Uudessa jätelaissa kunnan on mahdollista valita kiinteistön haltijan järjestämä tai kunnan järjestämä jätteenkuljetus.

Jätteenkuljetusjärjestelmien välillä autojen päästöerot ovat pienet. Oulun seudulla Ramboll Finland Oy:n toimesta tehty selvitys: kiinteistön haltijan kilpailuttamasta järjestelmästä siirtyminen kunnan kilpailuttamaan järjestelmään vähentää raskasta liikennettä ainoastaan 0,09 %. Jätteenkuljetuksen osuus raskaan liikenteen suoritteesta on 0,62 % ja raskas liikenne vain 0,04 % kokonaisliikenteestä. 

Jätteenkuljetuksen kunnittainen kilpailutus ei ole alentanut asiakkaiden hintaa. Innolink Oy:n tutkimus: omakotitaloissa hinnat ovat hieman kunnallisessa kilpailutuksessa pienemmät, 173,32/189,62 €/v, kerros- ja rivitalo-osakeyhtiöissä tulos on asuntoa kohti toisinpäin, 95,54/88,53 €/v. 

Järjestelmien eroina; kunnallisessa kilpailutuksessa jätehuoltoyhtiö laskuttaa jätteen kuljetuksesta, palkkaa lisää työntekijöitä kuljetusjärjestelyyn ja laskutukseen sekä perii nämä kulut jätteenkuljetusmaksussa tai kohonneessa perusmaksussa. Kiinteistön omistajan kilpailuttamassa järjestelmässä paikallinen kuljetusyritys perii laskut ja vastaa logistiikasta omana työnään. Hukka-ajoon yksityisellä yrityksellä ei ole varaa; se on pois yrityksen tuotosta.
Kunnallinen kilpailutus on tuhoisa alan yritystoiminnalle. Moni kuljetusyritys on joutunut lopettamaan toimintansa. Yritykset eivät voi odottaa 3-5 vuotta seuraavaa kilpailutusta. Seuraavalla kerralla tarjoajia on vähemmän ja hinnat lähtevät nousuun. Paikkakunnan kuljettajat menettävät työpaikkansa, jos urakan voittaa alueen ulkopuolinen yritys. Autot tulevat isolta keskusvarikolta, ei omalta paikkakunnalta. Näin on käynyt usein näissä tilanteissa. Eikä asiakas voi valita toista kuljetusyritystä, jos palvelu ei pelaa.

Isoille yrityksille kunnallisen kilpailutuksen johdosta tulevat suuret volyymien vaihtelut ja autojen siirrot paikkakunnalta toiselle eivät ole normaalin yritystoiminnan mukaista. Yritykset haluavat kilpailla asiakkaista laadulla ja kilpailukykyisellä hinnalla. Lisäksi paikalliset jätealan yrittäjät ovat olleet erityisen aktiivisia jätteen kierrättämisen ja hyötykäytön edistämisessä. 

Päätöksenteossa tulee muistaa myös kunnan elinkeinopoliittiset linjaukset ja yritysvaikutusten arviointi. Savonlinnan seudun elinkeinostrategiassa 2009–2013 yhtenä päämääränä on olla ”Itä-Suomen yrittäjämyönteisin seutu, jossa kaikkien kuntien toiminnot on viritetty yrittäjyyden edistämiseen strategisen elinkeinopolitiikan avulla”. On kaikkien kuntalaisten etu, että elinkeinopolitiikka on pitkäjänteistä, kokonaisuuden huomioivaa ja päämäärät toteutuvat  käytännön toimintana.
 

Etelä-Savon Yrittäjät
Heikki Tynkkynen, puheenjohtaja
Mirja Haavikko, toimitusjohtaja