Suomen Yritt�jien -uutiset

Parhaat ty�llisyysev��t puuttuvat keskusj�rjest�p�yd�st�

Raija-Liisa Konkola — Sat, 01 Oct 2011 15:00:00 GMT

Työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelupöydästä näyttävät puuttuvan tärkeimmät asiat, jotka loisivat yrittäjille lisää mahdollisuuksia työllistää ja pitäisivät työpaikkoja Suomessa. Tämä on paha puute, sillä yrittäjät ovat työllisyyden suhteen avainasemassa, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoi puhuessaan Kiteen Yrittäjien 60-vuotisjuhlassa.

Suomi tarvitsee työmarkkinoiden rakennemuutoksen, jota keskusjärjestöt voisivat omilla linjauksillaan tukea. Suomeen tarvittaisiin nykyistä oleellisesti laajemmat mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen tavalla, joka samalla säilyttää työntekijän turvan. Tällainen keino on työehtosopimuksiin otettavat Saksan mallin mukaiset ns. avaamislausekkeet, jotka antavat mahdollisuuden paikallisesti sopien poiketa työehtosopimusten määräyksistä. Saksassa malli on Järventauksen mielestä edesauttanut hyvää työllisyyskehitystä ja ollut siten palkansaajille hyödyllinen.

Vaikka maltillisen palkkalinjan tavoitteleminen on sinänsä järkevää, vanhaan keskitettyyn työmarkkinamalliin ei pitäisi palata. Yhden toimialan sisälläkin yritysten palkanmaksuvara vaihtelee niin suuresti, että ainoa kestävä tie kilpailukyvyn ja työllisyyden kannalta on lisätä työmarkkinoittemme joustavuutta. Suomi ei voi viennistä riippuvaisena maana kulkea tässäkään asiassa aivan toiseen suuntaan kuin keskeiset kilpailijamaamme, Järventaus totesi.

toimitus@yrittajat.fi

Raija-Liisa Konkola, p. 09 229 221

Peruspalveluministeri Guzenina-Richardsonin linjaukset ristiriidassa hallitusohjelman kanssa

Pirkko Herttovuo — Fri, 26 Aug 2011 12:09:36 GMT

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson on ilmoittanut toistuvasti lopettavansa kuntien hyvinvointipalveluiden "yksityistämiskehityksen". Ministerin linjaukset ovat ristiriidassa hallitusohjelman kanssa, totesi Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna Porvoossa.
- Hallitusohjelmassa on monia kirjauksia, joissa on myönteinen tahtotila laajentaa ja monipuolistaa julkista palvelutuotantoa, toteaa Simolinna. Näitä ovat mm. kuntien oman palvelutuotannon kustannuslaskennan kehittäminen ja palvelustrategioiden laatiminen.

Simolinnan mukaan on selvää, että nykytasoisia palveluita ei voida turvata ilman yrityksien osallistumista palvelutuotantoon. Hänen mukaansa kannattaa myös muistaa, että päätökset tuotantotavoista tehdään lopulta kunnissa.
- Suomen Yrittäjät ja suomalaiset hyvinvointipalvelualan yritykset haluavat toimia rakentavasti ja olla mukana tuomassa osaamista julkisten palveluiden kehittämiseen ja monipuolistamiseen. Tärkeintä ei ole se kuka palvelun tuottaa, vaan palveluiden tulee olla laadukkaita ja kustannustehokkaita, linjaa Simolinna.
- Ministerin voimakas linjaus on ylhäältäpäin ohjailua, joka ei ole tätä päivää. Kansalaisilla on oikeus valinnanvapauteen, toteaa Simolinna.

Lisätietoja:
puheenjohtaja Mikko Simolinna 050 572 0449

Nuori yritt�j� Hanna Munter nousi ty�valiokuntaan

Raija-Liisa Konkola — Wed, 17 Nov 2010 05:58:00 GMT

Suomen Yrittäjien hallituksen työvaliokunta uudistui. Nuoret saivat edustajansa Suomen Yrittäjien hallituksen työvaliokuntaan. Myös naisten määrä työvaliokunnassa kasvoi. Henkilövalinnat tehtiin tiistain kokouksessa.

Työvaliokunnan jäseniksi valittiin Mikko Akselin (Suomen Taloushallintoliitto), Sirpa Alho-Törrönen (Savon Yrittäjät), Hannu Autonen (Lapin Yrittäjät), Rauno Hänninen (Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät – TESO), Hanna Munter (Varsinais-Suomen Yrittäjät) ja Anne Suominen (Satakunnan Yrittäjät).

Nyt valittujen jäsenten lisäksi työvaliokuntaan kuuluvat puheenjohtaja Mikko Simolinna sekä varapuheenjohtajat Jorma Kortesoja, Teppo Mikkola, Jyrki Mäkynen ja Kirsi Åkerlund.

www.yrittajat.fi

toimitus@yrittajat.fi

Raija-Liisa Konkola, p. (09) 229 221

Pk-yritysten odotukset nousivat edelleen - Investointien kasvu tarvitsisi my�nteist� veroviesti�

Raija-Liisa Konkola — Tue, 07 Sep 2010 07:00:00 GMT

Suomalaiset pienet ja keskisuuret yritykset ovat kestäneet talouskriisin seuraukset olosuhteisiin nähden hyvin. Työpaikat on pystytty säilyttämään ja konkurssien määrä on alkanut vähentyä.

Parantuneista talousnäkymistä huolimatta investointiodotukset ovat pysyneet matalalla tasolla. Tähän vaikuttaa paitsi talouskriisistä toipumisen keskeneräisyys myös kevään verokeskustelusta yrittäjille jäänyt pelko verotuksensa kiristymisestä, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus totesi Pk-yritysbarometrin julkistamistilaisuudessa.

Järventauksen mukaan hallitus teki sinänsä oikein lykätessään verouudistusta seuraavalle vaalikaudelle, sillä epävarmuus kovalla kiireellä toteutettavan uudistuksen lopputuloksesta oli liian suurta. Vaikka asia siirtyykin seuraavalle hallitukselle, nyt kuitenkin tarvittaisiin keskeisten poliittisten päättäjien sellaisia verouudistuksen suunnan linjauksia, jotka tukisivat investointien käynnistämistä.

Yrittäjät odottavat päättäjiltä suuntaa antavaa viestiä siitä, että yrittäjien verotuksen kannustavuus myös osinkoverotuksen osalta säilyy vähintäänkin nykyisellä tasolla, jolloin investointeihin liittyvä riskinotto olisi yrittäjien kannalta jatkossakin mielekästä. Tämän kaltaiset linjaukset vahvistaisivat yrittäjien tulevaisuudenuskoa siitä huolimatta, että uudistuksen yksityiskohdista päättäminen jää seuraavalle hallitukselle, Järventaus totesi.

Pk-yritykset kestäneet talouskriisin seuraukset hyvin

Pk-yritysten näkemykset lähiajan talouskehityksestä ja oman liiketoiminnan muutoksista ovat varsin positiiviset. Suhdanneodotusten saldoluku on nyt +40. Muutos vuodentakaiseen tilanteeseen nähden on huima: silloin vastaava saldoluku oli -25. Nykyistä parempia suhdanteita seuraavien 12 kuukauden kuluessa odottaa 47 prosenttia yrityksistä, ja heikompia aikoja ennakoivia on vain 7 prosenttia.

Korkeaa saldolukua selittävät talouden alkanut nousu sekä yritysten talouskriisin aikainen heikko lähtötilanne. Talouden nousu näyttää etenevän suurempien yritysten johdolla: toiveikkaimpia ovat vähintään 50 henkeä työllistävät yritykset.

Myös näkemykset liikevaihdon kehityksestä ovat hyvin myönteiset, kun yli puolet pk-yrityksistä arvioi sen kasvavan. Sen sijaan näkemykset investoinneista ovat varovaisemmat. Investointien kasvua ennakoi 22 prosenttia yrityksistä. Osuus on täsmälleen sama kuin edellisessä, kevään barometrissa. Tämä viittaa siihen, että toipuminen talouskriisistä on kesken. Myös pelko yrittäjien verotuksen kiristymisestä voi jarrutella liiketoiminnan laajentamista.

Liikevaihdossa ja kannattavuudessa on vielä kiinni kurottavaa

Viime vuosi oli useimmille pk-yrityksille vaikea. Tarvitaan useita peräkkäisiä korkeita saldolukuja ja niiden mukaisten odotusten toteutumisia ennen kuin liikevaihto ja kannattavuus ovat jälleen hyvällä tasolla.

- Odotusten nousu on suurinta teollisuudessa – kuten vientivetoisen talouden kohenemiseen kuuluukin. Suomen kotimarkkinoiden vakaus ja vahvuus näkyy puolestaan henkilöstöodotuksissa. Joka neljäs pk-yritys aikoo lisätä henkilöstönsä määrää. Positiivisimmat odotukset ovat kaupan ja palvelualojen vähintään 50 hengen yrityksissä. Lähes puolet niistä suunnittelee henkilöstönsä määrän lisäämistä, toteaa Suomen Yrittäjien pääekonomisti Timo Lindholm.

Toimialoista huomio kiinnittyy rakennusalaan, jonka odotusten nousu on lähes kaikilla osa-alueilla jäänyt jälkeen muista aloista. Vaikka rakentaminen on jälleen kasvussa, kokevat alan pienet yritykset kilpailutilanteen vaikeana. Harmaa talous on yleinen ja vakava ongelma alan pk-yrityksille.

Talouskriisin varjo näkyy maksuongelmina

Positiivisten odotusten ja yritysten nykytilan välillä on edelleen huomattava ero. Selvimmin tämä näkyy maksuongelmien suurena määränä.

- Syksyn barometrissa 19 prosenttia pk-yrityksistä raportoi kokeneensa maksuvaikeuksia viimeisten kolmen kuukauden aikana. Osuus on prosenttiyksikön korkeampi kuin kevään barometrissa.. Tuoreet luvut kertovat, että talouskriisin varjo on pitkä, painottaa Lindholm. Hyvissä talouden oloissa vain muutama prosentti yrityksistä kokee maksuvaikeuksia.

Asiakkaiden ja liikekumppanien maksuvaikeuksiin on törmännyt hieman useampi kuin joka toinen pk-yritys. Tältäkin osin tilanne on alkuvuoteen nähden säilynyt hyvin samankaltaisena.

Noin 40 prosenttia pk-yrityksistä on talouskriisin takia joutunut sopeuttamaan liiketoimintaansa. Sopeuttaminen on ollut sitä yleisempää mitä suuremmista ja pitempään toimineista yrityksistä on kyse. Myönteisenä muutoksena aiempaan nähden on se, että paine lomautuksiin on vähentynyt. Sopeutumiskeinoista korostuu nyt keskittyminen ydinliiketoimintaan. Talouskriisi on kannustanut kaiken kokoisia yrityksiä arvioimaan kriittisesti liiketoimintansa rakennetta.

Pk-yritysbarometrin koko aineisto

Lisätietoja:

Suomen Yrittäjät, toimitusjohtaja Jussi Järventaus, p. 050 336 0015

Suomen Yrittäjät, pääekonomisti Timo Lindholm, p. (09) 2292 2856, 050 303 9398

Yritt�jien edunvalvonta on tiimity�t�

Raija-Liisa Konkola — Thu, 12 Aug 2010 08:30:04 GMT

Yrittäjyys nähdään usein vain verotuksen kohteena, ei työpaikkojen ja vaurauden luojana, yrittäjä Mikko Simolinna kirjoittaa Kauppalehden Debatti-palstalla 12.8.2010. Tämän ymmärryksen rakentamisessa on sekä julkisella keskustelulla että SY:n laajalla kenttäorganisaatiolla tärkeä rooli, hän sanoo. Kaikkea tätä tarvitaan, edunvalvonta on tiimityötä.

SY:n puheenjohtajaksi pyrkivä Simolinna vastaa kirjoituksellaan Kauppalehdessä 6.8. julkaistuun kansanedustaja Eero Lehden haastatteluun, jonka mukaan Yrittäjäjärjestön entinen pitkäaikainen puheenjohtaja on huolissaan Suomen Yrittäjien kyvystä hoitaa yrittäjien asioita ja kritisoi myös puheenjohtajan toimikausien rajoitusta.

Mikko Simolinna on Eero Lehden tavoin samaa mieltä siitä, että julkista keskustelua yrittäjien asemasta käydään aivan liian vähän. Monen muun Lehden esiin ottaman asian hän näkee erilailla. Yrittäjäjärjestön puolella julkisen keskustelun puute tai kyky siihen ei johdu puheenjohtajakausien rajoituksesta, vaan enemmänkin keskusteluavauksien puutteesta.

SY:n puheenjohtajalla on merkittävä rooli keskustelun avaajana. Rakentavan, substanssiin keskittyvän keskustelun kautta voidaan merkittävästi vaikuttaa yrittäjämyönteisen asenneilmaston vahvistumiseen Suomessa. SY:n puheenjohtajan tehtävä on myös tukea SY:n organisaatiota ja virittää se parhaaseen iskukuntoon, Simolinna kirjoittaa.

Katso Kauppalehti

Lue myös Omistajayrittäjien yhteisö

www.yrittajat.fi

toimitus

Raija-Liisa Konkola, p. (09) 229 221

Kes�terveisi� Best Western Premier Hotel Katajanokalta

P�ivitystunnus — Fri, 09 Jul 2010 09:33:37 GMT

Suomen Yrittäjien jäsenetu Best Western -ketjun hotelleihin on voimassa myös Best Western Premier Hotel Katajanokassa. Suomen Yrittäjien jäsenet saavat hotellissamme 15 % alennuksen majoituspäivän huonehinnasta. Heinäkuussa majoitus on todella edullista, alk. 89 €/huone/yö. Näistä hinnoista myönnetään vielä jäsenalennus. Jäsenetuhintaisen majoituksen varaamiseen tarvitset asiakasnumeron, jonka saat kirjautuessasi sivuille jäsennumerolla. Lisätietoja hotellimme palveluista www.bwkatajanokka.fi

Katajanokan hintatiedot ja varaukset:

suoraan hotellista (09) 686 450 tai sales@bwkatajanokka.fi
muut Suomen Best Western hotellit löydät ketjun kotisivulta www.bestwestern.fi

Lasten kanssa kaupunkiseikkailuun! Katajanokan historiallinen vankilamiljöö on erityinen paikka viettää ikimuistoinen miniloma Helsingissä. Hauskan hotelliloman kruunaa vauhdikas päivä Linnanmäellä tai Suomenlinnassa. Näitä varten olemme tehneet sinulle valmiiksi Katajanokan omat Miina ja Manu -erikoispaketit!

Miina ja Manu -perhepaketti 109 €/vuorokausi sisältää Premier-huoneen kahdelle aikuiselle ja 1-2 lapselle (alle 12 v.) yhdellä lisävuoteella sekä runsas aamiainen koko perheelle. Huoneen hintaan sisältyy ilmainen Internet -yhteys huoneessa ja kuntosalin käyttö. Lapset saavat ajanvietteeksi puuhapaketit (1 paketti/lapsi; 2 pakettia/huone).

Miina ja Manu Suomenlinnassa alk. 143 €/paketti Hintaan sisältyy Miina ja Manu perhepaketti sekä Suomenlinnan Komendantti ja ovela juonittelija -seikkailukierros kahdelle alle 16 v. lapselle sekä HSLn vuorokauden matkakortti 2 aikuiselle ja kahdelle lapselle (7-15 v.).

Miina ja Manu Linnanmäellä alk. 173 €/paketti Hintaan sisältyy Miina ja Manu perhepaketti sekä kaksi Linnanmäen Isohupi ranneketta.

Varaukset puh. (09) 686 450 tai sales@bwkatajanokka.fi. Lisätietoja www.bwkatajanokka.fi

Hyödynnä lomallasi myös muita Suomen Yrittäjien jäsenetuja!

Tanskasen kasvuty�ryhm�ll� oikeat suuntaviivat, mutta toimenpidekaavailut varovaisia

Raija-Liisa Konkola — Wed, 17 Feb 2010 11:40:05 GMT

Talouskasvun edellytysten vahvistamista koskevan hankkeen väliraportissa on tunnistettu kansalliset haasteet oikein. On hyvä, että työryhmä korostaa tuottavuuden ja sen kasvun merkitystä kaikilla työelämän aloilla ja tasoilla välttämättömän talouskasvun keinoina.

- Raportin sisältöä rajoittavat kuitenkin työryhmän toimeksiantoon liittyvät rajaukset, toimenpide-ehdotusten yleisyys ja varovaisuus kajota perinteisesti vaikeisiin asioihin, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus huomauttaa.

Työryhmä on rajannut verotuksen varsinaisen käsittelyn ulkopuolelle. On tärkeää, että työryhmä ottaa selvän kannan, että verojärjestelmän olisi vahvistettava yritysten kasvuhaluja ja -mahdollisuuksia.

Työmarkkinoiden osalta olisi tunnustettava, että ne eivät toimi Suomessa kunnolla sen enempää työpanoksen määrän kuin tuottavuudenkaan osalta. Työvoiman käytön osalta on edelleen paitsi yhä kasvava tarjontaongelma, myös kysyntähaaste: työllisyysastetta voitaisiin parantaa helpottamalla työllistämistä nykyisestä. Teema sivuutetaan väliraportissa.

Tuottavuustavoitteen osalta olisi oleellista kehittää työmarkkinoiden rakenteita ja Suomen työmarkkinamallia. Työryhmä ei koskettele väliraportissaan tuottavuuteen olennaisesti vaikuttavaa työehtojen päätöksentekotasoa, paikallista sopimista. Työryhmän loppuraporttiin kaivataan konkreettisia ehdotuksia siitä, millä tavoin paikallista sopimista on edistettävä, jotta tuottavuus ja siihen läheisesti liittyvät elementit, kuten työssä jaksaminen edistyvät.

Suomen Yrittäjien esittämä ns. joustoturvates-malli on tähän sopiva työkalu, joka pitäisi ottaa käyttöön mahdollisimman nopeasti.

- On syytä tunnistaa, että Suomen haasteet työpaikkojen säilyttämiseksi maassamme ja hyvinvointivaltion rahoitus-pohjan turvaaminen ovat niin kovia haasteita, että tarvitaan vaikuttavia, vielä tällä hallituskaudella toteutettavia toimia, toimitusjohtaja Järventaus korostaa.

Tanskasen kasvutyöryhmän raportti

J�senkortilla oleva polttoaine-etu paranee

Pirkko Herttovuo — Wed, 10 Feb 2010 12:14:04 GMT

Suomen Yrittäjät ja Oy Teboil Ab ovat sopineet, että sopimusalennus Yrittäjien jäsenkortilla on tänä vuonna bensiinistä ja dieselöljystä 2,2 senttiä/litra sekä voiteluaineista 10%. Alennuksen saa kaikilta Teboil-huoltamoilta ja automaattiasemilta nettohintapohjaisia Express-asemia lukuun ottamatta.

Edun saa, kun antaa Suomen Yrittäjien jäsenkortin ensin kassalle tai syöttää sen automaattiin ja maksaa käteisellä, pankkikortilla, Visalla tai MasterCardilla.

Jäsenyritykset voivat hakea myös Teboilin oman Yrityskortin. Sillä jäsenalennukset ovat 2,69 snt/litra bensiinistä ja dieselöljystä sekä 10% voiteluaineista, autokemikaaleista ja pesuista.

>> Oy Teboil Ab:n jäsenedut

>> Tutustu jäsenetuihin!

Franchising-Yhdistys SY:n j�seneksi

Riikka Kovala — Fri, 22 Jan 2010 13:00:12 GMT

Suomen Franchising-Yhdistys ry, SFY, on hyväksytty Suomen Yrittäjien toimialaliittojäseneksi SY:n hallituksen kokouksessa. SFY on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka on perustettu vuonna 1988. Yhdistyksen tarkoituksena on yhdistyksen sääntöjen mukaisesti: ”edistää franchisingperiaatteella toimivien yritysten yhteistoimintaa sekä edistää ja kehittää hyvää franchisingtapaa, lisätä tietoutta franchisingtoiminnasta, hoitaa yhteiskuntasuhteita sekä ylläpitää yhteyksiä eri maissa toimiviin franchisingyhdistyksiin.”

SFY päätti anoa SY:n jäsenyyttä, koska yhdistyksen mielestä molemmilla tahoilla on yhteiset tavoitteet mm. yrittäjyyden edellytysten edistämiseksi. Yhdistyksen jäsenten eli jäsenketjujen määrä on tällä hetkellä yhteensä 93. Franchising-Yhdistyksen toiminnanjohtaja on Juha Vastamäki.

Lisätietoja yhdistyksestä: franchising.fi

OnLine uutiset
toimitus@suomen.yrittajat.fi
Puhelin (09) 2292 2846, Riikka Kovala

Wuorinen: Verouudistusten vahvistettava yritt�jyytt�

P�ivitystunnus — Thu, 17 Dec 2009 13:40:42 GMT

Suomen Yrittäjien puheenjohtajan Jarkko Wuorisen mielestä suunnitteilla olevien verotuksen muutosten tulisi vahvistaa yrittäjyyttä ja tarjota mahdollisuus uusiin työpaikkoihin.

– Hallitus näyttää kuitenkin toimivan päinvastaiseen suuntaan verokaavailuissaan. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen on vahvistanut, että hallituksen tarkoituksena on kiristää verotusta korottamalla pääomatulojen verotusta ja kehittelemällä uusia veroja, jotka kohdistuisivat yrittämiseen. Linjanmuutoksesta on syytä olla huolissaan, puheenjohtaja Jarkko Wuorinen arvioi.

Eduskuntakeskustelussa on väläytetty jopa varallisuusveron palauttamista. Varallisuusveron palauttaminen vähentäisi yksityishenkilöiden varojen sijoittamista yrityksiin.

– Varallisuusveron palauttaminen johtaisi omistusten hajauttamiseen ja muuttamiseen pankkitalletuksiksi yritysomistusten sijaan, Wuorinen sanoo.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen on ehdottanut myös pääomaveron korottamista. Julkisuudessa on väläytetty myös esimerkiksi osinkoverotuksen muuttamista kokonaan kahdenkertaiseksi verotukseksi.

– Nykyinen verojärjestelmä on sisältänyt yrittäjyyteen kannustavia elementtejä ja yhdenkertainen osinkoverotus on ollut näistä keskeisin yrittäjyyden kannustin. Lähtökohtana tulee edelleen olla osinkoverotus, joka turvaa yritysten oman pääoman vahvistamista, Wuorinen puntaroi.

Suomeen syntyy edelleen kasvuhaluisia yrityksiä, kunhan yrittämisen kannusteet ja olosuhteet ovat suotuisia. Veromuutokset aiheuttavat kuitenkin aina käyttäytymismuutoksia ja uhkarohkeita verokokeiluja tulee siksi välttää.

– Nopeat ja radikaalit muutokset toimivat myös erityisesti pieniä yrityksiä vastaan, sillä niillä ei ole varaa palkata verojuristeja verotuksensa suunnitteluun, Jarkko Wuorinen tiivistää.

OnLine uutiset
toimitus@suomen.yrittajat.fi

Antti Neimala siirtyy pk-johtajaksi EK:hon

P�ivitystunnus — Mon, 14 Dec 2009 12:28:58 GMT

Suomen Yrittäjien johtaja Antti Neimala siirtyy Elinkeinoelämän keskusliittoon. Neimala on nimitetty EK:n yrittäjyysasioista vastaavaksi johtajaksi ja hän aloittaa uudessa tehtävässä 11. tammikuuta 2010.

Neimala tulee EK:ssa vastaamaan pienten ja keskisuurten yritysten edunvalvonnasta. Tehtävässä painottuvat mm. yritysrahoitukseen, verotukseen ja kansainvälistymiseen liittyvät kysymykset. Neimalasta myös tulee EK:n johtoryhmän jäsen.

Antti Neimala on toiminut Suomen Yrittäjissä yhteensä yli 10 vuotta. Neimala aloitti 1990-luvun alussa SY:ssä neuvontalakimiehenä. Työskenneltyään välillä muualla hän palasi takaisin järjestöön vuonna 2001, jolloin hänen vastuualueenaan oli esimerkiksi kilpailupolitiikka ja aluekehitys.

Vuonna 2004 Neimala siirtyi johtamaan kauppa- ja teollisuusministeriöön hanketta, jonka tarkoituksena oli tehostaa yritysvaikutusten arviointia lainvalmistelussa. Paluun hän teki Suomen Yrittäjiin jälleen 2007, jonka jälkeen hän on toiminut järjestössä johtajana ja toimitusjohtajan varamiehenä.

OnLine uutiset
toimitus@suomen.yrittajat.fi
Puhelin (09) 2292 2850, Lotta Tammelin

Rakennusalan Yritt�jien viestit valtiovallalle

P�ivi Kankaro — Fri, 16 Oct 2009 21:00:00 GMT

Suomen Yrittäjien järjestämille yrittäjäpäiville kokoontuneet rakennusalan yrittäjät haluavat tuoda valtiovallan tietoon seuraavat terveiset kotimaan rakennustoiminnan elvyttämiseksi.

Kotitalousvähennys

Kotitalousvähennys on osoittautunut hyväksi välineeksi pienimuotoisen korjaamisrakentamisen ja kotitalouden muiden töiden tekemisessä. Nykyisessä taantumassa olisi tärkeätä elvyttää myös uudistuotantoa Suomessa ja se voitaisiin tehdä laajentamalla kotitalousvähennys kattamaan myös uudisrakentamista. Se voitaisiin tehdä määrä-aikaisella, 2-vuotisella, verovähennyksellä. Julkiset tuet näyttävät nykyisin suuntautuvan enemmän suurempiin kohteisiin, jolloin tällaisille pienempiin ja keskisuuriin kotimaisiin kohteisiin suuntautuvalla kotitalousvähennyksellä olisi selvästi tarvetta. Rakennussektori työllistää runsaasti ja järjestelmän käyttöönotto tukisi ulospääsyä nykyisestä taantumasta.

Korjausrakentamisen tuen pidentäminen

Korjausrakentamisen tuki on säädetty määräaikaiseksi. Taloyhtiöille myönnettävän ylimääräisen 10 %:n korjausavustuksen myöntöaikaa tulee pidentää yhdellä vuodella koskemaan myös vuonna 2010 alkavat korjaushankkeet.

Julkisten hankintojen tarjouskäytännön ongelmat

Kuntien hankintamenettely rakennusurakoissa on osoittautunut kirjavaksi ja vaikeaksi tehtäväksi. Käytännössä yrittäjät ovat kohdanneet ongelmia sen suhteen, että kunnat eivät osaa erityisesti pienissä kunnissa hankinta-käytäntöjä, jotka ovat heikkoja ja hyvinkin kirjavia. Kuntien pisteytysjärjestelmät saattavat poiketa toisistaan melkoisesti ja käytännössä ovat monesti pieniä yrityksiä syrjiviä, kun käytetään ISO 9000 –laatujärjestelmän mukaisia paperilla esitettyjä laatujärjestelmiä. Kunnat ovat myös pidentäneet eräissä tapauksissa alan yleisiin sopimusehtoihin sisältyvää maksuaikaa 14 vuorokautta pidemmäksi. Kuntien hankintamenettelyjä tulee yhdenmukaistaa ja saada tasapuoliset ehdot niin, että myös pienet ja keskisuuret yritykset pystyvät tekemään tarjouksia kunnille.

Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus

Tällä hetkellä rakennusalan yrityksissä ei ymmärrettävästi taantumasta johtuen ole puutetta ammattitaitoisen työvoiman saatavuudesta. Ennen taantumaa ongelma oli suuri ja on hyvin todennäköistä, että myös taantuman hellittäessä törmätään uudelleen ongelmiin ammattitaitoisen työvoiman saatavuudessa. Tästä syystä on pidettävä huolta siitä, että koulutus- ja harjoittelujärjestelmistä tulee riittävästi uutta, hyvää työvoimaa rakennussektorille.

Lue lisää:

Yrittäjäpäivät 2009

OnLine uutiset
toimitus@suomen.yrittajat.fi

Yritt�j�t arvostavat palkitsemista

Pirkko Herttovuo — Sat, 17 Oct 2009 16:18:52 GMT

Valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon saa tänä vuonna neljä yritystä, joiden liikeideat kantavat talouden suhdanteista riippumatta. Palkittavat yritykset ovat Kuusamon Uistin Oy, Laatukoru Oy, Palvelukoti Rantakartano Oy ja Oy Snellman Ab. Palkinnot jaetaan Suomen Yrittäjien Valtakunnallisilla Yrittäjäpäivillä Helsingissä lauantaina 17.10.2009.

Suomen Yrittäjäin Keskusliitto ja Fennia ovat perustaneet Valtakunnallisen Yrittäjäpalkinnon vuonna 1968. Aiemmin palkittuja yrityksiä ovat mm. Lappset Group, Polar Electro ja Rocla ja yritysten taustalla on ansioituneita yrittäjäpersoonia; Kaija Aarikka, Jaakko Pöyry ja Ensio Rapala.

Kalojen tuntijat kehittivät osaamisestaan yrityksen

Rukalle matkaaja näkee Kuusamon Uistimen tuotanto- ja liiketilat Kemijärventien varressa Kuusamossa. Myymälän kyltti kertoo, että sunnuntaisin ollaan kalassa. Muina päivinä tehtaanmyymälän ja kahvilan ovi käy, sillä asiakkaat etsivät Professoreita ja Räsäsiä.

Yrityksen perustaja Paavo Korpua kertoo, että kelloseppäkoulu antoi työssä tarpeellisen näppäryyden ja perustajakumppanin Paavo Putilan kanssa toiminta aloitettiin pesulan takahuoneessa 60-luvulla valmistamalla vaappuja balsapuusta.

– Suunnittelemme uistimia kirkkaisiin ja sameisiin vesiin, lämpimiin ja kylmiin, virtaaville ja tyynille paikoille sekä jäälle. Kaikkiin olosuhteisiin, Paavo Korpua esittelee.

Yritys perustettiin vuonna 1967 ja ensimmäinen tehdas valmistui vuonna 1977. Tänään yritys työllistää reilut 30 henkilöä. Sukupolven vaihdos tehtiin kolme vuotta sitten, ja nyt toimitusjohtaja Kimmo Korpuan johdolla uistintehtaalla tuotetaan 800 000 uistinta vuodessa. Vientiä on pohjoiseen Eurooppaan ja Venäjälle.

- Lisäksi tehdas valmistaa eräsuksien siteitä puolustusvoimille ja hiihtäjille. Uusi, kaikkiin kenkiin sopiva sidemalli on tulossa talven lumille, toimitusjohtaja Kimmo Korpua kertoo.

Kuusamon Uistin valmistaa uistimia metallista, messingistä ja kuparista. Lisäksi uistimia hopeoidaan ja halutut vuosiuistimet on käsitelty 24 karaatin kullalla. Uistimet väreilevät sateenkaaren eri väreissä, sillä tehtaalta käytetään 700 väriä.

- Liiketoiminnassamme on kyse unelmista ja elämyksistä, toiveesta saada se iso kala, Korpua pelkistää.

Taantuma kirkastaa timantin ja kullan loistoa

Laatukoru Oy:n pääliikkeessä Hyvinkäällä kultariipukset, hopeakorut, sormukset, tinatuopit ja kultakellot käyvät kaupaksi. Laatukorun ominta osaamista ovat timanttikorujen valmistus sekä palveleva vähittäismyynti. Laatukoru kilpailee myös muotoilulla.

- Talouskriisistä huolimatta asiakkaiden määrä on kasvanut yli 10 prosenttia vuodessa. Vain kertaostokset ovat pienentyneet, toimitusjohtaja Ari Silván arvioi.

Laatukorun perustaja Keijo Silván valmisti aluksi koruja omakotitalon kellarissa. Sukupolven vaihdos tapahtui 90-luvulla, jolloin Ari Silvánista tuli toimitusjohtaja.

- Kultaseppä tekee yhdestä kymmeneen sormusta päivässä, sillä työmäärä riippuu mallista. Korun hinta taas muodostuu ajasta ja raaka-aineista, kultaseppä Olli Silván erittelee.

Laatukorulla on kymmenen liikettä, jotka sijaitsevat keskeisillä kauppakaduilla tai isoissa kauppakeskuksissa Etelä-Suomessa. Liikkeet ovat myös logistisesti hyvien etäisyyksien päässä toisistaan.

- Nyt ihmiset liikkuvat myös verkossa, joten avaamme vuoden lopulla verkkokaupan. Logistisena kumppaninamme on Itella, Ari Silván kertoo.

Hyvää hoivaa ja elämänlaatua

Palvelukoti Rantakartano Oy Helsingin Meri-Rastilassa on 20 asukkaan koti. Hoitokodin perustaja Kaarina Liljeström ja hänen poikansa toimitusjohtaja Marko Lähdeaho tuottavat palveluasumisen lisäksi majoitus- ja matkailualan palveluita. Yritys on käynnistämässä myös esteettömien senioriasuntojen rakennushanketta Loviisaan.

- Haluan hoitaa ikääntyneitä ja dementoituneita toisin, kuin isoissa laitoksissa. Kodinomaisessa hoivakodissa toimitaan asukkaan ehdoilla, yhtiön perustaja Kaarina Liljeström kertoo.

Palvelukodin toiminta on sallivaa, ja nämä arvot näkyvät myös toimintatavoissa.

- Asukkaat kulkevat talossa vapaasti, kun toiminta on tuttua ja turvallista. Asukkaat saavat siirrellä ja kuljetella tavaroita paikasta toiseen, sillä yritämme minimoida kiellot, Liljeström kertoo.

Kiinalaiset hoitajat Rui Hou ja Ping Xu Meng ovat tyytyväisiä työpaikkaansa. Ping lukee suomalaisia lehtiä asukkaille, jolloin vaikeimpien sanojen kohdalla vanhukset auttavat mielellään. Näin muistihäiriöinen motivoituu kuulemastaan ja molemmat saavat kanssakäymisestä aivojumppaa.

Lihajalostaja luottaa tuotekehitykseen

Oy Snellman Ab:n erilaiset makuvaihtoehdot ja uudet, helppovalmisteiset tuotteet muodostavat palkitun yrityksen brändin, Herra Snellmanin tuoteperheen. Talossa uskotaan myös meetvurstin tulevaisuuteen ja kysyntään, sillä Pietarsaaressa avattiin keväällä uusi tehdas.

- Tuore, kotimainen liha jalostetaan pidemmälle, keittiövalmiiksi tuotteiksi, jolloin kuluttaja voi aina onnistua ruoanlaitossa, toimitusjohtaja Martti Vähäkangas toteaa tulevaisuuden trendeistä.

Jokaisessa Snellmanin toimipisteessä, Pietarsaaressa, Keravalla, Ulvilassa, Gävlessä, Tukholmassa ja Pietarissa myös työntekijät osallistuvat tuotteiden, tuotannon ja markkinoinnin kehittämiseen.

Snellmanin perustivat 13-lapsisen perheen viisi veljestä vuonna 1951, Kurt, Lars, Karl, Per ja Henry Snellman. Karl, Per ja Henry Snellman seuraavat edelleen liiketoiminnan kehitystä. Yhtiön arvoina ovat alusta lähtien olleet perheen arvot: työ, luottamus ja huolehtiminen.

>> Yritysesittelyt ja painotasoiset kuvat tästä linkistä!

Kuvaa klikkaamalla saat painotasoisen kuvan.

Lisätietoja:

Suomen Yrittäjät, tiedotuspäällikkö Raija-Liisa Konkola, GSM 050 500 3219

Huomattavia s��st�j� energiakuluista

Pirkko Herttovuo — Mon, 21 Sep 2009 05:46:40 GMT

Skapat Energian tekemät energiaselvitykset osoittavat, että yrityksillä on mahdollisuus säästää huomattavia määriä energiakuluistaan. Usein pelkillä säätötoimenpiteillä voidaan pienentää lämmön ja sähkön kulutusta useiden tuhansien eurojen arvosta vuositasolla. Sähkölaitteiden määrän lisääntymisen takia on rakennuksien ylilämpö yleinen ongelma Suomessa.

Jäähdytyslaitteiden hankinnan vaihtoehto on pienentää rakennuksen lämpökuormaa esimerkiksi siirtymällä energiatehokkaampiin valaisimiin. Energiankäytön taso ja jakaantuminen kannattaa selvittää asiantuntijalla, jotta voidaan valita järkevimmät toimenpiteet kokonaisuuden kannalta. Liian usein sorrutaan osaoptimointiin, jolloin säästäminen toisessa energiamuodossa lisää toisen energiamuodon kulutusta.

Skapat Energia tekee edullisesti energiaselvityksen kiinteistön energiankäytön kokonaistilanteesta. Energiaselvitys sisältää myös energiatodistuksen, jolla on helppo osoittaa tarvittaessa rakennuksien energiatehokkuusluokka.

Skapat energia tarjoaa Suomen Yrittäjien jäsenille 10% alennuksen sähkönhankinnasta. Skapat Energia on riippumaton ja suurin suomalainen sähkönhankinnan asiantuntijayritys. Skapat Energia tarjoaa kaikille Suomen Yrittäjät Ry:n jäsenille sähkönhankinnan kilpailutuksen ja asiantuntijapalvelut jäsenhintaan. Jäsenetu soveltuu niille yrityksille, joiden sähkön vuosikulutus on 50 000 kWh tai enemmän.

Lue lisää www.skapat.fi tai ota yhteyttä asiakaspalvelu@skapat.fi tai puhelimitse 020 7414 110

Yritt�j�kin heitt�� viihteelle

Pirkko Herttovuo — Fri, 18 Sep 2009 11:42:01 GMT

Syksyn Valtakunnallisilla Yrittäjäpäivillä perjantaista sunnuntaihin 16.-18.10. tarjotaan monipuolista viihdettä asiapitoisen seminaariohjelman ja liittokokouksen lisäksi. Perjantain tervetuloillassa Messukeskuksessa ollaan keskellä helsinkiläistä merellistä miljöötä ja koetaan kaupungin maut, äänet ja tuoksut. Yrittäjäpäivät huipentuu lauantai-iltana Juhlagaalaan.

Merellisessä tervetuloillassa stadilaisuus voi tarttua. Tuloillassa nautitaan hyvästä buffet-tarjoilusta monipuolisen ohjelman kera. Osallistujien toivotaan pukeutuvan merellinen teeman mukaisesti ja paras asu palkitaan! Tilaisuuden juontaa tuttu tv-kasvo Marko Terva-aho.

Yrittäjiä viihdyttämässä on mm. trubaduuripari Jan Steen ja Timo Vitikka sekä Tanssikeskus Footlightin tanssijat. Bilebändi Flipper nostattaa kannat kattoon! Voit nauttia illasta seuraamalla tanssiesityksiä sekä käydä pyörähtämässä parketilla. Tulet sitten kipparilakissa, merenneitona tai muussa teeman mukaisessa asussa, olet lämpimästi tervetullut juhlimaan kanssamme.

Jan Sten ja Timo Vitikka

Flipper

Juhlagaalassa tanssitaan pikkutunneille

Juhlagaalassa voit nauttia arvokkaan pääjuhlan ohjelmasta, upeasta illallisesta tai tanssimusiikista. Juhlapuhujana on eduskunnan puhemies Sauli Niinistö. Pääjuhlassa jaetaan tänäkin vuonna Valtakunnalliset Yrittäjäpalkinnot neljälle yrityksille. Pääjuhlan jälkeen nautitaan kolmen ruokalajin illallinen ja tanssitaan pikkutunneille. Juhlan juotavat televisiosta tutut kasvot Ira Hammermann ja Päiviö Pyysalo.

Lauantai-illan tanssiorkesteri Lakeside Allstars on säveltäjä, kitaristi Altti Uhleniuksen ympärille luotu orkesteri. Musiikilliset teemat vaihtelevat 1970-luvun Finnhitseistä rock-klassikoihin. Jokaiselle on varmasti jotakin!

Altti Uhlenius

Seminaareissa yrittäjän hyvinvointia ja talouden käänteitä

Suomen Yrittäjien liittokokousta ovat tarvetulleita seuraamaan kaikki yrittäjäpäiville osallistujat virallisten kokousedustajan mukana. Pääministeri Matti Vanhanen esittää valtiovallan tervehdyksen liittokokouksessa.

Tänä vuonna Valtakunnallisilla Yrittäjäpäivillä on poikkeuksellisen monipuolinen seminaariohjelma. Teemoina ovat nuoret ja yrittäjyys, talouden käänteet, yrittäjän oma hyvinvointi, rakentamisen toimialan erityiskysymykset ja yritykset hyvinvointipalvelujen tuottajina. Lisäksi ruotsinkieliset yrittäjät tapaavat toisiaan omassa Företagarträff-seminaarissa. Myös lauantaiaamun piristystä, työyhteisönäytelmää Hukkaihminen ja kopiokonegoljat kannattaa tullaa seuraamaan!

Sunnuntaina Yrittäjäkirkko ja kaupungin nähtävyyksiä

Yrittäjäpäivien ohjelmassa sunnuntaina 18.10. on perinteinen Yrittäjäkirkko Lauttasaaren kirkossa.

Kaupunki tarjoaa monipuolista ohjelmaa sunnuntaina, josta esimerkkinä on Pablo Picasson tuotantoa esittelevä näyttely Ateneumin taidemuseossa. Lippu kannattaa ostaa netin kautta ennakkoon Ateneumista. Sunnuntain ohjelmatarjonnasta on tietoa sivuilla www.yrittajapaivat.fi ja www.visithelsinki.fi

Yrittäjäpäiville voi vielä ilmoittautua. Ilmoittautumislomake on auki tapahtuman nettisivuilla www.yrittajapaivat.fi 23.9. asti. Jos tarvitset päivien aikana kampaamo- tai parturipalveluja, helsinkiläisten yritysten yhteystietoja löydät www.yrittajapaivat.fi –sivuilta.

OnLine uutiset
toimitus@suomen.yrittajat.fi
Puhelin (09) 2292 2850, Raija-Liisa Konkola

Yritt�j�, vahvista osaamistasi oppisopimuksella!

Raija-Liisa Konkola — Tue, 08 Sep 2009 06:02:28 GMT

Yrittäjällä on nyt mahdollisuus vahvistaa omaa ja henkilöstönsä osaamista oppisopimuskoulutuksen lisärahoituksen avulla. Valmennukseen henkilöä kohtia voi saada jopa 1000 euroa, Suomen Yrittäjien koulutusasiamies Veli-Matti Lamppu kertoo.

Kysymys on oppisopimuskoulutuksena toteutettavasta lyhytkestoisesta ei-tutkintotavoitteisesta täsmävalmennuksesta yrittäjän itse osoittamaan tarpeeseen. Valmennuksesta tehdään suunnitelma, joka toteutetaan yhdessä oppisopimustoimiston, valitun kouluttajan ja asianomaisen yrityksen kanssa. Tukeen oikeuttavat kustannukset valmennukseen osallistuvaa henkilöä kohden voivat olla noin 1000 euroa/6kk. Valmennus on oppisopimuskoulutusta, jolloin yritykseltä ei peritä maksuja.

Suomen Yrittäjät ja Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ovat sopineet OPM:n kanssa, että valtion 2009 toiseen lisätalousarvioesitykseen sisällytettävästä oppisopimuskoulutukseen kohdistetusta määrärahasta käytetään 300 vuotuista opiskelupaikkaa nimenomaisesti pk-yritysten taantuman vaikutusten lieventämiseen. Mainittujen 300 paikan osalta jako toteutetaan erillisellä täydennyspäätöksellä.

Tällä hakukierroksella Opetusministeriö hankkii yhteistyössä Suomen Yrittäjien ja Oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry:n kanssa kokemuksia oppisopimuskoulutuksen soveltamismahdollisuuksia ja resurssien kohdentamista koskevaan kehittämistyöhön. Tavoitteena on oppisopimuskoulutuksen lisääminen erityisesti pk-yrittäjien ja heidän henkilöstön koulutusvaihtoehtona.

Ota yhteys alueesi 15.9.2009 (ehdoton takaraja) mennessä oppisopimustoimistoon, joka organisoi ja hoitaa käytännön järjestelyt. Toimi nopeasti, paikkoja on rajoitetusti!

Yhteystiedot:
www.opityossa.fi tai Oppisopimusta järjestävät tahot

Suomen Yrittäjissä lisätietoja antaa koulutusasiamies Veli-Matti Lamppu, p. (09) 2292 2868

OnLine uutiset
toimitus@suomen.yrittajat.fi
Raija-Liisa Konkola

Pienyrityksill� hyv�t kokemukset paikallisesta sopimisesta

Pirkko Herttovuo — Tue, 25 Aug 2009 05:21:31 GMT

- Kehittäminen edellyttää lainsäädäntömuutoksia

Suomen Yrittäjien tekemän selvityksen mukaan pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on hyviä kokemuksia paikallisesta sopimisesta. Noin 90 % paikallisia sopimuksia tehneistä pk-yrityksistä kertoo, että kokemukset ovat hyvät. Työehtosopimusten tai työlainsäädännön määräyksistä on poikennut paikallisesti sopien 40 % kyselyyn vastanneista pk-yrityksistä.

- Olemme ilahtuneita, että kokemukset ovat näinkin hyviä, Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Merja Hirvonen toteaa.

- Toisaalta kyselystä käy selkeästi ilmi, että yrittäjät pitävät tarpeellisena paikallisen sopimisen mahdollisuuksien laajentamista. Vastaajista 68 % arvioi, että paikallista sopimista tulisi tukea yksinkertaistamalla lainsäädäntöä, Hirvonen tiivistää.

Tarpeelliseksi koetun paikallisen sopimisen esteeksi näyttää nousevan riski sopimuksen myöhemmästä riitauttamisesta ja se, ettei lainsäädäntö tai työehtosopimus salli tarvittavia poikkeamia. Paikallista sopimista koskeva sääntely koetaan myös epäselväksi; vain 9 % vastaajista pitää sääntelyä riittävän selkeänä.

- Kyselyn tulokset osoittavat, että paikallista sopimista koskevaa lainsäädäntöä on yksinkertaistettava, Suomen Yrittäjien johtaja Antti Neimala sanoo.

Järjestelmää muuttamalla ja paikallisen sopimisen mahdollisuuksia lisäämällä voidaan parantaa työn tuottavuutta ja edistää hyvien käytäntöjen kehittymistä. Tulokset osoittavat, että paikallisen sopimisen lisääminen täydentää hyvin työehtosopimusten määräyksiä. Lisääntyvä paikallinen sopiminen ei siis romuttaisi TES-järjestelmää tai heikentäisi työntekijöiden suojaa.

- On myös työntekijöiden etu, että lainsäädännön lähtökohtana ovat työpaikkojen todelliset tarpeet ja käytännön olosuhteet, Antti Neimala täsmentää.

>> Paikallinen sopiminen pk-yrityksissä 2009

Lisätietoja:
Suomen Yrittäjät, työmarkkina-asioiden päällikkö Merja Hirvonen, p. 040 588 0841 ja johtaja Antti Neimala

Tuottavuuden parantaminen edellytt�� ty�el�m�n pelis��nt�jen muutoksia

Raija-Liisa Konkola — Wed, 17 Jun 2009 07:55:49 GMT

Työministeri Tarja Cronbergin johtamassa joustoturvahankkeessa on sovittu yhteisistä työelämän joustoturvaperiaatteista. Periaatteiden tarkoituksena on määritellä puitteet työmarkkinoiden ja työelämän kehittämiselle.

Suomen Yrittäjät pitää sovittuja yhteisiä periaatteita osoituksena siitä, että työelämän osapuolet ovat valmiita parantamaan työmarkkinoiden toimivuutta. Periaatteissa asetetaan tavoitteeksi muun muassa työmarkkinoiden sopimusjärjestelmän ja työllistämisen edellytyksiä parantavan lainsäädännön kehittäminen.

- Työmarkkinoiden rakenteellinen kehittäminen on välttämätöntä. Erityisesti tässä taloudellisessa tilanteessa on tuettava uusien työpaikkojen syntymistä. Pk-yritysten merkitys työllistäjänä on kasvanut viime vuosina. Yksityisen sektorin työllisyyden kehitys riippuu pitkälti pk-sektorin työllistämisedellytyksistä, periaatteita valmistelleen työryhmän jäsen, johtaja Antti Neimala Suomen Yrittäjistä korostaa.

Periaatteissa tunnistetaan, kuinka tärkeää on luoda edellytyksiä talouden kasvulle ja tuottavalle toiminnalle. Periaatteet korostavat lainsäädännön kehittämisen tärkeyttä työmarkkinoiden kilpailukykyyn vaikuttavana tekijänä.

- Tuottavuuden parantaminen edellyttää työmarkkinoiden sopimusjärjestelmän uudistamista. Paikallisen sopimisen alaa onkin lisättävä määrätietoisesti, jotta todellisia rakenteellisia muutoksia saadaan syntymään. Taantuman hellittäessä on tarjottava yrityksille hyvät kasvun eväät, jotta menestymme kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa, Neimala tähdentää

Lisätietoja: Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät

Asiasta lisää työ- ja elinkeinoministeriön sivuilla

EAKR-rahaa saaneet p��asiassa mikro- ja pienyrityksi�

Raija-Liisa Konkola — Wed, 17 Jun 2009 04:46:57 GMT

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ohjelmalla on tähän mennessä luotu Pohjois-Suomeen lähes 1 200 työpaikkaa ja 228 yritystä.

EAKR-ohjelman tavoitteena on vuosina 2007–2013 luoda Pohjois-Suomeen 11 000 uutta työpaikkaa ja 1 500 uutta yritystä. Työpaikkatavoitteesta toteutui viime vuoden loppuun mennessä 11 prosenttia.

EAKR-yritystuista suurin osa kohdistui uusien tuotteiden ja palveluiden sekä tuotantomenetelmien kehittämiseen ja käyttöönottoon. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan lähes kaikki tukea saaneet yritykset ovat mikro- tai pienyrityksiä. Rahoitusta on kohdistunut eniten puutoimialalle ja matkailuun.

Pohjois-Suomen maakunnat (Lappi, Pohjois-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa) toteuttavat yhteistä Pohjois-Suomen EAKR-ohjelmaa. Pohjois-Suomeen ohjelma tuo vuosina 2007–2013 EU-rahoitusta kaikkiaan 311 miljoonaa euroa. Ohjelma keskittyy innovaatiokilpailukyvyn lisäämiseen, yritysten kasvun edistämiseen, saavutettavuuden parantamiseen ja vetovoimatekijöiden vahvistamiseen.

Pohjois-Suomen EAKR-ohjelmasta on rahoitettu muun muassa Tornio–Haaparanta rajatorin, pysäköintialueen ja rajakanavan rakentaminen, Kuusamon lentoaseman asemarakennuksen laajennus ja saneeraus sekä Keski-Pohjanmaan maakuntaverkko.

Innovaatioympäristöjen luomiseen liittyen rahoituksen kohteena on ollut esimerkiksi CEWIC-Vesiosaamisen keskittymä Ouluun, Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti Lappiin ja Tekniikan ja luonnontieteiden tutkimusympäristö Keski-Pohjanmaalle. Myös harvaan asuttujen alueiden saavutettavuus, palveluiden saatavuus sekä alueen vetovoimaisuutta lisäävät toimenpiteet ovat ohjelmassa keskeisessä asemassa.

OnLine uutiset

toimitus@suomen.yrittajat.fi

Raija-Liisa Konkola

Leveiden moduuliyhdistelmien poikkeusluville ei en�� jatkoaikaa

Raija-Liisa Konkola — Wed, 17 Jun 2009 04:25:51 GMT

Leveiden moduuliyhdistelmien 13 vuotta kestänyt siirtymäaika päättyy 31.12.2009. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry esitti liikenne- ja viestintäministeriölle poikkeuslupakäytännön jatkamista, mutta ministeriö ei uutta jatkoaikaa myöntänyt.

Logistiikkapäällikkö Sakari Backlund SKAL:sta kertoo, että 31.12.2009 jälkeen 2,60 metriä leveän kuorma-auton, kuorma-auton perävaunun tai vaihtokuormatilan käyttö ei ole sallittua.

Vain turpeen, hakkeen, elävien eläinten ja puutavaran kuljetuksia voi tehdä 2,60 leveällä kalustolla vuoden 2011 loppuun saakka vuosittain uusittavalla maksullisella poikkeusluvalla.

OnLine uutiset
toimitus@suomen.yrittajat.fi
Raija-Liisa Konkola