Uusi jätelaki tulee voimaan 1.5.2012. Kainuussa kaikkien osapuolien yhteinen näkemys on, että Kainuun kuntien vuonna 2007 tekemä Kainuun jätehuollon perussopimus tulee avata ja päivittää. Kunnissa on tehtävä päätökset 1.5.2013 mennessä, joten aikaa sopimusten hiomiselle on riittävästi.
Yrittäjät kannattavat Kainuun jätehuollon kuntayhtymän esitystä siitä, että 2011 jälkeen Kainuussa on käytössä sopimusperusteinen jätteenkuljetusjärjestelmä (uusi laki; kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus). Uuden jätelain 149 §:n 4 momentin mukaisesti kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta on tehtävä päätös lain 37 §:n 1 momentissa säädettyjen edellytysten perusteella viimeistään vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Jätteenkuljetusjärjestelmästä on tehtävä kuntalain mukainen hallintopäätös.
Yrittäjät esittävät, että uusi sopimusperusteista jätteenkuljetusta koskeva sopimus kuntien ja jätteenkuljettajien välillä on kestoltaan sellainen, että se mahdollistaa yrityksille kuntayhtymänkin esittämän jatkuvuuden jätehuollon parissa, toimintojen kehittämisen, investoinnit sekä työpaikkojen säilymisen. Uudessa jätelaissa kuntia velvoitetaan käsittelemään tarvittaessa jätteenkuljetusta koskeva asia uudelleen, jos lainmukaiset edellytykset kiinteistönhaltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle lakkaavat. Yrittäjät esittävät, että kuljetusjärjestelmästä päättää jokaisen peruskunnan valtuusto itsenäisesti. Tällä tavalla voidaan ennakoida mahdollisia muutoksia niin yrittäjäkentässä kuin kuntakentässä, niin ettei perussopimusta tarvitse avata ja muuttaa jokaisen muutoksen yhteydessä.
Kunta voi uuden jätelain mukaan päättää kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta, jos 37 §:n 1 momentin edellytykset täyttyvät. Yhtenä edellytyksenä on, että tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Jätteenkuljetuksen tulee myös edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukea jätehuollon alueellista kehittämistä eikä se saa aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle taikka ympäristölle.
Sopimusperusteisen (kiinteistön haltijan järjestämän) kuljetusjärjestelmän hyviä puolia ovat mm.:
- Asiakkaiden valinnanmahdollisuus hyvin markkinalähtöistä ja asiakaspalvelu selvitysten mukaan parempaa
- Yritysten markkinoille pääsy on vapaata. Kunnan mallissa sopimus tehdään useiksi vuosiksi vain yhden tai muutamien yritysten kanssa, mikä johtaa lopulta markkinoiden keskittymiseen. Markkinoiden keskittyminen nostaa hintoja, huonontaa palvelun laatua ja vähentää investointeja, mikä koituu pitkällä aikavälillä kuntien tappioksi.
- Kilpailutukset suosivat suurempia yrityksiä, kilpailutettavat kokonaisuudet usein liian suuria pienille yrityksille
- Kiinnostus ja taloudelliset edellytykset teknologian kehittämiseen loppuisivat kunnan kilpailuttamassa mallissa, koska investointeja on vaikea tehdä lyhyeksi ajaksi
- Pitkät työsuhteet, koska sopimusperusteisessa jätteenkuljetuksessa ei olla riippuvaisia siitä, voitetaanko kausittaiset yksittäiset kilpailutukset
- Kunnan kilpailuttaman mallin käyttöönotto on heikentänyt yritysten toimintamahdollisuuksia ja jotkut yritykset ovat joutuneet luopumaan kokonaan yritystoiminnasta
On erittäin tärkeää, että yhteistyö kuntayhtymän ja alueemme jätealan yrittäjien kanssa on toimivaa ja rakentavaa. Siihen alan yrittäjät pyrkivät ja se on oltava tahtotila tulevassa yhteistyösopimuksen rakentamisessa.
Yrittäjät arvostavat kuntayhtymän näkemyksiä, joiden tavoitteena on alan yritystoiminnan kehittäminen ja yhteistyön parantaminen ja tehostaminen koko ympäristönhuollon alalla. Sopimusperusteisen mallin (uusi laki; kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus) valitseminen perusratkaisuksi on osoitus kuntayhtymän yritystoimintaa tukevasta linjasta.