Suomalainen hyvinvointi rakennetaan antamalla kannusteita työlle ja yrittäjyydelle. Tätä ei voi olla korostamatta tarpeeksi. Julkisen talouden menot ja tulot ovat tulevina vuosina nykyisen talouskriisin ja suomalaisten ikääntymisen johdosta vakavasti epätasapainossa ja hyvinvointipalveluiden turvaamiseksi tarvittavia rakenteellisia uudistuksia ei saa lykätä tulevaisuuteen. Rakenteisiin puuttumatta jättäminen johtaa syvään velkakierteeseen, jolloin joudumme ottamaan velkaa kasvavan velan korkojen maksuun.

Suomen tulee olla yrittäjyyteen kannustava yhteiskunta, jossa kasvuhalukkuus lähtee yrityksistä itsestään. Yritysten kasvuhalukkuutta voidaan tukea tuomalla jo olemassa oleviin tukiviidakoihin selkeyttä. Suomessa on erilaisia työllistämistukia suhteellisen paljon, mutta ne muodostavat erittäin monimutkaisen kokonaisuuden yrittäjän kannalta. Työllistämistuet kohdistuvat erilaisiin kohderyhmiin ja myös keskenään eri tavalla työntekijöihin ja yrityksiin. Palkkatuella tuetaan pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten siirtymistä työelämään, matalapalkkatuella ikääntyvien pienipalkkaisten pysymistä työelämässä ja ensimmäisen työntekijän tuella pyritään kannustamaan elinkeinoharjoittajia työllistäviksi yrityksiksi. Nuorten työllistymisen kannalta tämä ensimmäisen työntekijän tuen vakinaistaminen voisi olla merkittävä askel kohti työllistymistä.

Yrittäjyyteen liittyy aina riski, mutta se riski ei saa olla joutuminen sosiaaliturvan ulkopuolelle. Yrittäjälle kuuluu sama tukiverkko kuin palkansaajalle. Uskon, että olemme kansakuntana valmiit tekemään enemmän töitä, sietämään epävarmuutta ja ottamaan riskiä yrittäessämme, kunhan yhteiskunta myös epävarmuuden hetkellä tulee vastaan ja huolehtii omistaan. Nykyinen hallitus on kaventanut yrittäjän ja palkansaajan sosiaaliturvan välistä kuilua. Yrittäjien sosiaaliturvan kehittämistä ja sen puutteiden korjaamista on kuitenkin edelleen jatkettava. Yrittäjän perheenjäsenen pääsy työttömyysturvan piiriin ja oikeus pienten lasten vanhemmille tarkoitettuun osittaiseen hoitorahaan ovat pieniä askeleita eteenpäin ja niistä on hyvä jatkaa. Myös yrittäjien työterveyshuoltoon tulisi kiinnittää huomiota, sillä yrittäjiltä puuttuu säännöllinen terveyden seuranta. Terveyttä pidetään yhtenä yrittämisen perusedellytyksenä, mutta sen menettämisen riskin vähentämiskeinoja ei ole juurikaan pohdittu.

Olen itse taustaltani kaupan alan yrittäjä ja tiedän, ettei yrittäminen aina ole se helpoin tapa ansaita elantoaan. Kuitenkin yrittäjyys tarjoaa monia mahdollisuuksia, mitä ei muunlainen työ voi tarjota. Yrittäjyys on elämäntapa ja monelle meistä keino toteuttaa unelmiaan. Varmaa on, että Suomi ei jatkossakaan pärjää ilman yrittäjyyden kipinöitä. Yritysmaailman tarpeita on kuunneltava ja ymmärrettävä. Yhteiskunnan on tärkeää oivaltaa, että hyvinvoinnin perusta on yrittäjyydessä ja työnteossa.

Lenita Toivakka, kansanedustaja (kok.)

Tämä juttu on julkaistu Etelä-Savon YrittäjäLehdessä 3/2010. Lue lehti kokonaisuudeessaan kohdasta julkaisut