Keskustelu verotuksesta käy edelleen kuumana. Verotuksen kokonaisuudistusta pohtii Martti Hetemäen työryhmä, jonka väliraportti saadaan ennen kesälomia ja loppuraportti syksyllä lomien jälkeen. Julkisuudessa voimakkaimmin esillä on ollut keskustelu osakeyhtiöyrittäjiä läheisesti koskevasta osinkoverotuksesta. Työryhmässä on halua muuttaa nykyistä listaamattomia yrityksiä koskevaa osittain yhdenkertaista osinkoverotusta.
Keskustelu on ajautunut väärille raiteille. Sitä on hallinnut eräät poikkeukselliset tilanteet, joissa ansiotuloja on muutettu pääomatuloiksi tai joidenkin harvojen nostamat suuret osingot. On keksitty termi ”verovapaa osinko” yhteen kertaan verotetulle pääomaosingolle. Kuitenkin vuonna 2008 runsaan 400.000 pääomaosingon saajan nostama osinko oli keskimäärin 4.600 euroa. Yrittäjiksi katsottavia yli 90.000 euron pääomaosingon saajia oli vain runsaat 1.300 henkilöä. Suurin osa isoja osinkoja nostavista henkilöistä on sijoittajia, ei yrittäjiä.
Huomattava osa yhdistyksemme jäsenyrityksistä on pieniä palvelualan yrityksiä, joille nettovarallisuuden kasvattaminen on hidasta. Verottaja ottaa joka vuosi 26 % tuloksesta eikä yhteen kertaan verotettuja osinkoja päästä nostamaan pitkään aikaan. Elämiseen tarvitaan rahaa jo yrittämisen alusta alkaen, jolloin on nostettava palkkaa, mikä edelleen hidastaa nettovarallisuuden kerryttämistä.
Osakeyhtiömuotoisessa yrittämisessä yrittäjän vuotuinen verotettava tulo voi jakautua kolmeen tulolajiin: hänen nostamaansa palkkaan, yhtiön tulokseen ennen veroja sekä nostettuun voitto-osuuteen eli osinkoon. Kutakin näistä verotetaan eri perustein. Tämä kokonaisuus muodostaa yrittäjälle sen ”pyhän kolminaisuuden”, jonka verotus joko motivoi yrittämään tai sitten ei.
Voimassa olevan järjestelmän aikana pk-yritykset ovat vahvistaneet taseitaan ja selvinneet päättymässä olevasta taantumasta ilman merkittäviä irtisanomisia, jotkut ovat jopa lisänneet työvoimaansa. Miksi siis muuttaa hyvin toimivaa järjestelmää.
Nyt olisi nimenomaan pidettävä kiinni nettovarallisuuteen sidotusta yhdenkertaisesta osinkoverotuksesta pienten ja keskisuurten yritysten verotuksessa. Pörssiyhtiöiden jakamia osinkoja voidaan hyvin verottaa eri tavalla, verotuksen ei tässä tapauksessa tarvitse olla neutraalia. Yksi verotuksen tavoitteistahan on ohjata kansalaisia käyttäytymään yhteiskunnan kannalta toivotulla tavalla. Nyt jos koskaan tarvitaan yrittäjyyttä edistäviä kannusteita.
Yrittäjän verotuksessa tulisi lisäksi ottaa huomioon yrittämiseen liittyvät riskit. Verotuksen tulisikin olla palkkaverotusta kevyempää, jotta kannusteet yrittämiseen olisivat riittävät. Vaikka yrittäjän sosiaaliturvaa onkin viime vuosina pyritty parantamaan, se on yhä palkansaajan turvaa selvästi heikompi. Sosiaaliturvan tasoeroa olisi edelleen pienennettävä.
Eduskuntavaalit ovat alle vuoden päästä. Meidän on hyvä kuunnella poliitikkojen ja tulevien kansanedustajaehdokkaiden mielipiteitä yritysverotuksesta tarkalla korvalla – viimeistään äänestyskopissa voimme vaikuttaa.
Antti Stenbäck
Espoon Yrittäjät
varapuheenjohtaja
Lue myös aiemmin julkaistut kolumnit: