Olemmeko me suomalaiset yrittäjät vaikeita? Pelkäämmekö kilpailua vai olemmeko kateellisia siitä, että toinen menestyy paremmin kuin toinen? Pelkäämmekö, että oma osaaminen katoaa toisiin yrityksiin? Näin taitaa kyllä olla.

Pohjaan ajatukseni siihen, että kuinka vähän alueellista ja paikallista yhteistyötä yritysten välillä on. Toki positiivisia poikkeuksiakin on, esim. Levillä näkyy ja tuntuu yhteistyön henki. Levillä yhteistyöhön on kasvettu ja se nähdään vahvuutena eikä oman rahapussin täyttymisen esteen.

Erään rovaniemeläisen yrittäjän sanoja lainatakseni ”olemme hyviä kusemaan samaan hiileen”. Monesti tämä on totta. Luulisi että yhteistyön avulla muutenkin niin pienten pk- ja pp- (pirun pieni) yritysten olisi helpompi näkyä markkinoilla ja samalla olla monelle asiakkaalle erittäin hyvä vaihtoehto suurten kolossien rinnalla. Yhteistyökollektiivin avulla isosta voisi tulla myös joustava. Markkinoilla on monia esimerkkejä isoista, jotka eivät taivu rautakangellakaan.

Mikä voisi aiheuttaa yhteistyöhaluttomuuden ja -kyvyttömyyden? Tuskin nyt sentään kateus on se primus motor, vai onko? Eivätkö yritykset (ihmiset) osaa enää verkottua? Eivätkö yritykset enää tunne käsitettä herrasmies(nais)sopimus ja luottamus? Luottamus ei voi rakentua pelkästään salassapitosopimusten ihanalle maailmalle, joten herää kysymys että milloin voi luottaa ja milloin ei? Rakentaa se luottamus täytyy ainakin ensin, vaikkapa ajan kanssa. Toki joskus kemiat kohtaavat projektien parissa toimivilla ja silloin homma on helpompaa.

Yhteistyö on taitolaji, siihen eivät monet pysty. Onneksi sentään jotkut. Erittäin mainio yhteistyöesimerkki on Ruotsissa Skjellefteåssa toimiva filmikompleksi, North Kingdom, joka on tehnyt tuotantoja monille merkittävillä asiakkaille kuten Toyota ja Adidas. Hallitsemalla yhteistyön kotimaassa ja ulkomailla suomalaistenkin yritysten olisi helpompi päästä maailmankartalle ja käsiksi parempiin tulovirtoihin.

Mitä elementtejä yhteistyö vaatii? Luottamusta, diplomatiaa, sosiaalista älykkyyttä, kuuntelutaitoa, joustavuutta. Näistä ovat hyvät yhteistyökuviot tehty. Näiden pitäisi löytyä jokaisen tieto- ja osaamislaarista ja lisäksi rohkeutta heittäytyä yhteistyön syövereihin.

Haastan kaikki suomalaiset pk-yritykset ja muutkin tekemään enemmän yhteistyötä, isompia kokonaisuuksia ja laadukkaammin.

Ei se yhteistyö niin vaikeaa ole, eikä sietämätöntäkään.

Jani Siivola

Kirjoittaja on vuonna 2008 perustetun mainos- ja konsulttitoimisto Reddo Partnersin omistaja ja toimitusjohtaja. Hän bloggaa yrittämisen arjesta ja päähänpistoista.

Mikä palveluyrityksiä vaivaa? Palvelua ilman palvelua? Monissa yrityksissä asiakaspalvelu suorastaan loistaa poissaolollaan. Räikeimpiä esimerkkejä ovat erilaiset liikkeet, joissa asiakasta ei tervehditä, saati sitten palvella. Vaatekaupassa ei myydä, varastossa ei näy varastomiehiä, ostetuista kaapeista toimitetaan väärän mittaiset yhä uudelleen ja uudelleen. Sähköposteihin ei vastata ja puhelimeen ei vastata sitten senkään edestä. Myös sähköisessä maailmassa on rutkasti kehitettävää: nopeutettava reagointia ja kehitettävä toimivia selkeitä järjestelmiä.

Miten ihmeessä näin voi olla? Vuosikausia on toitotettu palvelun merkityksestä. Johtuuko asia kenties siitä, ettei yrittäjä tai johto tiedä, mitä asiakasrajapinnassa tapahtuu? Eikö siihen kiinnitetä huomiota strategiassa? Vai onko perehdytys jäänyt kesken, esimiestasolla ei välitetä? Vai onko suomalainen osaamaton myymään?

Palvelun laatuun kuuluu asiakkaan huomioiminen ja hänen palvelemisensa asiantuntevasti. Kun ensimmäinen kontakti uupuu, on turha odottaa myyntiäkään. Valtaisa lienee se kokonaissumma, joka katoaa asiakkaan askelien mukana toisiin liikkeisiin, joissa homma vain osataan. Mikä erottaa nämä yritykset toisistaan? Asiakkaan arvostaminen, sitoutuneisuus, resurssit, oikeat henkilöt, laatujärjestelmä?

Eräs ratkaisu asiakaspalvelun parantamiseksi on informaation lisääminen: sekä asiakaspalvelijan että yritysjohdon. Olisi tärkeää mitata palvelun laatua eri menetelmin, joita kyllä Suomesta löytyy runsain mitoin. Tiedon lisäksi korostuu yrityksen johdon kyky luoda sellainen palveluhenki, jonka jokainen voi ottaa omakseen. Kun kyse on palvelusta, korostuvat tietenkin varsinaisen palvelun lisäksi myös fyysinen palveluympäristö ja materiaalitekijät.

Hyvästä palvelusta asiakas kiittää uskollisuudellaan ja uusintaostoilla. Onhan tämä yrityksellekin huomattavasti helpompaa ja mukavampaa, kuin metsästää uusia asiakkaita kaupan toivossa. Itsekin olen monta kertaa äänestänyt jaloillani tai tietokoneen näppäimistöllä ja ostanut toisesta yrityksestä, kun homma ei ole toiminut toivotulla tavalla. Toisaalta hyvin palvelevan yrityksen vaihtamiseen en hevillä ryhdy.

Ostin työmatkallani ulkomailta kristallia tuomisiksi. Yksi asiakaspalvelija otti lasit hyllystä, toinen testasi lasien eheyden, kolmas pakkasi ja neljäs peri rahat. Tuskin pääsemme koskaan tällaiseen tilanteeseen, eikä ole tarviskaan, sillä hyvä suomalainen asiakaspalvelija tekee samat asiat tehokkaammin ja paremmin, mikäli halua ja osaamista vain löytyy.

Jani Siivola

Kirjoittaja on vuonna 2008 perustetun mainos- ja konsulttitoimisto Reddo Partnersin omistaja ja toimitusjohtaja. Hän bloggaa yrittämisen arjesta ja päähänpistoista.

Facebook, Twitter, Delicious… Sosiaalinen media -termi (some) on otsikoissa jatkuvasti. Asiantuntijoita putkahtelee asian tiimoilta kuin sieniä sateella, tosin monen käsitys sosiaalisesta mediasta on jotenkin nurinkurinen. Se nähdään ainoastaan lyhyen aikavälin trendinä, josta on taottava kaikki irti, hinnalla millä hyvänsä ja ajattelematta lopputulosta tai tarkoitusta. Usein sosiaalinen media rinnastetaan törkeästi pelkästään naamakirjaan, eikä eroteta taustalla olevia tekijöitä ja kulttuurin muutosta.  

Sosiaalisen median moniulotteisuus korostuu, kun sitä käyttää yhä enemmän. Nyansseja on valtavasti, eri tyylejä viestiä. Olen huomannut, että minulle alkaa tulla ”kanta-asiakkaana” jo hieman vastareaktioita itse käsitteen osalta. Ehkä hyvä näin, sillä sosiaalinen media kaipaa konkreettisia tekoja, oli sitten kyse uusista ryhmistä, kampanjoista tai esimerkiksi mainonnasta. On myös aika siirtää käsite arkistoon ja tehdä siitä osa normaalia arkipäiväistä mediaa, jossa lähtökohdat viestinnälle ovat erilaiset, ainakin mainonnan osalta. Siirrytään yhä enemmän kohti ansaittua huomiota ostetun huomion sijaan. Tuleekohan suomalaisista veljeskansansa tavoin keskustelevampia?

Erikoista on, että sosiaalinen media on samalla antisosiaalinen media, jos ajatellaan ihmisten välistä kanssakäymistä kasvokkain tai puhelimessa. Se on toki ihan ok viestintäkanava kaukosuhteissa, mutta paljon jää pois, jos viestintä ihmisten välillä on pelkästään sosiaalista mediaa. Mitä katoaa, jos ihmiset eivät tapaa enää? Voiko pariskuntien elämä olla ainoastaan sosiaalista mediaa? Kuinkahan monessa kodissa on jo kuultu perinteisen ”Kulta minun päätäni särkee” sijaan: ”Kulta ei nyt, mulla on Facebookissa yks juttu kesken”? Iltaisin koneen ääressä vietetyt hetket ”sosiaalisessa” mediassa ovat poissa perheeltä ja kavereilta. Ainakin minä kaipaan sitä, että saan jutella jonkun kanssa ilman, että näppäimistö sauhuaa. Maistuuhan olutkin paremmalta oikeasti juotuna kuin virtuaalisesti tarjottuna.

Summa summarum. Sosiaalinen media on oikeissa käsissä mahtava väline ja tapa viestiä. Sillä saavuttaa sukulaisia ja kavereita kaukaisistakin maista, mutta se ei korvaa yhdessäoloa. Sillä voi oikein käytettynä saada tehoa bisnekseen. Se on erinomainen reaaliaikainen tiedon ja innovaatioiden jakamisen väline. Pahimmillaan väärin käytettynä se on ihmisten laiskistuttaja, sosiaalisen älykkyyden – ja erotiikan – surkastuttaja ja bisneksen lamaannuttaja.

With (some) love

Jani Siivola

 

Kirjoittaja on vuonna 2008 perustetun mainos- ja konsulttitoimisto Reddo Partnersin omistaja ja toimitusjohtaja. Hän bloggaa yrittämisen arjesta ja päähänpistoista.

Suomen kesä on monipuolinen ja ihana. On aurinkoa, sateita, rakeita, grillaamista. Pitkä talvi vaatii veronsa ja juuri kesä on monelle meikäläiselle se suuri juttu, jota ilman ei pärjäisi. Talven jälkeen pitää toipua ja kesällä on mahtavaa ladata akkuja ja olla ilman huolen häivää ja mietettäkään työasioihin liittyen. Kerrassaan mukavaa ja ihanaa, eikö totta?

Totta toinen puoli. Liiketoiminnassa totuus on toisenlainen, varsinkin nuorten yritysten kohdalla, kuten meillä. Kesä ja kesälomat lähestyvät uhkaavaa vauhtia. Uhkaavaa siksi, että lähes koko Suomi rauhoittuu kesän ajaksi, samoin liiketoiminta. Yritykset sulkevat ovensa, ihmiset suuntaavat mökeille, Suomi ”pysähtyy”.

Pysähtyneisyyden kesä voi olla monelle meidän tapaisellemme nuorelle kehittyvälle yritykselle todellinen koetinkivi, ehkäpä jopa eräänlainen Grand Canyon. Kesän alussa pitäisi hypätä niin pitkälle, että vauhti riittää kanjonin toiselle puolelle. Vauhdinotto on tärkeässä roolissa: kuinka saada tarpeeksi asiakaskeissejä ennen kuin ihmiset ja yrityksetkin loikkaavat kesälaitumille? Alkukevään hyvä tulos ja syksyn tehokas toiminta eivät välttämättä auta, mikäli juuri ennen kesälomia eivät ole pullat hyvin uunissa. Laskut ja lainat kuitenkin tikittävät vaikka mikä olisi, tiktaktiktak…

Vaikka liiketoiminta olisikin hyvällä tolalla ja keissejä alla, toinen haaste on laskunmaksu. Yritysten ja organisaatioiden talousihmiset ja päättäjät voivat olla lomalla, joten laskujen hyväksyntä ja maksatukset venyvät. Tämä on joidenkin mielestä jopa hyväksyttävää, vitsaa väännetään yritysten selkänahalla…tiktaktiktak.

Kuinkas tällaista ”Grand Canyon” -ongelmaa pitäisi sitten lähestyä, että toiminta jatkuisi myös syksyllä? Olisiko valtionhallinnon reagoitava tällaiseen toistuvaan tilanteeseen, oltava eräänlainen silta Grand Canyonin yli? Pitäisikö aloittelevien yritysten toimintaa tukea ratkaisevilla hetkillä ennen kesälomia? Miten? Eräs vaihtoehto voisi olla kansainvälistyminen: eri kansakunnat toimivat eri aikoihin, ovat lomalla eri aikaan. Tällä hetkellä edes kansainvälistymisestä ei välttämättä ole hyötyä, siitä pitävät huolen talouden tilanne ja epävarmuustekijät. Mahdollisuuksia on monia mutta niiden vaikutukset eivät näy monestikaan tarpeeksi nopeasti.

Joka tapauksessa ihana kesä on merkittävä haaste monelle pk-yritykselle, kuten meille, miksei myös isommallekin. Toiminnan vakiinnuttua kesän low-season ei niin hetkauta toimintaa suuntaan tai toiseen. Kun on varmuus, että asiakaskeissit pyörivät myös kesällä, on mukava jatkaa syksyllä toimintaa.

Mutta sitä ennen me toivotamme ihanaa kamalaa kesää.

Jani Siivola, toimitusjohtaja
Mainos- ja konsulttitoimisto Reddo Partners

Kirjoittaja on vuonna 2008 perustetun mainos- ja konsulttitoimisto Reddo Partnersin omistaja ja toimitusjohtaja. Hän bloggaa nuoren yrittäjän arjesta ja päähänpistoista.