on löytää voittajaksi yritys ja yrittäjä, joka toiminnallaan henkii uutta. Tärkeää on, että palkittavissa yrityksissä on löydettävissä tekijöitä, jotka edustavat toiminnan dynamiikkaa, tulevaisuususkoa, uutta ajattelua ja sellaista ennakkoluulottomuutta, jota voidaan vuoden nuorelta yrittäjältä edellyttää ja toivoa.

Suomen Yritt�jilt� elinkeinopoliittinen ty�kirja kuntien ja yritt�jien avuksi

Super Administrator — Wed, 24 Apr 2013 05:01:42 GMT

Kunnat tarvitsevat apuvälineitä tehokkaan elinkeinopolitiikan tekemiseen. Selkeillä linjauksilla taataan, että palveluita voi kehittää pitkällä tähtäimellä. Siihen tarvitaan toimivia keinoja. Siksi Suomen Yrittäjät on kehittänyt kuntien tueksi elinkeinopolitiikan työkaluja.

Suomen Yrittäjien mukaan tehokas elinkeinopolitiikka vaatii kunnan päättäjiltä selkeitä linjauksia. Perusvälineiksi yrittäjät esittävät elinkeinostrategian, palvelustrategian, hankintastrategian, ohjeistuksen pienhankinnoista sekä yritysvaikutusten arvioinnin.

- Kun nämä ovat kunnossa, kunnan palveluita päästään kehittämään tehokkaasti ja järjestelmällisesti, Suomen Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö Kari Jääskeläinen sanoo.

Jääskeläisen mukaan strategioita oikeasti tarvitaan, jotta kuntaan saadaan selvät linjavalinnat esimerkiksi palveluiden järjestämisestä.

Jääskeläinen toteaa, että kuntien palvelumarkkinat kasvavat joka tapauksessa.

- Kun kunta linjaa ajoissa ja selkeästi, mitä palveluita se ostaa tulevina vuosina, yrittäjä voi investoida ja kehittää palveluitaan pitkällä aikavälillä. Se on kuntalaisen etu.

Kuntien ja yrittäjien yhteiseksi työvälineeksi Suomen Yrittäjät julkisti elinkeinopoliittisen työkirjan Lahdessa järjestettävässä Kunnallisjohdon seminaarissa. Työkirjaan on koottu tiiviisti konkreettisia keinoja siihen, miten kunta voi yhdessä yrittäjäjärjestön kanssa huolehtia omasta elinvoimastaan.

Kunnallisjohdon seminaariin osallistuu yli 500 kunnan- ja kaupunginjohtajaa, valtuutettua ja yrittäjävaikuttajaa eri puolilta Suomea. Ensi vuonna Kunnallisjohdon seminaari järjestetään Seinäjoella 14.-15.5.2014.

Suomen Yrittäjien Elinkeinopoliittisen ohjelman työkirja 2013 - 2016:

http://www.yrittajat.fi/kunta

Kunnallisjohdon seminaarin ohjelma:

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/tapahtuma/?CalendarId=00a79b66-42ae-4d90-aa2c-04e877537f9c&EventId=9fe82a1f-e431-4bd1-8d10-985d400b6a0e

Kuntien lakis��teisist� teht�vist� l�hes 200 uudelleenarvioitavaksi

Super Administrator — Tue, 23 Apr 2013 03:00:00 GMT

Kuntien lakisääteiset tehtävät ovat kaksinkertaistuneet vuodesta 1990. Tammikuussa 2013 julkaistun valtiovarainministeriön raportin mukaan niitä oli tämän vuoden alussa 535. Sen jälkeenkin kunnille on tullut vielä kymmeniä uusia tehtäviä. Samaan aikaan kasvaa huoli julkisen sektorin varojen riittävyydestä, kun väestö vanhenee.

— Kehitys on kestämätön. Mitkään verotulot ja valtionavut eivät riitä tuollaisen tehtävämäärän toteuttamiseen, vaan ne joudutaan rahoittamaan velkarahalla, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala sanoo.

— Tämä ei ole kuntien vika, vaan hallituksista riippumatta tehtävämäärää on kasvatettu.

Kujala puhuu aiheesta Lahdessa tänään alkavassa Kunnallisjohdon seminaarissa, jonne kokoontuu yli 500 kunnanjohtajaa, valtuutettua ja yrittäjää.

Kuntien tehtävistä uskallettava keskustella

Suomen Yrittäjien mukaan palveluiden pääasiallisen järjestämisvastuun pitää edelleen olla kunnilla, mutta kunnan ei ole pakko tuottaa kaikkia palveluita itse. Keskustelun käynnistämiseksi yrittäjäjärjestö kävi läpi kaikki kuntien lailla säädetyt tehtävät ja velvoitteet.

— Arvioimme, että peräti kolmannes lakisääteistä tehtävistä vaatii uudelleenarvioinnin. Pitää harkita, kuuluuko tehtävä ylipäätään julkisen vallan toteutettavaksi. Tehtäviä voi myös siirtää kunnilta jonkun muun tahon tuotettavaksi tai ulkoistaa, Kujala sanoo.

Esitys on tarkoitettu nimenomaan keskustelunavaukseksi. Mahdollisten tehtävien siirtojen oikeudellisia ja taloudellisia vaikutuksia ei ole pyrittykään selvittämään.

— Kukin voi tämän esityksen avulla pohtia, mikä tehtävä on välttämätöntä ”normeerata” tai kunnan tuottaa itse.

Kunnat ja yritykset ansaitsevat vapauksia

Kujalan mukaan yritysten toimintaedellytyksien parantaminen on kärsinyt, kun kunnat on tukehdutettu yli 500 tehtävällä.

— Liiallinen sääntely hidastaa yritystoiminnan kehittymistä ja erityisesti palveluiden ulkoistamista, mikä on välttämätöntä, jos halutaan turvata edes kohtalaiset hyvinvointipalvelut.

Kujala vaatii myös muutosta valvontaviranomaisten rooliin.

— Ei voi olla tarkoituksenmukaista, että viranomainen lain oikeuttamana estää hyvät hankkeet, hän sanoo.

— Kunnille pitää antaa mahdollisuus avata palvelumarkkinoita yrityksien tuottamiksi paljon vapaammin. Laatu syntyy eri tuottajien välisestä reilusta ja avoimesta kilpailusta, ei normituksesta.

Kujala huomauttaa, että yritykset eivät pääse kehittymään ja investoimaan, kun usein jo normeilla rajataan luovat paikalliset ratkaisut pienten ja keskisuurten yritysten kanssa ulos.

Lue tästä linkistä Suomen Yrittäjien keskustelunavaus ja lista uudelleenarvioinnin ansaitsevista tehtävistä:
http://www.yrittajat.fi/kunta

Kunnallisjohdon seminaari järjestetään Lahdessa 23. – 24.4. Lue koko ohjelma tästä:

www.yrittajat.fi/kunnallisjohto2013

Julkisen sektorin yritystoiminnan kilpailuvalvonta on perusteltua

Super Administrator — Thu, 11 Apr 2013 11:00:36 GMT

Suomen Yrittäjät kannattaa kilpailu- ja kuluttajaviraston toimivallan lisäämistä koskemaan julkisen sektorin toimintaa markkinoilla.

Hallitus antoi tänään eduskunnalle esityksen, jonka johdosta kilpailu- ja kuluttajavirasto voi puuttua julkisen sektorin taloudellisesta toiminnasta aiheutuviin kilpailuvääristymiin merkittävästi aiempaa tehokkaammin. Esityksen mukaan kilpailuvääristymät pitää poistaa ensisijaisesti neuvotteluteitse, mutta markkinoita vääristävä toiminta voidaan myös kieltää tai sille voidaan asettaa ehtoja, jotka korjaavat kilpailutilanteen neutraaliksi.

Suomen Yrittäjien mukaan peruslähtökohtana on oltava, että julkinen sektori luo edellytyksiä yritystoiminnalle ja huolehtii markkinoiden toimivuudesta. Tähän sisältyy se, että julkisen sektorin on pidättäydyttävä harjoittamasta yritysten kanssa kilpailevaa toimintaa.

— Vaikka ehdotettu kontrollijärjestelmä ei kokonaan kiellä julkisen sektorin toimintaa markkinoilla, se on tärkeä askel oikeaan suuntaan, johtaja Antti Neimala Suomen Yrittäjistä sanoo.

Suomessa vakavia kilpailuhäiriöitä

Hallituksen esityksen antaminen perustuu osaltaan EU:n komission päätöksiin, joissa se on katsonut valtion ja kuntien liikelaitoksia koskevan lainsäädännön sisämarkkinaperiaatteiden vastaiseksi. Komissio velvoitti Suomen muuttamaan liikelaitoksia koskevaa sääntelyä ja huolehtimaan samalla siitä, että kilpailuneutraliteetin valvonta järjestetään. Nyt annettu esitys täydentää viime viikolla annettua hallituksen esitystä kuntien liikelaitosten yhtiöittämisestä.

Neimalan mukaan julkisen sektorin harjoittaman yritystoiminnan aiheuttamat kilpailuhäiriöt ovat olleet Suomessa vakavia.

— Komissio antoi päätöksensä jo vuosia sitten, joten on korkea aika puuttua kilpailuhäiriöihin tehokkaasti. On suorastaan kiusallista, että tilannetta, joka on ollut päättäjien tiedossa jo pitkään, ei ole pystytty korjaamaan kotimaisin keinoin. Tämä tapaus osoittaa kuitenkin, että EU:n kilpailuoikeus tukee suomalaisten pk-yritysten toimintaedellytyksiä hyvinkin konkreettisesti, Neimala korostaa.

Kuntien markkinah�irik�innille vihdoinkin rajoitteita

Super Administrator — Thu, 04 Apr 2013 11:30:58 GMT

Suomen Yrittäjät on tyytyväinen siitä, että kuntien liikelaitosten yhtiöittämisvelvoite laitetaan vihdoin toimeen. Hallitus antoi 4. huhtikuuta eduskunnalle esityksen kuntalain muuttamiseksi.

Jatkossa laki velvoittaa kuntia yhtiöittämään ne liikelaitokset, jotka toimivat markkinoilla häiriten yksityisten yritysten liiketoimintaa.

— Yrittäjät ovat jo vuosien ajan tunnistaneet useita ongelmia liikelaitosten kilpailuhaitoista. On erittäin hyvä, että liikelaitosten yhtiöittäminen saadaan vihdoin liikkeelle, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala toteaa.

Kujalan mukaan kuntien kannattaa kuitenkin nyt ”viheltää pilliin” ja arvioida aina, onko yhtiöittäminenkään tarpeen vai olisiko parempi lopettaa yritysten kanssa kilpaileva liiketoiminta kokonaan.

— Kansalaisia huolestuttaa se, miten kunnat suoriutuvat tärkeimmistä velvoitteistaan eli peruspalveluista. Kuntien onkin syytä miettiä sitä, miksi ne toimisivat markkinoilla, joilla on olemassa yksityistä tarjontaa, Kujala tähdentää.

Kuntien iso urakka: kaikki toiminta markkinoilla on käytävä läpi

Hallitus esittää yhtiöittämisvelvoitteelle siirtymäaikaa vuoden 2014 loppuun saakka. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnissa on edessä iso urakka. Vuonna 2011 kunnilla oli nimittäin vielä 172 liikelaitosta ja monet näistä aiheuttavat yrityksille jatkuvaa kilpailuhaittaa.

— Siirtymäaikana on tärkeää seurata sitä, että yhtiöittämiset hoidetaan asiallisesti ilman perusteettomia pääomituksia. Lisäksi on tärkeää, että esitetty lakimuutos velvoittaa kunnat käymään myös virastomuodossa harjoitetun toimintansa markkinoilla läpi ja joko lopettamaan tai yhtiöittämään sen, Kujala huomauttaa.

Liikelaitosten yhtiöittämisen siirtymäaika on lyhyt. Tämä on kuitenkin hyvin perusteltua, sillä EU-komissio on jo pitkään velvoittanut Suomea toteuttamaan tämän yhtiöittämisvelvoitteen markkinoiden tervehdyttämiseksi. Liikelaitokset ovat saaneet verohyötyjä ja ovat olleet suojassa konkurssilta. Näin ollen ne ovat saavat kiellettyä valtiontukea ja vääristäneet kilpailua.

Hallituksen p��tt�m�n osinkoveromallin muuttaminen heikent�isi ty�llisyysn�kymi�

Super Administrator — Wed, 27 Mar 2013 14:39:02 GMT

Hallitus päätti kehysriihessään viime viikolla merkittävästä yritysverouudistuksesta. Tänään hallitus teki lausuman, jonka mukaan päätöksen vaikutukset arvioidaan vielä ennen elokuun budjettiriihtä. Kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki esitti Helsingin Sanomien verkkouutisessa hallituksen linjauksesta tulkinnan, joka tarkoittanee hallituksen jo päättämän, kevyemmin verotettujen osinkojen 60 000 euron ylärajan poistamisen peruuttamista.

- Tulkinta on työllisyystavoitteen kannalta vahingollinen, sillä mainitun ylärajan poistaminen kannustaa yrittäjiä kasvattamaan yritystään ja työllistämään, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoo.

Nykyisessä verojärjestelmässä on kasvukynnys, joka houkuttelee yrityksen myymiseen.

- Hyviä yrityksiä myydään turhan usein ulkomaiseen omistukseen, jolloin on vaarana innovaatioiden ja työpaikkojen siirtyminen maastamme. Sen johdosta nykyjärjestelmässä olevan kasvukynnyksen poistaminen on työllisyyden kannalta tärkeää.

Järventaus muistuttaa, että osingoilla rahoitetaan myös yritysten sukupolvenvaihdoksia.

- Eurorajan poistaminen helpottaa sukupolvenvaihdosten rahoittamista ja edesauttaa niiden onnistumista. Myös se on työllisyyden kannalta tärkeää.

Hallitus on ilmoittanut budjettiriihessään tekevänsä tarvittaessa mm. kasvun ja työllisyyden kannalta lisätoimia. Silloin huomio tulee kohdistaa henkilöyhtiöihin ja toiminimiin, joiden verotus on jäämässä liian ankaraksi suhteessa osakeyhtiöihin.

- Myös henkilöyhtiöt ja toiminimet ovat työllisyyden kannalta tärkeitä, Järventaus sanoo.

SY:n hallitus: Yritysveroremontti kannustaa kasvuun - seuraavaksi keskityt��n henkil�yhti�iden ja toiminimien verotuksen korjaamiseen

Super Administrator — Tue, 26 Mar 2013 12:56:55 GMT

Suomen Yrittäjien hallitus on arvioinut Kataisen hallituksen kehysriihessä 21.3. tehtyä ratkaisua yritysverotuksen rakennemuutoksesta. SY:n hallitus katsoo, että ratkaisu kannustaa kasvuun ja yrittäjyyteen. Yhteisövero laskee 20 prosenttiin ja listaamattoman yhtiön osingoista 25 prosenttia on jatkossa osakkaan pääomatuloa. Osinkoverohuojennuksella ei ole enää 60 000 euron ylärajaa. Huojennuksen laskentaprosentti laskee 9 prosentista 8 prosenttiin yhtiön nettovaroista. Uudistuksen valmistelussa on huolehdittava, että uutta osinkoveroa ei sovelleta ennen uudistuksen voimaantuloa kertyneisiin voittoihin. SY:n hallitus käsitteli asiaa kokouksessaan tiistaina 26.3.

Yritysverouudistuksen rahoittamiseksi oli kova paine korottaa arvonlisäveroa. SY:n hallituksen mukaan on tärkeää, että tätä korotusta ei toteutettu.
Henkilöyhtiöiden ja elinkeinonharjoittajien verotus on kuitenkin muodostunut selvästi osakeyhtiöiden verotusta ankarammaksi. Seuraava tavoite on saattaa henkilöyhtiöiden ja toiminimien verotus samalle tasolle osakeyhtiöiden verotuksen kanssa.

Yrityksen ja osingonsaajan yhteenlaskettu vero edelleen pääomaveroa matalampi

Keskustelussa todettiin, että osinkoverotuksen lievästi kiristymisestä huolimatta kokonaisuus keventää pk-kentän verotusta, sillä pk-yrittäjät maksavat yli puolet yhteisöverosta. Vastapainona on mahdollisuus kasvattaa yritystä nopeammin yhteisöveron laskiessa. Yrityksen ja osingonsaajan yhteenlaskettu vero ns. huojennusalueella jää edelleen selvästi yleistä pääomaveroa matalammaksi. Tämä on SY:n hallituksen mukaan tärkeää, koska kyse on riskinotosta saadusta korvauksesta.

Tästä huolimatta uudistus merkitsee osalle yrittäjistä osinkoverotuksen lievää kiristymistä. Yhteisöveron alentamiseen on kohdistunut vahvoja paineita senkin jälkeen, kun vero laski vuoden 2012 alusta 26 prosentista 24,5 prosenttiin. Julkisessa keskustelussa vaadittiin samalla voimakkaasti osinkoverotuksen kiristämistä ja jopa yhteisöveron laskun rahoittamista osinkoverotuksen tuotolla.

Osinkoverohuojennuksen menetys torjuttiin

SY on vaatinut yhteisöveron laskusta huolimatta osinkoverotuksen säilyttämistä pääosin yhdenkertaisena. Kun yhteisövero nyt päätettiin laskea peräti 20 prosenttiin, oli taloudellisesti hyväksyttävä, että osa verosta siirrettiin osingonsaajalle. Muussa tapauksessa yrittäjille tärkeä osinkohuojennusalue olisi uhannut kaventua käytännössä jo lähes merkityksettömäksi.

Näissä oloissa SY sai edunvalvontatyöllään säilytettyä osinkoverotuksen edelleen 75 prosenttisesti verottomana. Jatkossa molempia – sekä yhtiötä että osakasta – verotetaan, mutta madalletuilla verokannoilla. Tämä edellytti sen hyväksymistä, että 9 prosentin tuottoaste laski 8 prosenttiin. SY:n hallitus totesi, että tämä kiristää jonkin verran niiden yrittäjien verotusta, jotka ovat nykyisin mitoittaneet osingonjaon täysin optimiin suhteessa nettovaroihinsa. Eri tilanteissa verotus käyttäytyy myös muilla vähän eri tavoin, kun rajat muuttuvat. Kaikkien kannattaa siksi tarkastaa myös palkanmaksunsa määrä ja näin myös kokonaisverotuksensa optimi.

Kokonaisuus on nykyistä järjestelmää parempi, koska yhteisöveron lasku hyödyttää laajasti koko pienyrittäjäkenttää eli niitäkin yrittäjiä, jotka eivät ole kyenneet maksamaan itselleen lainkaan osinkoja. Uuden verojärjestelmän idea on myös mahdollistaa etenkin hyvinä vuosina tulon jättäminen yritykseen alemmalla verorasituksella ja siten tukea kaiken kokoisten yritysten kasvua, mitä SY:n hallitus pitää tärkeänä.

Suomen Yrittäjien hallitus kokoontuu neljästi vuodessa. Se on lokakuussa järjestettävän liittokokouksen jälkeen järjestön korkein päättävä elin.

Julkisuudessa virheellist� tietoa verouudistuksesta

Super Administrator — Fri, 22 Mar 2013 09:48:53 GMT

Yhteisövero alenee — yrittäjien osinkoverotus säilyy edelleen kevyenä ja pääosin yhdenkertaisena

Hallitus teki 21.3. kehysriihessään suuren rakennemuutoksen yritysverotukseen. Verotuksen painopistettä siirrettiin yrityksestä omistajalle, erityisesti pörssiyhtiöiden osakkaille. Yritystoiminnan kannalta tärkeimmät ratkaisut tehtiin yhteisöveroon ja osinkoverotukseen. Uudistuksen jälkeen yrittäjien kokonaisverotus kevenee noin 400 miljoonalla eurolla. Arvonlisäveroa ei nostettu, mutta t&k- kannustimet ja poisto-oikeudet päättyvät jo vuonna 2014.

Hallitus sopi yhteisöveron alentamisesta 20 prosenttiin. Listaamattomien yhtiöiden osingot muuttuvat osittain veronalaisiksi. Pk-yritysten osinkoja verotetaan kuitenkin edelleen selvästi muita osinkoja kevyemmin. Iso pudotus yhtiöverossa edellytti osinkoverotuksen avaamista, mikä toteutettiin kuitenkin maltillisesti. Kevennetyllä osinkoverotuksella ei myöskään ole enää 60 000 euron ylärajaa. Osinkoverohuojennuksen laskentaprosentti laskee 9 prosentista 8 prosenttiin yhtiön nettovaroista.

Jatkossa listaamattoman yhtiön osingoista neljäsosa eli 25 prosenttia on pääomatuloa, josta maksetaan 30 prosentin pääomavero, pääomatulojen ollessa yli 40 000 euroa 32 prosenttia. Yrityksen ja osingonsaajan yhteenlaskettu vero (yhtiö + osakas) jää edelleen selvästi yleistä pääomaveroa matalammaksi ja kokonaisvero on 26 – 26,4 prosenttia.

Yhtiön tulosta laskettuna osingonsaajan uusi vero on 6 – 6,4 prosenttia, tai käteisosingosta laskettaessa 7,5 – 8 prosenttia pääomatulon määrästä riippuen. Ero syntyy siitä, verrataanko osingonsaajan veroa yhtiön kokonaistuloon ennen veroja vai vasta yhtiön maksaman veron jälkeen.

Yhteisöveron lasku keventää kaikkien osakeyhtiöiden verotusta 4,5 prosenttiyksiköllä. Nykyisin vain kertaalleen verotettujen osinkojen kokonaisvero nousee 1,5 – 1,9 prosenttiyksikköä eli 24,5 prosentista 26 – 26,4 prosenttiin. Osinkoverotuksen lievästi kiristymisestä huolimatta kokonaisuus keventää pk-kentän verotusta selvästi. Ratkaisulla on siksi hyvät edellytykset toimia koko yrityskentän kasvusysäyksenä.

Veromuutosten vaikutus yrittäjille

Pk-yrittäjät maksavat yli puolet yhteisöverosta. Myös yrityksen ennakkoverot laskevat uudistuksen vuoksi.
Yrittäjien osinkoverotus säilyy edelleen pääosin yhdenkertaisena.
Tärkeää on, että yhtiöveron laskiessa verotus kevenee myös sellaisissa pienimmissä yrityksissä, joille ei ole kertynyt nettovaroja.
Koska 60 000 euron osinkokatto poistuu, nyt hyväksytään uudelleen yrityksen vahvistuminen ilman keinotekoista kasvurajaa ja yrittäjän vaurastuminen ilman, että ohjataan myymään yrityksiä.
Osalla yrittäjistä verotus kiristyy samalle tasolle, jolla se oli ennen vuotta 2012, jolloin yhteisövero oli 26 %. Vastapainona on mahdollisuus kasvattaa yritystä nopeammin yhteisöveron laskiessa. Tämä parantaa yrityksen rahoitusasemaa ja jättää rahaa investointeihin.
SY vaatii vastaavia kevennyksiä myös elinkeinonharjoittajille ja henkilöyhtiöille.

Yritys- ja osinkoveromuutos lyhyesti

Yhteisövero 20 % (nykyisin 24,5 %)
Pääomavero 30 %, yli 40 000 euron pääomatuloista 32 % (nykyisin pääomavero 32 % yli 50 000 euron pääomatuloista), myös pörssiosingot kokonaan pääomatuloksi
Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen tuottoaste 8 % (nykyisin 9 %), ylimenevä osinko muuttuu kokonaan pääomatuloksi (ankarimmin verotettu ansiotulo-osinko poistuu).
Huojennetulla osinkoverotuksella ei ole enää ylärajaa (nykyisin 60 000 euron yläraja)
Yhteenlaskettu vero (yhtiö + osakas) listaamattomien yhtiöiden osinkojen huojennusalueella on 26 – 26,4 % eli alle yleisen pääomaveron (laskentakaava 20 % + 0.8 x 0.25 x 30 %/32 %).

Yritysesimerkki

Yritysveroratkaisu on linjakas - se vahvistaa kasvua ja yritt�jyytt�

Super Administrator — Thu, 21 Mar 2013 13:52:45 GMT

Yhteisöveron tuntuva alentaminen ei johtanut eräillä tahoilla vaadittuun yrittäjien osinkoverotuksen merkittävään kiristämiseen, vaan myös yrittäjien kokonaisverorasitus kevenee selvästi.

— Tärkeintä on kuitenkin, että uudistettu veromalli on rakenteeltaan kasvua ja yrittäjyyden kannustimia vahvistava, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus kommentoi hallituksen kehysriihen päätöstä.

Ratkaisu parantaa yrittäjien investointi- ja työllistämismahdollisuuksia. Tärkeä kasvua tukeva muutos on, että kevyemmin verotetun osingon enimmäismäärä, 60 000 euroa, poistuu.

— Tämä raja on ollut yksi kasvun rajoite osalle kasvuyrityksiä, Järventaus sanoo.

Järventauksen mukaan on ymmärrettävää, että yhteisöveron tuntuva lasku johti siihen, että listaamattomien yritysten osinkoverotusta oli muutettava maltillisesti.

— Silti yrittäjän kokonaisverorasitus eli yhteisöveron ja osinkoveron summa jää suurella yrittäjäjoukolla selvästi alle yleisen pääomaverokannan. Se kannustaa yrittäjyyteen suhteessa passiiviseen omistamiseen, kuten osake- tai asuntosijoittamiseen, hän sanoo.

Järventaus huomauttaa, että yhteisöveron lasku parantaa myös pienen yrityksen mahdollisuuksia tehdä investointeja sekä omalla että ulkoisella rahoituksella.

— Oli myös tärkeää, että hallitus teki päätöksensä itsenäisesti, alistamatta omaa päätösvaltaansa työmarkkinapöytään.

Osakeyhtiöiden verotuksen näinkin tuntuva keventäminen merkitsee sitä, että verorasituksen ero osakeyhtiöiden ja henkilöyhtiöiden välillä kasvaa liian suureksi. Tähän on Järventauksen mukaan syytä palata vielä tällä hallituskaudella.

TAUSTA: Yhteisövero alas, osinkoveroon maltillinen korotus

Hallitus sopi yhteisöveron alentamisesta 20 %:iin ja samalla osinkoverotuksen lievästä korottamisesta siirtämällä painopistettä osingonsaajalle. Iso pudotus yhtiöverossa edellytti osinkoverotuksen avaamista, mikä toteutettiin kuitenkin maltillisesti.

Osinkoverohuojennuksen katto 60 000 euroa poistetaan ja listaamattoman yhtiön osinkoverohuojennuksen laskentaprosentti laskee samalla 9 prosentista 8 prosenttiin yhtiön nettovaroista.

Yhteisöveron lasku keventää kaikkien osakeyhtiöiden verotusta 4,5 prosenttiyksiköllä. Nykyisin vain kertaalleen verotettujen osinkojen kokonaisvero nousee 1,5 prosenttiyksiköllä eli 24,5 prosentista 26 prosenttiin. Yrittäjien kokonaisverotus kevenee noin 400 miljoonalla eurolla.

Yritt�j�� verotetaan ankarammin kuin palkansaajaa

Super Administrator — Thu, 21 Mar 2013 05:00:00 GMT

Yrittäjän veroaste on 4,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin palkansaajan, jolla on sama tulotaso. Tähän tulokseen päädytään, kun otetaan huomioon ansio- ja pääomatuloista maksettavat verot sekä lakisääteiset vakuutusmaksut. Tulotasona on käytetty yrittäjien keskimääräisiä veronalaisia tuloja, jotka olivat 45 061 euroa vuonna 2011.

Tällä tulotasolla yrittäjän veroaste oli 33,0 prosenttia ja palkansaajan 28,2 prosenttia.

- Lopputulokseen vaikuttavat muun muassa tulojen rakenne ja erot sosiaaliturvamaksuissa, ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä sanoo.

Tiedot ilmenevät Suomen Yrittäjien laatimasta Yrittäjien tulot ja verot -selvityksestä, joka perustuu verohallinnon keräämiin tietoihin YEL-vakuutettujen yrittäjien ja palkansaajien tuloista ja veroista vuoden 2011 verotuksessa.

- Verokeskustelussa ei useinkaan tuoda esille yrittäjän tulojen verotuksen kokonaisuutta, vaan keskustelu rajataan kokonaisuuden hämärtämiseksi vain tiettyyn osaan tuloja, Malinen huomauttaa.

Pk-yritykset maksoivat viimeisen viiden vuoden aikana (2007 - 2011) yhteisöveroa lähes 13,5 miljardia, eli yli puolet koko yhteisöverokertymästä.

Yrittäjät reagoivat rajusti osinkoverotuksen muutokseen

Vuoden 2012 alussa yhteen kertaan verotetun osingon enimmäismäärä laski 90 000 eurosta 60 000 euroon. Yrittäjät reagoivat tähän yrittäjyyden verokannustinten heikennykseen todella voimakkaasti: vuoden 2011 puolella firmoista otettiin osinkoja ulos selvästi aikaisempaa enemmän. Yrittäjien osinkotulot listaamattomista yhtiöistä kasvoivat yli neljänneksellä edellisestä vuodesta ja olivat 1 384 miljoonaa eurolla vuonna 2011.

- Pahimmillaan tämä on saattanut merkitä yritysten vakavaraisuuden ja suhdannesietokyvyn romuttamista. Ainakin on selvää, että yrittäjyyden kannustinten heikentäminen näyttäisi vähentäneen monien pk-yritysten investointihalukkuutta, Petri Malinen sanoo.

Malisen mukaan vuonna 2012 osinkojen nosto romahtanee selvästi, sillä monella yrityksellä ei ole enää mitä jakaa.

- Voi olla, että ulos on otettu veromuutoksen takia enemmän kuin taloustilanne olisi sallinut. Samalla mahdollisuus investoida on heikentynyt.

Yrittäjien tulot nousivat hetkellisesti – syynä muutos osinkoverotuksessa

Yrittäjien tulot nousivat vuonna 2011 toista vuotta peräkkäin ja olivat keskimäärin 45 061 euroa, mikä on 10,9 prosenttia edellisvuotta enemmän. Nousu johtui suurelta osin yrittäjien reaktiosta osinkoverotuksen muutokseen vuoden 2012 alussa.

Palkansaajan keskimääräiset tulot vuonna 2011 olivat 32 798 euroa. Ne nousivat 3,7 prosenttia. Yrittäjien tulot olivat siten 35 prosenttia korkeammat kuin palkansaajilla. Tuloja verrattaessa on otettava huomioon, että yrittäjät tekivät noin neljänneksen pidempää työpäivää kuin palkansaajat.

Yrittäjien tulot eivät jakaudu tasaisesti. Reilusti yli viidenneksellä yrittäjistä tulot jäivät toissa vuonna alle 15 000 euroon, lähes kahdella kolmanneksella tulot jäivät alle keskipalkan ja vain vajaalla viidenneksellä tulot ylittivät 55 000 euroa. Alle 15 000 euroa vuodessa ansaitsevista yrittäjistä osa on sivutoimisia tai osapäiväisiä.

Lue koko Yrittäjän tulot ja verot –selvitys taulukoineen täältä:

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/suomenyrittajat/tutkimus/yrittajien_tulot_verot2013/

Ty�terveyshuollon palvelut ep�selvi� yritt�jille

Super Administrator — Mon, 18 Mar 2013 08:00:00 GMT

Yrittäjien ja työterveyshuollon yhteistyössä on parantamisen varaa. Peräti yli puolet työterveyshuoltopalvelut työntekijöilleen järjestäneistä yrityksistä kokee, että työterveyshuollon palveluista ei ole hyötyä työkyvyn ylläpitämisessä ja sairauspoissaolojen ehkäisyssä. Asia käy ilmi Suomen Yrittäjien jäsenilleen tekemästä kyselystä.

- Iso osa vastaajista kokee, että ei hyödy työterveyshuoltopalveluista lainkaan, lainopillinen asiamies Harri Hellstén Suomen Yrittäjistä sanoo.

Lisäksi kolmasosassa työterveyshuollon työntekijöilleen järjestäneestä yrityksistä ei tiedetä täysin, mihin yritys on työterveyshuoltosopimuksessaan sitoutunut.

- Osassa yrityksiä työterveyshuoltopalvelut on selvästi järjestetty ainoastaan lakisääteisen velvollisuuden täyttämiseksi, Hellstén tulkitsee.

Työterveyshuolto hyvällä tolalla pk-yrityksissä

Kyselyssä kerättiin tietoa siitä, miksi kaikki pienet ja keskisuuret eli alle 250 henkeä työllistävät yritykset eivät vielä ole järjestäneet työterveyshuoltoa. Tätä ennen pienten yritysten työterveyshuollon tilanteesta ei ollut kattavaa tietoa. Hellsténin mukaan olikin yllätys, että peräti 88 prosenttia työnantajina toimivista Suomen Yrittäjien jäsenyrityksistä on järjestänyt työntekijöilleen työterveyshuollon. Kaikkein pienimmissä yrityksissä näin on tehnyt 83 prosenttia.

- Järjestämisprosentti Suomen Yrittäjien jäsenkentässä on korkea, kun ottaa huomioon, mitä muut asiaa koskevat raportit kertovat, Hellstén sanoo.

Kaikenkokoiset yrityksen mukaan lukien yksityisellä sektorilla yli 90 prosenttia palkansaajista on työterveyshuoltopalveluiden piirissä.

Sairaanhoito järjestetty yllättävän usein

Peräti 75 prosenttia työterveyshuoltopalvelut työntekijöilleen järjestäneistä yrityksistä on järjestänyt sekä ennalta ehkäisevän työterveyshuollon että sairaanhoidon. Palvelut järjestetään useammin laajana suuremmilla paikkakunnilla. Yrittäjän oman työterveyshuollon on järjestänyt 73 prosenttia Suomen Yrittäjien jäsenyrityksistä. Noin 80 prosenttia palvelun järjestäneistä on huolehtinut sekä ennalta ehkäisevästä työterveyshuollosta että sairaanhoidosta. Yksinyrittäjillä on työterveyshuolto harvemmin kuin muilla yrittäjillä.

Lue Suomen Yrittäjien Työterveyshuoltokysely tästä linkistä: Työterveyshuoltokysely

Kilpailuolosuhteet saatava tasapuolisiksi - valvontaa tarvitaan pian!

Super Administrator — Thu, 14 Mar 2013 10:04:35 GMT

Suomen Yrittäjät kiirehtii kilpailuneutraliteetin valvontajärjestelmän perustamista. SY kannatti työ- ja elinkeinoministeriön valmistelemaa lakiehdotusta tuoreessa lausunnossaan.

Suomen Yrittäjien mielestä julkisen sektorin taloudellisesta toiminnasta aiheutuvat kilpailuneutraliteettiongelmat ovat vakavia ja laajoja. Valvonnan järjestäminen on yksi yrittäjyys- ja kilpailupolitiikan tärkeimmistä ajankohtaisista kysymyksistä.

– Yksinomaan kuntien omistuksessa toimii liki 200 liikelaitosta ja 2000 yhtiötä. Julkisen sektorin lisääntynyt taloudellinen toiminta kaipaa terävämpiä pelisääntöjä ja valvontaa kipeästi, johtaja Antti Neimala Suomen Yrittäjistä sanoo.

Tarve lainsäädännön muutoksiksi kävi selväksi jo vuonna 2007 EU-komission tehtyä päätöksen Destiaa koskevassa asiassa.

– Ne on vihdoin vietävä eduskunnan käsiteltäviksi, Neimala hoputtaa.

Julkinen sektori pysyköön lestissään

Suomen Yrittäjät pitää valvontaa koskevaa esitystä oikeansuuntaisena, mutta arvostelee ehdotusta liian myönteisestä asenteesta julkisen sektorin elinkeinotoimintaan. Ehdotuksen perusteluissa katsotaan, että julkisen sektorin elinkeinotoiminta ylläpitää tarvittavaa kilpailuelementtiä yksityisen ja julkisen tuotannon välillä ja edistää talouden verkostoitumista.

Neimalan mukaan julkisen sektorin ei pitäisi harjoittaa elinkeinotoimintaa.

- Onko siinä mitään järkeä, että pk-yrityksiltä ja niiden työntekijöiltä kerättävillä verovaroilla ylläpidetään elinkeinotoimintaa, joka haittaa kilpailua ja heikentää samalla yleistä veronmaksukykyä? Neimala kysyy.

Lisätietoja:

johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät, p. 040 173 7007, antti.neimala@yrittajat.fi

Suomen Yrittäjät on jäsenmäärältään elinkeinoelämän suurin, yli 116 000 jäsenyrityksen keskusjärjestö. Jäsenyritysten työllistävä vaikutus on yli puoli miljoonaa henkilöä. Jäsenyrityksistä puolet on yksinyrittäjiä ja puolet työnantajayrityksiä. Yrittäjäjärjestön toiminta rakentuu yli 400 paikallisyhdistyksestä, 21 aluejärjestöstä ja 52 toimialajärjestöstä. Lisätietoa järjestöstä osoitteessa www.yrittajat.fi.

Kunnille vapauksia palvelujen j�rjest�miseen!

Super Administrator — Tue, 12 Mar 2013 06:43:35 GMT

Kuntien pitää saada valita vapaammin, mitä palveluita ne tuottavat itse ja mitä ostavat muilta. Lisäksi kuntien pitää laittaa hintalaput palveluilleen.

Valtioneuvosto linjasi puolivälitarkastelussaan, että kuntarakennelain tavoitteet täyttäville kunnille annetaan lisää vastuuta ja vapautta toimia. Suomen Yrittäjien mukaan linjaus on oikea.

– Nyt kaivataan rohkeita kokeiluja, joissa kunta voi jopa poiketa laissa ja asetuksissa määritellyistä säännöksistä palveluitten tuottamiseksi, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala sanoo.

Kujalan mielestä hyvä esimerkki oli 1990-luvun vapaakuntakokeilu, mutta nyt pitäisi mennä vielä pidemmälle. Kokeilussa kunnat voisivat selvittää, mitä palveluita yritykset ja järjestöt voisivat tuottaa nykyistä enemmän.

– Kunnilla ei ole varaa tuottaa kaikkia kuntalaisten tarvitsemia palveluita, Kujala perustelee kokeilun tarvetta.

Hintalaput näkyviin!

Kujalan mukaan kunnissa pitää ymmärtää se, että kuntapalveluiden todelliset kustannukset pitää kertoa kansalaisille ja päättäjille.

– Hintalappujen kautta kuntien on helppo miettiä, mitä palveluita kannatta hoitaa itse ja mitä kannatta antaa yritysten hoidettavaksi.

Kunnilla on valtiovarainministeriön selvityksen mukaan jo 535 lakisääteistä tehtävää. Määrä on tuplaantunut 20 vuodessa.

– Tehtävien lisäämisen tie on käyty loppuun. Tarvitaan kuntia, jotka uskaltavat muuttaa toimintatapojaan. Yrittäjät ovat kyllä mukana tekemässä tätä muutosta.

Suomen Yrittäjien lausunto kuntarakennelakiin:

http://www.yrittajat.fi/suomen_yrittajat/lausunnot/lausunto_kuntarakennelakiluonnoksesta

Pk-yritysten osingosta on maksettu jo vero - verovapaita osinkoja ei ole

Super Administrator — Mon, 11 Mar 2013 13:03:21 GMT

Julkisessa verokeskustelussa on virheellistä tietoa pk-yritysten osingoista, joita väitetään verottomiksi. Verovapaita osinkoja ei ole olemassakaan, vaan kyse on osinkojen yhdenkertaisesta verotuksesta. Yhdenkertaisella verotuksella tarkoitetaan yrityksen ja sen omistajan verotuksen yhdistämistä niin, että tulo verotetaan pääosin vain yrityksen tai omistajan verotuksessa, ei molemmissa.

- Palkansaaja, jonka ennakkoveron työnantaja tilittää suoraan valtiolle, ei myöskään koe saavansa verotonta palkkaa siksi, että ennakonpidätys vähennetään ja maksetaan ennen käteen saatavaa palkkaa. Myös yrittäjä kokee yrityksensä ja oman verotuksensa yhdeksi kokonaisuudeksi, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus huomauttaa.

Yritys maksaa koko voitostaan eli myös osingoista nykyisin aina 24,5 prosentin yhteisöveron. Yhteen kertaan verotetun osingon saaminen edellyttää, että yritys tekee voittoa ja että sille on kertynyt myös omaa pääomaa. Yhteen kertaan verotetun osingon enimmäismäärille on lisäksi tiukat rajat.

Pienet yritykset kärsisivät kahdenkertaisesta osinkoverotuksesta

Etenkin pienet yritykset kärsisivät, jos kehysriihessä päätetään siirtyä osin tai kokonaan kahdenkertaiseen osinkoverotukseen, vaikka yhteisöveroa samalla alennettaisiin. Esimerkiksi VATT:n selvitysten mukaan voitot ovat pienyrityksissä usein niin pieniä, että ne eivät hyötyisi yhteisöveron alentamisesta, mutta kärsisivät kokonaan tai osittain kahdenkertaisesta osinkoverotuksesta.

- Viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana lähes kaikki yksityisen sektorin uudet työpaikat Suomessa ovat syntyneet pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Jos osinkoverotusta muutetaan, tulee tuntea koko kuva ja olla huolissaan erityisesti työllistävien pienyritysten määrästä, Järventaus sanoo.

Lisätietoja:

http://www.yrittajat.fi/verot2013

Ministeri�n ehdotus uhkaa romuttaa Suomen joukkoliikennej�rjestelm�n

Super Administrator — Thu, 07 Mar 2013 09:00:00 GMT

Joukkoliikenteen on toimittava markkinaehtoisesti. Kokonaisvastuuta ei saa LVM:n ehdotuksen mukaisesti siirtää viranomaisille ja kunnille, vaativat AKT, Linja-autoliitto, Suomen Yrittäjät ja Keskuskauppakamari yhdessä. Suomi ei saa hylätä toimivaa joukkoliikennejärjestelmäänsä ja korvata sitä tehottomalla viranomaisbyrokratialla.

Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) on ehdottanut linja-autoliikenteen suunnittelu- ja kustannusvastuun siirtämistä viranomaisille, eli käytännössä kunnille ja ELY-keskuksille, nopeutetulla aikataululla kesään 2014 mennessä EU:n palvelusopimusasetuksen vastaisesti.

Suunnitelma merkitsisi sitä, että Suomeen luotaisiin julkinen joukkoliikenneviranomaisten järjestelmä, joka vastaisi joukkoliikenteen reittien suunnittelusta, lippujärjestelmistä sekä käytännön toiminnasta linja-autoyritysten sijaan, joiden vastuulle jäisi ainoastaan kuljettaminen.

Suomen linja-autoliikenne edustaa maailman parhaimmistoa. Se kattaa 80 prosenttia toimintakuluistaan ja julkisen sektorin rahoitus on hyvin vähäinen. LVM:n kaavailema siirto lisäisi kuntien vuosittaisia kustannuksia 150–200 miljoonalla ja toisi niille valtavasti lisätehtäviä. Määräaikaa on reilu vuosi, mutta todellisia kustannuksia ei ole kartoitettu, tehtävänjakoa laadittu, saati kartoitettu yritys- tai alueellisia vaikutuksia. Pahimmillaan seurauksena on Suomen joukkoliikennejärjestelmän vakava halvaantuminen.

Kustannuksia ja tehottomuutta

"Nykyinen järjestelmä, jossa yritykset suunnittelevat reitit, hoitavat liput, markkinoivat ja kuljettavat matkustajat, toimii erinomaisen hyvin ja täyttää palvelusopimusasetuksen tavoitteet", sanoo Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Tommi Rasila. “Sen tilalle ollaan synnyttämässä uusia viranomaisia kaikkialle Suomeen tekemään ne työt, joista liikenneyritykset nykyisin vastaavat. Tähän tarvitaan satoja henkilöitä, ja liikenteen kustannusvastuu jäisi kunnille. Käytännössä muutoksen seuraus on, että joko kustannukset nousevat tai liikenne vähenee.”

Hallitus totesi viime viikolla puolivälitarkastelussaan, että kuntien velvoitteita ja normeja vähennetään.

“Kehysriihessä päätetään linjauksista kuntien normitalkoiden jatkamiseksi ja asetetaan ministeriökohtaiset tavoitteet kuntien velvoitteiden vähentämiseksi. Nyt esitetty muutos ei ole linjassa tämän kanssa”, huomauttaa Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala.

"Vainion liikenne on hyvä esimerkki. Yhtiöllämme on 130 linja-autoa ja niiden liikennettä suunnittelee 1,5 henkilöä. HSL:ssä on noin 1500 linja-autoa ja liikennettä suunnittelee noin 50 virkamiestä ja sitä hallinnoi 350 virkamiestä. Onko tämä se suunta, johon halutaan mennä?” kysyy Linja-autoliiton puheenjohtaja ja Vainion Liikenteen toimitusjohtaja Matti Vainio.

Epärealistisia laskelmia

Paitsi liikenteen organisointia, Liikennevirastossa valmistellaan markkinaehtoisesti toimivan Matkahuollon lippujärjestelmän kanssa päällekkäistä Piletti-järjestelmää LVM:n aloitteesta.

"Piletti-järjestelmästä esitetyt laskelmat ovat epärealistisia. Pelkästään HSL:n lippu- ja informaatiojärjestelmän uusiminen maksaa 90 miljoonaa euroa ja ylläpito on useita miljoonia vuodessa. Piletti-järjestelmän hinta-arvioksi on annettu 4 miljoonaa, ja sen pitäisi kattaa koko Suomi. Projekti on vieläpä turha, koska nykyinen lippujärjestelmä pystyisi täyttämään kaikkien tarpeet", toteaa Vainio.

Myös työntekijäpuoli on huolissaan kehityksestä: “Viranomaisten valmistelut ovat täysin kesken. Kunnat ja niiden valtuutetut ovat tietämättömiä tulevista muutoksista, sekä niiden vaatimista tehtävistä ja rahoituksesta. Sekava tilanne on omiaan aiheuttamaan epätietoisuutta ja levottomuutta kuljettajien keskuudessa, jotka kantavat huolta työpaikkojensa säilymisestä”, sanoo Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton AKT:n Harri Pasanen.

Lisätiedot:

Heikki Kääriäinen, Linja-autoliitto, p. 0400 413 007, heikki.kaariainen@lal.fi

Tommi Rasila, Keskuskauppakamari, p. 040 750 8158, tommi.rasila@kauppakamari.fi

Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät, p. 0400 567 925, anssi.kujala@yrittajat.fi

Harri Pasanen, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT, p. 09 6131 1204, harri.pasanen@akt.fi