Ajatus kuminasta lähti itämään Leppälän kotitilalta Hausjärven Kurun kylästä. Tilalla oli viljelyksessä hieman tuota epävarman sadon tuottavaa vaativaa viljelykasvia. Viikissä opiskelleet ja Pohjois-Amerikassa harjoittelussa olleet Jyrki Leppälä ja Juha Hemminki näkivät maustekasvissa liiketoimintapotentiaalin Suomen rajojen ulkopuolella. Ensimmäiset jalostuserät menivätkin Saksaan.

- Ensimmäiset kuminat kun meni maailmalle, emme uskoneet että tästä tulee se pääjuttu, josta se leipä jatkossa saadaan. Alussa kun oli muutamia muitakin ideoita, toimitusjohtaja Jyrki Leppälä myöntää.

Ulkoistamisen sijaan keskitettiin

Yrityksen liikkeellelähtö oli perinteisen varovainen. Ensimmäiset vuodet toimisto oli kotiosoitteissa. Alkuvaiheessa koko toimitusketju tapahtui alihankintana. Kymmenisen vuotta sitten yrittäjät huomasivat, että kasvu edellytti muutosta.

– Mentiin vähän vastavirtaan. Normaalisti ulkoistetaan, me keskitettiin ja vuokrattiin toimitilat Oitista. Se oli erittäin hyvä päätös.

Tarve tuotannon jatkuvalle kehittämiselle kasvoi yrityksen saadessa jalansijaa Euroopan markkinoilta. Tuotantovarmuuden ja laadun ylläpitäminen kasvaneella tuotantomäärällä vaati uusia ja väljempiä tiloja. Maaliskuussa 2005 tehtiin päätös uuden tuotantolaitoksen rakentamisesta Riihimäelle Hatlammintielle.

– Suunniteltiin halli ja koneketjut pitkälti itse. Paine oli kova, sillä halli valmistui 2006 syksyllä. Samanaikaisesti sopimusviljelijöillä oli ollut erittäin hyvä satovuosi. Kuminaa oli tulossa paljon ja tilat olivat vielä kesken. Voimat olivat kokolailla lopussa, hallituksen puheenjohtaja Juha Hemminki myöntää. – Riihimäen teollisuuskylä oli erittäin hyvä kumppani rakennusprojektin läpiviennissä.

Yrityksen kilpailuetu löytyy tuotteen korkeasta laadusta ja toimintavarmuudesta. Kuminan maku syntyy siinä olevista eteerisistä öljyistä. Asiakkaat haluavat omaan jatkokäyttöönsä juuri tietynlaista kuminaa, jossa on haluttu määrä öljypitoisuutta ja samanaikaisesti korkea mikrobiologinen puhtaus.

Vahva markkinaosuus

– Analysoimme raaka-aineen tarkkaan. Suomalaisella kuminalla on erittäin hyvä asema maailmalla. Osittain se johtuu siitä mitä me ollaan tehty, luotu yhdenmukainen laatustandardi. Tällä hetkellä meillä on todennäköisesti maailman paras kuminan käsittelylaitos, Hemminki toteaa.

Yrityksen tuotanto menee lähes täysin vientiin. Aktiivisia vientimaita on vuositasolla 25. Suomalaisella kuminalla on maailmalla noin neljänneksen markkinaosuus, josta Trans Farmilla yli puolet. Tärkein markkina-alue on saksankielisissä maissa.

– Suomessa kuminaa käytetään enemmän Varsinais-Suomessa. Ja ehkä saksalaiset pitävät kuminan mausta, koska hapankaalissa on kuminaa. Makuasioistahan ei voi kiistellä, Leppälä summaa.