Tietoa on kahdenlaista. On mutu-tietoa, jossa omat mielipiteet esitetään faktoina ja sitten on oikeaa faktatietoa.

Presidentinvaalien käydessä kuumimmillaan esille on noussut jälleen kerran laittomat lakot ja niiden hyväksyminen. Ay-johtajien näkemys asiaan on, että laittomat lakot ovat oikeutettuja, koska työnantajat pääsääntöisesti sortavat työntekijöitään.

Esimerkiksi SAK:n työ- ja elinkeinojohtaja Matti Tukiainen on ilmoittanut blogissaan, että hän aikoo kallistua Pekka Haaviston suuntaan, koska toisen ehdokkaan, Sauli Niinistön, mielipiteet laittomista lakoista eivät miellytä.

Myös vasemmistoliiton ehdokkaana ollut Paavo Arhinmäki ilmoitti tv-haastatteluissa hyväksyvänsä laittomat lakot, koska työpaikoilla voidaan pahoin.

Vai niin.

Jos puhuttaisiin kuitenkin faktoista. Työ- ja elinkeinoministeriön tilaston mukaan palkansaajat arvioivat työelämän laatua yleiskeskiarvolla 7,96. Työpaikan varmuuskin sai arvosanaksi 8,50.

Näiden lukujen valossa on aikamoinen yleistys sanoa, että työpaikoilla voidaan pahoin.

Ay-johtajien kritiikki kohdistuu varmaankin pörssiyrityksiin. Siitä huolimatta lausunnot leimaavat myös yrityksiä laajemmin.

Olen itse kiertänyt sadoissa pk-yrityksissä eri puolilla Suomea, ja kaikkialla yrittäjät ja työntekijät vetävät yhtä köyttä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Jopa taloustaantuman aikana suurin osa yrittäjistä teki kaikkensa, jotta työntekijöillä säilyisi työpaikka.

Se on yrittäjältä aikamoinen uhraus, kun ajatellaan yritystoiminnan tarkoitusta. Se ei ole työllistäminen vaan voiton tuottaminen omistajalleen.

Siksi olisikin mukava joskus antaa arvoa sille, että yrittäjät ylipäätään työllistävät ja että työntekijöillä on yleensä jopa mukavaa tehdä töitä.

Kimmo Koivikko
kimmo.koivikko@yrittajat.fi
Yrittäjäsanomien päätoimittaja

Yrittäjyyttä arvostetaan Suomessa. Jokainen puolue tiedostaa sen, että pk-yritysten vastuu suomalaisten työllistämisessä kasvaa yhö edelleen.

Mutta onko näin? Osoittaako tuota arvostusta se, että Yle-veroa tyrkytetään yrityksille? Esimerkki on valtion budjettitalouden näkökulmasta kovin merkityksetön, mutta monelle yrittäjälle iso ja periaatteellisestikin tärkeä.

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna on ehdottanut, että yritysten Yle-verot tulisi periä yhteisöveron mukana, jolloin se rasittaisi erikokoisia yrityksiä oikeudenmukaisemmin. Yhteisöveroa maksetaan tuloksen eikä liikevaihdon perusteella, joten näin maksu kohdistuisi kannattaviin yrityksiin ja säästäisi huonommin menestyviä.

Mutta ei synkistellä vaan muistetaan myös myönteiset tulokset. Me Suomen Yrittäjissä – yrittäjien kattavimpana etujärjestönä – olemme tänä vuonna saaneet aikaan useita onnistumisia. Keskeistä oli yrittäjyyteen kannustavan verotuksen turvaaminen hallitusohjelmassa.

Olemme vahvistaneet uskoa yrittäjyyden merkitykseen ja päättäjien ymmärrystä suomalaisten yritysten puolesta toimimiseen. Näin rohkenen väittää.

Tänä vuonna haemme vastauksia kuntien uuteen elinkeinopolitiikkaan. Tavoitteemme on muun muassa se, että kunnallisvaalien ja kuntauudistuksen yhteydessä huomioidaan entistä paremmin pk-yritysten toimintaedellytykset. On tärkeää, että aatesuunnista riippumatta ymmärretään, millainen merkitys pk-yrityksillä on hyvinvointipalveluiden turvaamisessa.

Suomen Yrittäjät tarvitsee perustyömme, yrittäjien puolesta tehtävän edunvalvonnan, onnistumiseksi yhä laajemman ja vaikuttavamman joukon tukemaan työtämme. Kiitos, että olet mukana.

Moni muukin on tehnyt saman päätöksen; viime vuonna järjestöömme liittyi lähes 16 000 uutta jäsentä. Olemme elinkeinoelämän suurin, yli 115 000 jäsenyrityksen keskusjärjestö. Toivomme, että saat myös palveluistamme vastinetta jäsenmaksulle.

Syksyllä on kunnallisvaalit – mutta valitaan yrittäjämyönteinen presidentti ensin.

Anssi Kujala
varatoimitusjohtaja
Suomen Yrittäjät

Tuoreessa muistissamme on, kuinka hienosti yrittäjäkenttä hoiti vastuunsa kahden vuoden takaisessa taantumassa. Yrittäjäkenttä ylläpiti silloin työllisyyttä ja esti suurtyöttömyyden. Päättyvää vuotta ovat sävyttäneet taloudellisen tilanteen heikentyminen, eduskuntavaalit ja uuden hallituksen muodostaminen. Suomea uhkaa lyhyen kasvukauden jälkeen uusi taantuma Euroopan velkakriisin seurauksena. Myös tässä tilanteessa jäsenkuntamme on avainasemassa. Haastavista näkymistä huolimatta kentällä on vahva tekemisen ja selviämisen meininki. Uskomme, että yrittäjäkenttä onnistuu näinäkin aikoina.

Vaikka hallitusohjelma jäi yrittäjyyden kannalta aiempaa vaisummaksi, onnistuimme keskeisessä tavoitteessamme eli turvaamaan yrittäjien verotuksen rakenteen säilyminen entisellään. Hyvinvoinnin turvaaminen olisi vaatinut kuitenkin voimakkaampaa kannusteiden lisäämistä, mitä olemmekin vastikään ehdottaneet yrityskasvun osalta.

Keskitetty työmarkkinaratkaisu merkitsi paluuta vanhaan eikä se tuonut yrittäjille ja työllisyydelle tärkeitä työelämän rakenteellisia muutoksia. Aivan viime päivinä niin sanottu Yle-vero on aiheuttanut jäsenkunnassamme tyytymättömyyttä. Vaikka järjestömme on tässäkin asiassa onnistunut torjumaan esitettyä paljon huonomman vaihtoehdon, jatkamme vaikuttamistamme Yle-veron torjumiseksi yrittäjien osalta.

Suomi tarvitsee selviytyäkseen voimakkaita yrittäjyyttä vahvistavia linjauksia. Hyvän jäsenkehityksen seurauksena jatkuvasti vahvistunut järjestömme antaa hyvät mahdollisuudet entistä parempiin vaikuttamisen tuloksiin tulevana vuotena.

Kiittäen teitä hyvät jäsenemme tärkeästä työstänne suomalaisen hyvinvoinnin parhaaksi ja monen kohdalla aktiivisesta vaikuttamisesta yhteisen asiamme puolesta toivotamme rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta.

Kun Suomessa halutaan myydä joku ajatus suurille kansanjoukoille, lisätään viestiin tarpeellinen määrä oikeudenmukaisuuteen liittyviä sanoja tai sen synonyymeja.

Tällä kertaa puolueet perustelevat oikeudenmukaisuudella Yle-veroa. Myös Yleisradio itse liputtaa oikeudenmukaisuuden puolesta. Ilosanoman mukaan pienituloisten pitää maksaa veroa vaivaiset 50 euroa vuodessa.

Kolikon toinen puoli kertoo aivan jotain muuta.

Ilmeisesti yli 22 000 euroa vuodessa tienaava mielletään jo suurituloiseksi, sillä hänen pitää maksaa veroa täydet 140 euroa. Jos perheessä on toinenkin yli 22 000 euroa tienaava, yhteissumma nouseekin 280 euroon. 

Lisäksi Yleisradion rahoitustalkoisiin joutuvat yritykset. Mitä ihmeen tekemistä yrityksillä on Yleisradion kanssa? Monessako yrityksessä on aikaa katsella päivät pitkät esimerkiksi televisiota? 

Liikevaihtorajat maksulle ovat myös kummalliset. Yli 400 000 euron liikevaihdolla vero on 317 euroa ja yli miljoonan euron yrityksille vero on 634 euroa. Mistä luvut on tempaistu?

Yritykset eivät ajaudu veron takia konkurssiin. Siitä huolimatta päätös on selvä signaali yrittäjille: jos tällä kertaa iskee tällainen vero, mitä tapahtuu seuraavaksi.

Ilkeämielinen voisi sanoa, että eduskuntapuolueet menivät jälleen siitä mistä aita on matalin.

Kukaan ei uskaltanut oikeasti tarkastella Ylen kaiken toiminnan järkevyyttä, vaan 500 miljoonan euron raha kilahtaa kassaan automaattisesti. Toisekseen, yrityksistä tuli sopiva rahastusautomaatti, kun kansalta ei kehdannut enempää pyytää.

Kimmo Koivikko
päätoimittaja

Lue myös: Onnea 46 426 yritystä: Pääsitte Yle-verolle

Suomen pidemmän aikavälin keskeisiä ongelmia on niukkeneva työvoimapanos ja huoltosuhteen heikkeneminen. Jotta työpanos riittää, vielä käyttämättä olevia työvoimaresursseja pitää hyödyntää paremmin. Sen lisäksi työssä olevien työurien kestoja on pidennettävä. Siksi Suomen Yrittäjien hallituksen työvaliokunta tukee Elinkeinoelämän Keskusliiton näkemyksiä muun muassa alimman eläkeiän nostamisesta 65 vuoteen samoin kuin varhaiseen eläkkeelle jäämiseen ohjaavien tukimuotojen lopettamista. Helsingin Sanomat uutisoi EK:n vaatimuksista maanantaina 12. joulukuuta.

Tosiasiallinen eläkkeelle jäämisikä on noussut vuoden 2005 eläkeuudistuksen seurauksena suurin piirtein odotetusti. Uudistuksen tekijöille voidaankin antaa tunnustusta. Eliniän odote on kuitenkin noussut niin nopeasti, että tuolloin tehdyt toimet eivät enää riitä. Vaikka alimman eläkeiän nostolla 63 vuoden 65 vuoteen ei yksin ratkaista pulmaa, se on kuitenkin tärkeä yksittäinen toimenpide, jolla annetaan suuntaa eläkkeelle siirtymisen myöhentämiseen. Alimman eläkeiän nostaminen myöhentäisi joka tapauksessa suurelta osalta niiden henkilöiden eläkkeelle jäämistä, jotka tällä hetkellä jäävät terveinä eläkkeelle. Eläkkeelle jäämisikiä on nostettu viime vuosina useissa Euroopan maissa.

Eläkeiän nostaminen ei vielä edesauta akuuteista taloushaasteista selviämistä. Niitä varten tarvitaan voimakasta, kasvua tukevaa politiikkaa. Suomen Yrittäjät odottaa, että hallitus on valmis tekemään enemmän ja pidemmälle meneviä toimia, kuin mistä hallitusohjelmassa on sovittu.

Mikko Simolinna
puheenjohtaja
Suomen Yrittäjät

Paljon puhuttu kuntauudistus tulee väistämättä tahdittamaan lähivuosina myös kuntien elinkeinopolitiikkaa. Uudistus sisältää yrittäjien ja kuntien elinkeinopolitiikan näkökulmasta mahdollisuuksia, mutta myös uhkia. Väestö ikääntyy, julkinen talous on heikossa hapessa, julkisen sektorin vastuulla oleviin palveluihin on pakko saada lisää tehoa ja laatua, väki keskittyy yhä suurempiin keskuksiin ja samalla esimerkiksi iso määrä yrityksiä on tulossa sukupolvenvaihdostilanteeseen. Tavattoman suuria kysymyksiä, joihin voidaan löytää hyviä vastauksia ja saada kuntiin uutta elinvoimaa.

Kuntauudistuksen yhteydessä on keskitytty liikaa hallinnon rakenteisiin, kuntien lukumäärään ja pelkoihin erilaisista pakkokeinoista. Sen sijaan moni iso sisällöllinen kysymys on jäänyt kovin vähälle huomiolle. Jotta kunnat menestyvät jatkossa, niin jokaisen kunnan on keskityttävä kahteen keskeiseen kysymykseen. Jokaisen kunnan on mietittävä kuinka kasvattaa verotuloja, eli kuinka tehostaa elinkeinopolitiikkaa. Toinen keskeinen tehtävä on palvelutuotannon tehostaminen eli kustannuksien kurissa pitäminen.

Kummassakin tavoitteessa onnistumiseksi tarvitaan yrityksiä. Mitä uusi ja elinvoimainen elinkeinopolitiikka voisi olla? Uuden elinkeinopolitiikan keskeisin asia on kuntien palvelumarkkinoiden avaaminen ja kehittäminen. Jokaisen kunnan tulisi miettiä kuinka järjestää palvelut uudella tavalla. Hallitusohjelma tarjoilee kunnille palvelustrategian laatimista. Loistava linjaus siitäkin huolimatta, että jo nyt kaikilla kunnilla pitäisi olla näkemys siitä miten palvelunsa tuottavat.

Yrittäjät voivat olla kuntien kumppani, jotta kuntiin luodaan toimivat palvelumarkkinat. Tässä kohtaa haluan korostaa, että emme halua julkisen monopolin tilalle yksityistä monopolia vaan toimivat, kilpaillut ja reilut markkinat.

Suomen Yrittäjät haluavat olla aktiivisesti ja yhteistyössä rakentamassa kuntien uutta elinvoimaista elinkeinopolitiikkaa. Haaste on yhteinen ja siihen tarvitaan kaikkien osapuolien panosta.

Päätökset tehdään ennen kaikkea paikallisesti. Toivon, että kuntauudistuksenkin yhteydessä yrittäjät ja yrittäjävaikuttajat ympäri maata pitävät esillä elinkeinopoliittisia näkemyksiä. Ja toimivat kaikkien yritysten puolesta.

Anssi Kujala
varatoimitusjohtaja
Suomen Yrittäjät

Runsaan viikon kuluttua selviää, tuleeko ns. raami-tupo voimaan. Raami-tupohan koostuu ensinnäkin työmarkkinoiden keskusjärjestöjen sopimuksesta, jossa on paitsi 4,3 prosentin nousu palkkoihin myös lista työelämän laatuasioiden parantamista. Toinen osa raami-tupoa on maan hallituksen kannanotto lähinnä eräistä vastaantuloista verotuksessa.

Todettakoon tässäkin nyt vielä, että yrittäjäjärjestö ei taputtanut käsiään keskitetyn sopimisen paluulle vaan olisi mieluummin nähnyt selkeän liikahduksen kohti yrityskohtaista palkantarkistuksista sopimista. Jolloin työelämän laatuasiatkin tulisivat pohdittaviksi omina kysymyksinään puhtaasti asiapohjalta eikä vain hintana korotusprosenteille.

Erityinen uutuus raamitupossa on osaamisen lisäämiseen kannustaminen ja sen keinot. Erinomaista yritysten kannalta on, jos tässä päästään eteenpäin verotuksen keinoin.

Erityinen kummallisuus osaamisen kannustamisessa on sitten se, että kukaan ei tunnu nyt tietävän, onko tarkoitus suorastaan lailla velvoittaa jokainen yritys kurssittamaan jokaista työntekijäänsä vähintään kolmen päivän ajan vuodessa. Vastausta tähän ei ole antanut maan hallituskaan, vaikka juuri sen kannanottopaperissa tämä kolme päivää on lyöty pöytään.

Jos todella kysymys on pakollisten kurssipäivien käyttöönotosta, muutoksen käytännön seuraukset olisivat yrityskentän eri osissa dramaattisesti erilaiset. Useimmissa suurissa yrityksissä koulutuspäiviä on jo valmiiksi enemmän kuin kolme vuodessa jokaista työntekijää kohden. Suurille yrityksille uusi järjestelmä tarkoittaisi useimmiten siis vain uutta veroetuutta. Pienistä työnantajayrityksistä taas yli 50.000:lla ei tällä hetkellä, ymmärrettävistä syistä, ole lainkaan palkallisia ulkopuolisia kurssipäiviä. Kurssitusvelvoite merkitsisi niille huomattavaa lisälaskua joka vuosi. Pahimmassa tapauksessa meille tulisi Pekkas-päivien lisäksi Pukkis-päivät!

Pienten yritysten kohdalla on ilman lakivelvoitteitakin voitava luottaa siihen, että yrityksissä ymmärretään itse riittävällä tavalla se, millaista kouluttamista ja osaamisen ylläpitämistä tarvitaan. Mikään yritys ei pärjää kilpailussa, jollei henkilöstön osaaminen ole ajan tasalla.

Rauno Vanhanen
johtaja
Suomen Yrittäjät

Yritysten kannalta oleellista ovat ajankohtaiset työmarkkinaneuvottelut, taloustilanteen ja kysynnän kehittyminen. Mutta niin ovat pitkällä aikavälillä myös hallituksen suunnitelmat kuntauudistuksesta.

Kunta on usein yksittäisen yrityksen tärkein ja lähin yhteistyökumppani. Lähes kaikilla kunnissa tehtävillä päätöksillä on vaikutuksia yritysten toimintaedellytyksiin ja toimintaympäristöön. Kuntien oikein kohdennetulla elinkeinopolitiikalla pystytään merkittävästi vaikuttamaan yritysten toimintaedellytyksiin kunnan alueella.

Hallitusohjelman linjauksen mukaisesti valmisteilla on koko maan laajuinen kuntauudistus, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Lisäksi hallitusohjelmassa on useita kirjauksia palvelutuotannon uudistamiseksi.

Suomen Yrittäjät  ei ole ottanut kantaa kuntien lukumäärään. Järjestömme ylivoimainen vahvuus on jokaiseen kuntaan ulottuva paikallisyhdistysverkostomme, ja paikalliset päättäjät tietävät oman alueensa tarpeen. Mutta vahvan itsenäisen peruskunnan tavoite on periaatteessa yrittäjyyden arvojen perusteella hyväksyttävä.

Kuntauudistuksen etenemisestä riippumatta selvää on, että jokaisen kunnan tulee lähivuosina panostaa entistä enemmän seuraavaan kahteen tekijään:

• omien verotulojen kasvattamiseen eli käytännössä elinkeinopolitiikan tehostamiseen
• palvelutuotannon uudelleenjärjestämiseen ts. ulkoistamiseen.

Vain näin kunta säilyttää oman elinvoimansa.

Toivon, että kuntien hallinnollisia rakenteita uudistettaessa ei unohdeta pk-yritysten merkitystä ja mahdollisuutta kehittää kuntien palvelutuotantoa. Tässä yhteydessä hallituksen tulee kiinnittää enemmän huomiota palvelumarkkinoiden toimivuuteen ja kehittämiseen. Tuotakin tärkeämpää on se, että kunta itse luo alueelleen toimivat palvelumarkkinat.

Anssi Kujala
varatoimitusjohtaja
Suomen Yrittäjät

Maanantaina 5.9 vietettiin jo 15. kerran Yrittäjän päivää. Päivästä on tullut kansallinen juhlapäivä, jonka huomioiminen on lisääntynyt vuosittain.  Tänä vuonna eri puolilla maata nähtiin lukuisia tapahtumia yrittäjyyden arvostuksen kohottamiseksi. Pääjuhlaan Helsinkiin tervehdyksen toi myös Tasavallan Presidentti Tarja Halonen.

Yrittäjyyttä arvostetaankin entistä enemmän. Suomessa ollaan lopultakin ymmärtämässä, että varsinkin pk-yrittäjien merkitys suomalaisten työllistämisessä on kasvanut. Yrittäjien arvostus on pitkällä aikavälillä kehittynyt hyvin myös suuren yleisön keskuudessa.

Yrittäjät kokevat kuitenkin edelleen arvostuksessa vajetta ja puutteita. Esimerkiksi u uden hallituksen ohjelma on yrittäjyyden näkökulmasta ”alavireinen”. Tämä asettaa meille yrittäjäjärjestössä haasteita pyrittäessä entistä yrittäjälähtöisempään päätöksentekoon. Yksi toimintamme tärkeitä tavoitteita onkin edelleen parantaa yrittäjyyden huomioimista valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella päätöksenteon tasolla.

Vaikka monen yrittäjän arki on kaukana juhlista ja Yrittäjän päivän tempauksista, meidän järjestönä on hyvä vahvistaa yrittäjämyönteisyyttä tuomalla esiin perusasioita yrittäjyyden myönteisestä vaikutuksesta yhteiskuntaan. Se on kuitenkin vain yksi pieni osa tekemäämme edunvalvontatyötä.

Kesän mittaan ja viime aikoina on riittänyt poikkeuksellisen paljon talousuutisia, niin mikro- kuin makrotasollakin. Kotimaassa esimerkiksi teollisuuden liikevaihto vuoden ensimmäisellä kolmanneksella oli 15 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin, vaikka samaan aikaan teollisuuden tuotanto-odotukset laskivat.

Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien yleinen luottamus talouteen taas pysyi heinäkuussa ennallaan edelliskuuhun verrattuna. Suomen Yrittäjien alkukesästä teettämän tutkimuksen mukaan selvä enemmistö kansalaisista uskoo Suomen talouden tilan olevan hyvä (34 % vastaajista) tai tyydyttävä (54 %) muihin EU-maihin verrattuna. Lähes puolet suomalaisista pitää kuitenkin verojen korotuksia ja säästöjä välttämättöminä.

Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Minä tulkitsen pikakatsausta talousuutisiin niin, että odotukset taloudesta ovat hyvinkin ristiriitaiset.

Tähän kaikkeen kun liittää ensinnäkin euroalueen kriisin, voi alkaa näyttää jo synkältä. Kreikka ja muut ovat jo tutut, mutta nyt uutena on vielä Italian ja Espanjan kiristyvä tilanne. Kun kuorruttaa tätä vielä Yhdysvaltain velkakattoratkaisun epävarmoilla seurauksilla, ei ole yllätys, että moni yrittäjä pohtii yritystoimintansa tulevaisuutta ja ratkaisuja entistä tarkemmin.

En maalaile kauhukuvia, vaan päinvastoin haluan uskoa – ja uskon – Suomen ja suomalaisten yrittäjien pärjäävän. Kesän kuherruskuukausien jälkeen uudella hallituksella on kuitenkin erittäin haastava tehtävä kantaa vastuuta Suomen taloudesta, kun samaan aikaan pitäisi kannatella myös pienen maan osuudella koko Euroopan harteita.

Toivon hallituksen hoitavan työnsä niin, että kuluttajien ja yritysten tulevaisuudenusko säilyy ja vahvistuu. Yritysten kannalta on koko kesä moitittu, että hallitusohjelmasta puuttuu yrityksien kasvun eväitä. Kiistatta kasvuun ja työllistämiseen kannustaminen näyttäytyy heikkona, mutta minä olen uskaltanut aina tulkita hallitusohjelmia niin, että tarpeen mukaan muutetaan välttämättömiä peruslinjauksia.

Toivottavasti nämä eivät jää vain toiveikseni. Joka tapauksessa erityisesti pääministeri Kataisella, valtiovarainministeri Urpilaisella ja hallituksen yritysasiamieheksi julistautuneella elinkeinoministeri Häkämiehellä on täysi työ luoda tai ylläpitää pk-yritysten kasvuun ja työllistämiseen kannustavaa ilmapiiriä.

Anssi Kujala
varatoimitusjohtaja
Suomen Yrittäjät ry