Verotili otettiin käyttöön vuoden 2010 alusta, tavoitteena vähentää yritysten ja veroviranomaisten välistä ilmoitus- ja rahaliikennettä.
- Verotilin ajatus on hyvä, mutta käytännön toteutuksessa ei ole huomioitu yrittäjien arkea, tilinpäätösten vaatimuksia tai tilitoimistojen työtä, Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Pentti Rantala kertoo.
Helsingin Yrittäjien verotyöryhmä on koonnut yhteen verotilin käytännön ongelmia ja ehdottaa korjauksia järjestelmään. Työryhmä ehdottaa verotilinäkymän parantamista siten, että kaikki maksuliikenne näkyisi verotilillä, myös perintään menneet verot.
Työryhmä esittää myös, että tilinpäätöksiin liittyviä korjauksia ei pitäisi sanktioida ja että kausiveroilmoituksen myöhästymisestä seuraavaa 20 prosentin veronkorotusta lievennettäisiin. Veronkorotuksen joutuu maksamaan myöhästyneestä ilmoituksesta, vaikka itse vero maksettaisiin ajallaan.
- Ongelmat ovat alun perin syntyneet siitä, että järjestelmä on kehitetty verohallinnon näkökulmasta kuuntelematta loppukäyttäjiä eli yrittäjiä ja tilitoimistoja. Järjestelmän kankeus aiheuttaa turhaa työtä ja kustannuksia niin yrityksille kuin verohallinnolle, Helsingin Yrittäjien verotyöryhmän puheenjohtaja Pekka Ylikoski toteaa.
Lisätietoja
Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Pentti Rantala, p. 0400 500 800
Helsingin Yrittäjien verotyöryhmän jäsen Anne Rantanen, p. 040 5151337
Helsingin Yrittäjien verotyöryhmän lausunto verotilin kehittämiskohteista
Verotilin käyttöönotossa on ilmennyt useita epäkohtia, jotka tällä hetkellä vaikeuttavat erityisesti pk-yritysten toimintaa. Esitämme seuraavien epäkohtien nopeaa korjaamista yritysten ja yhteiskunnan parhaaksi.
Kaikki verotilin tapahtumat näkyviin
Verotilillä tulisi näkyä kaikki verotilillä tapahtuneet toimenpiteet samalla tavalla kuin pankkitilien verkkopalveluissa.
Jos asiakas ei maksa verotilin velkaa tietyssä ajassa, vero siirretään perittäväksi ja se poistetaan verotililtä. Maksun siirtyminen perintään ei näy verotilillä.
Tilitoimistoissa ja yrityksissä joudutaan käyttämään kohtuuttomasti työaikaa verotilanteen selvittämiseen, kun vanhojen ja maksamattomien verojen määrä ja maksut eivät verotilillä. Verotilin saldo saattaa näyttää nollaa, vaikka veroja olisikin maksamatta. Tämä lisää esimerkiksi tilinpäätöksiin menevää aikaa ja kasvattaa huomattavasti yritysten kustannuksia.
Jos kaikki toimenpiteet näkyisivät verotilillä, verotiliote antaisi riittävän ja oikean kuvan yrityksen tilanteesta.
Helsingin Yrittäjien verotyöryhmä ehdottaa, että verotilillä näkyisi jatkossa kaikki tilillä tapahtuneet toimenpiteet.
Selkeyttä negatiivisen arvonlisäveron liikenteeseen
Verokaudelta vähentämättä jäänyt negatiivinen arvonlisävero luetaan verotilijärjestelmässä verovelvollisen hyväksi kunkin verokauden yhteydessä.
Vähentämättä jäänyt negatiivinen arvonlisävero ilmoitetaan kausiveroilmoituksella verottajalle ja se luetaan verovelvollisen hyväksi sinä päivänä, jona kausiveroilmoitus saapuu verottajalle. Aikaisin ajankohta, jona negatiivista arvonlisäveroa pääsee hyödyntämään, on kuitenkin kohdekautta seuraava yleinen eräpäivä.
Järjestelmän epätahtisuus aiheuttaa ongelmia. Koska negatiivisen veron palautuspäivämäärästä ei ole täyttä varmuutta, verottajan palautus voi mennä ristiin
asiakkaan netotetun veronmaksun kanssa ja tilille jääkin velkaa. Palautusrajan asettaminen helpottaa tilannetta, mutta palautusrajan muuttaminen vie useita työpäiviä.
Helsingin Yrittäjien verotyöryhmä ehdottaa, että negatiivisin arvonlisäveron käsittelyä kehitetään, jotta aikaa vievää ja kustannuksia aiheuttavaa rahaliikennettä saadaan vähennettyä.
Veronkorotuksen kohtuullistaminen
Kausiveroilmoituksen myöhästyessä verohallinto määrää myöhästymismaksua 20 prosentin vuotuisen korkokannan mukaan kullekin myöhässä ilmoitetulle veron määrälle. Vaikka veron maksaisi ajallaan, myöhästymismaksu on suoritettava. Yrittäjät kokevat tilanteen yleisen oikeudentajun vastaiseksi.
Helsingin Yrittäjien verotyöryhmä ehdottaa, että veronkorotusta lievennetään joko koron kohtuullistamisella tai harkinnalla, jos yrityksen verohistoria on moitteeton.
Tilinpäätös
Verotilijärjestelmää rakennettaessa ei ole huomioitu tilikauden vaihtumisesta aiheutuvia tarpeita yrityksille ja tilitoimistoille. Erityisesti arvonlisäverokirjaukset vaativat tilikauden vaihtuessa korjauksia. Näitä korjauksia ei pitäisi sanktioida.
Tilikauden vaihduttua yrityksissä käsitellään edelliselle tilikaudelle kuuluvia myyntilaskuja. Jos joulukuulle kirjattavat arvonlisäverot eivät ole tiedossa 12.2. lähetettävässä kausiveroilmoituksessa, on verottajalle lähetettävä uusi kausiveroilmoitus. Verottajalta tulee tällöin sanktio sekä ilmoituksen myöhästymisestä että myöhässä maksetusta arvonlisäverosta.
Helsingin Yrittäjien verotyöryhmä ehdottaa, että tilinpäätökseen liittyvät korjaavat kausiveroilmoitukset eivät aiheuttaisi sanktioita.
Lisätietoja lausunnosta antavat
- Helsingin Yrittäjien verotyöryhmän puheenjohtaja Pekka Ylikoski p. 040 848 6719
- Helsingin Yrittäjien verotyöryhmän jäsen Anne Rantanen, p. 040 5151337