16.11.2010 Elinkeinoelämän ja Jyväskylän yliopiston yhteistyöseminaari:  Tulevaisuuden kilpailukyky -seminaari ja My Fair Lady -musikaali sekä Deloitte&Touchen taidetempaus/huutokauppa Jyväskylän kaupunginteatterilla

Keski-Suomen Yrittäjät kumppaneineen kutsui marraskuun 16. päivä alueen yrityksiä ja elinkeinovaikuttajia yhteiseen seminaariin. Tilaisuuden järjestelytoimikuntaan kuuluivat lisäksi Keski-Suomen kauppakamari, Deloitte ja  Jyväskylän yliopistosäätiö. Tilaisuudella tuettiin Jyväskylän yliopiston varainhankintaa ja yhtä lailla edistettiin vuorovaikutusta ja yhteistyötä yrittäjien ja yliopiston kesken. Noin 120 henkilöä osallistui tilaisuuteen. Seminaari muodostui teemoillaan ja tavoitteellaan maakunnassa lähtölaukaukseksi yliopiston varainhankinnan loppukiriin keväälle 2011: pk-yrityksiä ja yrittäjien yhdistyksiä kannustetaan osallistumaan omalta osaltaan jatkoaikana maakunnan yliopiston tukemiseen ja yhteistyön syventämiseen. Lahjoitussummaa kerätään kokoon vielä kevään aikana.  

Seminaarin yhteydessä toteutettu taulutempaus tuotti pottiin hyvän osan: kokonaistuotto oli valtion vastinrahalla kerrottuna 9625 euroa. Arvokkaimman teoksen statuksen sai opetusministeri Henna Virkkusen teos, jonka hinnaksi tuli 700 euroa. Muut teokset myytiin 200-400 hinnoin. Kaikki teokset ja kaksi sävellystä menivät kaupaksi huutokaupassa.

Teosluettelo

• Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Andersson: Bad Moon Rising. Teos kuvaa hyvän ja pahan taistelua, aurinkoa, kuuta, vettä, portaita, tulevaisuutta ja elämän aaltoja.
• Akryyli

• Opetusministeri Henna Virkkunen: Teoksessa on hevosen hahmo. Väreissä on keltaista ja oranssia. Teos on Kalevala-henkinen. 
• Akryyli ja sekatekniikka

• Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen: Taulu on horisontaalinen, jossa on keltaista ja vihreää. Se kuvastaa sitä, että kaikki tiet vievät eteenpäin ja siinä on auringoin nousua ja laskua. Taulu voi herättää kysymyksen: minkä tien valitset?
• Akryyli ja sekatekniikka

• Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Uljas Valkeinen: Sillanrakentajat. Teos kuvaa monimerkityksellisesti siltaa ja elämän osa-alueita.
• Akryyli ja sekatekniikka

• Keski-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Tuuli Kirsikka Pirttiaho: KKIY_1-3/2010. Tulevaisuuden kilpailukyky innovaatio yrittäjyys - teos koostuu kolmesta osasta; lähtölause taulu, osallistava taulu, prosessista kertova video.
• Osa 1. Akryyli ja sekatekniikka, Osa 2. Akryyli ja sekatekniikka, Osa 3. video

• Deloitte&Touche toimitusjohtaja Teppo Rantanen: Teoksissa on voimakas vihreä ja voimakas sininen, jotka keskustelevat keskenään. Pinta on vahva ja intensiivinen.
• Akryyli ja sekatekniikka

1) Jyväskylän kaupunginteatterin tarpeistosta
• Lavastaja Mikko Saastamoinen: Aito Kustaa Rubensin Hanna Kattilakoskesta  (Heinähattu ja Vilttitossu) tekemä muotokuva Takiaismuusa.

2) Pekka Kostiainen
• Kaksi kuorosävellystä: "Viatonten valssi" Aaro Hellaakosken runoon ja "Satiirinen Sarja" Lauri Viidan teksteihin.

Asiantuntijayritys Deloitte on haastoi yhteiskunnallisia päättäjiä tauluhankintatempaukseen yliopiston hyväksi. Jyväskylän yliopisto tulee olemaan tärkeä osa koko alueen kilpailukykyä ja vetovoimaa myös tulevaisuudessa. Haasteen hyväksyneet vaikuttajat maalaavat teokset tulevaisuuden kilpailukyky, innovaatio ja yrittäjyys -teemalla. Maalaushaasteen ottivat vastaan opetusministeri Henna Virkkunen, elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen, Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Andersson, Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Uljas Valkeinen, Keski-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Tuuli Kirsikka Pirttiaho ja Deloitten toimitusjohtaja Teppo Rantanen. Teokset toteutettiin kahdessa kaupungissa, Jyväskylässä ja Helsingissä. Jyväskylässä toteutusympäristönä toimi Jyväskylän OKL:n kuvataidetilat ja Helsingissä Kiasma. Rantanen, Virkkunen ja Pekkarinen kävivät ennen teosten toteuttamista katsomassa alkuun Jason Martinin teoksen, Midnight inspiraatioksi.  Taulujen tekniikka oli akryylimaalaus, jossa on käytetty apuna hiekkaa, styroksikuulua ja hileitä. He ryhtyivät maalaukseen ennakkoluulottomasti ja reippaasti. Pirttiaho, Valkeinen ja Andersson nousivat työpäivän päätteeksi kuvataidetiloihin Jyväskylän yliopiston päärakennuksessa. He kuvailivat tilaisuutta virkistäväksi ja avartavaksi kokemukseksi. 

Seminaarissa pohdittiin yhdessä Jyväskylän yliopiston kanssa tulevaisuuden kilpailukykyyn liittyvä teemoja mm. talouden, yrittämisen, johtamisen ja brändin näkökulmista. 

Lyhennelmät alustuksista:

• Professori Jaakko Pehkonen katsoi esitelmässään vuoteen 2030. Talouskehitys Suomessa on ollut tasaisesti pitkällä linjalla nouseva vaikka aikajaksoilla on ollut useita kriisejäkin. Olemme tällä hetkellä maailman rikkaimpia maita. Maailmanlaajuinen kasvava kysyntä korkeammalle elintasolle mahdollistaa yhä kasvun. Talouden painopiste siirtyy Aasiaan, Kiina kasvaa maailman ykköstaloudeksi. Suomalaisten yritysten tulisi löytää pala tästä markkinasta, Suomi voi itse asiassa olla avaamassa latua maailman kärjessä. Kärjessä oleminen on pienelle maalle kuitenkin vaikeaa, siksi kasvuvauhtimme tulee laskemaan vaikka se jatkuukin. Pehkosen 4I-mallissa kilpailukyvyn ja kasvun avaimet ovat: infra, insentiivit, investoinnit, innovaatiot. ICT on Pehkosen mukaan kasvun suuri potentiaali, toinen on julkisen sektorin tuottavuuspotentiaali , mahdollisuus kasvuun on myös tuotannon skaalaeduissa, työperäinen maahanmuutto tuo myös potentiaalia työpanoksen kasvuun. Pehkonen esitti puheessaan mahdollisuutena että Suomen BKT kasvaa 2030 mennessä yli  40 % ja Suomi on 20 rikkaimman maan joukossa maailmassa.

• Valtakunnallisen Yrittäjäpalkinnon 2010 saanut yrittäjä Anita Halme Finn-Savotta Oy:sta kertoi seminaarissa Finn-Savotan menestystarinan valtakunnalliseksi yrittäjäpalkinnon saajaksi. Ennusteet vaativalla ompelevan tekstiilivalmistuksen alalla eivät ole välttämättä niin positiivisia kuin esimerkiksi ennusteet professori Pehkosen positiivisessa alustuksessa. Lähes kaikki alan tuotanto on siirtynyt halpatyövoiman maihin. Vain erikoistumalla, vuosien tuotekehityksen tuloksena ja perheyrittäjyyteen sitoutumisella sekä joustavuudella on Finn-Savotalla ollut mahdollista päästä kansainvälisesti merkittäväksi toimittajaksi. Alalle on vaikeaa myös se, että osaajia tuotantoon ei enää ole saatavilla koko toimialan henkilöstön vähentyessä yritysten lakkauttamisen myötä. Finn-Savotta on kuitenkin ”taistellut” alalla ja pystynyt saamaan henkilöstöä kaukana kasvualueilta, Karstulassa sijaitsevaan tehtaaseen.  Henkilöstön osaaminen ja sitoutuminen on hyvin tärkeää tuotannon kehittymiselle. Luovuus ja ennakkoluulottomuus sekä riskinottokyky tuovat mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Myös poliittisten päätösten tulee tukea suomalaisen työn pysymistä Suomessa.  Halme haastaa yliopistoa myös kokonaisvaltaiseen yritysmaailman ja yrittäjien ymmärtämiseen. Osaajien on oltava moniosaajia jotka teorian lisäksi kestävät yrittäjien arkea.

• Deloitten toimitusjohtaja Teppo Rantasen mukaan maailmassa tulee tapahtumaan suuria muutoksia. Talouden painopisteet tulevat muuttumaan. Maailma tarvitsee Rantasen mukaan paljon pieniä innovaatioita, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi Afrikan ja Aasian kehittyvillä markkinoilla. Toinen innovaatioiden muoto on erilaiset palveluinnovaatiot, esimerkkinä Rantanen toi esiin logistiikkaan liittyvät. Rantanen korostaa, että innovaatioiden johtaminen vaatii voimakkaasti poikkitieteellisen lähestymistavan osaamista. Mobiilimarkkinan kehitys on hyvä esimerkki innovaatioiden kehityksestä, jossa Suomi ei ole nyt pysynyt edelläkävijänä Rantasen mukaan. Yritysjohdon on oltava tiiviisti mukana innovaatioiden kehittämisessä. Deloitte on kehittänyt mallia, jossa innovaatiot pyritään kuukaudessa viemään liiketoimintasuunnitelman asteelle (business case). Pilottiprojektissa 70 ideaa pystyttiin tuottamaan kuukaudessa, 14 niistä valikoitui ”finaaliin” konseptitasolla ja kuusi ideaa vietiin lopullisesti liikeideatasolle. Luovan ajattelun ja asiantuntijuuden yhdistäminen liitettynä motivaatioon tekevät yrityksiin innovaatiokulttuuripohjan. Suomi menestyy Rantasen mukaan ei massa-ajattelulla vaan nimenomaan erikoistumalla.

• Erkki Poranen Hallituspartnerit Keski-Suomi ry:stä toi esityksessään esiin yritysten hallitustyöskentelyn merkityksen. Myös Poranen korosti, että hallitustyöskentely yrityksessä ei voi tai saa olla byrokratiaa lisäävää tai toimintaa jäykistävää vaan luovuus on oleellinen osa hallitustoimintaa.  Erilaiset hallitusmuodot perheyritysten sisäisestä hallituksesta täysin ulkoistettuun sisältävät erilaisia haasteita. Hallitustoiminta parhaimmillaan tuo yritykseen lisäarvoa. Ulkoista näkemystä mm. perheyrityksen hallintoon tarvitaan yritysostotilanteissa, omistajavaihdostilanteista erilaisten kehitysprojektien yhteydessä tai vaikkapa markkinahäiriöuhkien alla. Toimialaosaaminen hallituksessa on tärkeää, mutta yhä tärkeämpää on strateginen osaaminen. Hyvä hallitustyö tarvitsee myös johtamistaitoja ja luottamusta, hallituksen tärkeänä  tehtävänä on olla toimitusjohtajan tukena. Hallitusvastuu on uuden osakeyhtiölain myötä kasvanut, omistajaohjaus korostuu nykyaikaisessa hallitustyössä. Hallituspartnerit ry on perustettu Keski-Suomeen tukemaan pk-sektorin hallitustyöskentelyn kehittämistä.

• Vuoden 2010 Yrittäjänaiseksi valittu Kati Rauhaniemi Dot Design Oy:sta puhui brändin merkityksestä. Hän kertoi että heidän yritystään on kovasti palkittu viime vuosina. Hän kuitenkin muistutti, että ihmisen on tutkimusten mukaan tehtävä kymmenen vuotta jotain asiaa osatakseen sen kunnolla. Rauhaniemen mukaan brändi on eniten ehkä lupaus toiminnasta tai tuotteesta. Visuaalinen identiteetti on myös tärkeää, mm. liikuntakeskus ELIXIA esimerkkinä visuaalisen brändin toimivuudesta, brändiä on kuitenkin jo rakennettu vuosia. Brändi on kaikissa henkilöissä kokoajan läsnä. Rauhaniemi toi myös yksinkertaisten tuote-esimerkkien avulla esille, että ihmiset tutkitusti haluavat ostaa ja käyttää brändejä. Brändi on Rauhaniemen mukaan yritykselle tai sen tuotteille pääomaa, se sitouttaa asiakasta ja kuluttajaa tuotteisiin pitkällä aikavälillä. Finanssikriisi laski koko pankkialan arvostusta, joskus siis brändeihin liittyvät kriisit ovat ennalta-arvaamattomia. Brändin pohjalla tulee olla yrityksen tai yhteisön arvomaailma. Dot Design Oy:ssa kaikkia töitä tehdään käytössä olevien arvojen pohjalta, koko henkilöstössä. Uusi hälytyspalvelutuote Swing-apunappi on hieno esimerkki palvelun brändäämisestä. Marimekko on Rauhaniemen mukaan esimerkki todella pitkäjänteisestä brändin rakentamisesta ja vaalimisesta ja se näkyy yrityksen toiminnassa joka projektissa. Brändin rakentamisessa myös kovilla mittareilla on merkitystä Rauhaniemen mukaan.  Brändi on itsessään myös kova mittari yrityksen arvoa laskettaessa. Brändin arvo näkyy Rauhaniemien mukaan viivan alla. Maailmanlaajuisessa kilpailussa erottuvuus on tärkeää. Rauhaniemi heittää keskisuomalaisille yritykselle haasteen: miten sinun yrityksesi erottuu kun joka kolmas minuutti syntyy maailmassa uusi tuote? Yritysmuotoilu on kova juttu.

• Paneelikeskustelussa Aino Sallinen arvioi myönteisten alustusten ja ajatusten merkitystä nousulle. Hänen mukaansa olisi tärkeä muistaa että positiivinen ajattelu on yhtä tärkeä menestykselle kuin kovat faktat talouden ympäristössä. Rantaselle Sallinen esitti kysymyksen miten Suomen innovaatioilmapiiriä kasvatetaan. Rantanen toi vastauksessaan esille, että erikoistuminen ja erilaisuus tulee ottaa voimavarana. Poliittisen keskustelun tulisi Rantasen mukaan tuoda lisää avoimuutta ja avarakatseisuutta – kaikkien ei tarvitsisi mennä yhden asian perässä, joskus Rantasen mukaan siltä tuntuu. Sallinen toi esiin että nuoret tutkimuksen mukaan suhtautuvat tulevaisuuteen positiivisesti. Sallinen esitti kysymyksen mikä on nuoren sukupolven rooli innovaatioiden synnyttämisessä. Rantanen pohti, että monipuolinen kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutus on tärkeää. Yleisökysymyksen Rantaselle esitti Esa Järvinen: kuinka pienyritysten verkostoituminen voisi edistää innovaatioilmapiiriä? Rantasen mukaan maan rajat eivät saisi myöskään toimia yritysten verkostojen esteenä, vaan verkostot ovat jatkossa yhä kansainvälisempiä.  Esa Järvinen haastoi Porasta ja Pehkosta yhdessä kysymällä mitä annettavaa yksinyrittäjien haasteisiin on yliopistolla ja miten mikroyritysten innovaatiotoimintaa voitaisiin edistää. Pehkonen kannustaa kaikkia yrityksiä ja yrittäjiä mahdollisuuksiin tarttumiseen ja riskinottoon ”joka päivä olisi mentävä töihin” siinä hengessä että mahdollisuuksiin tartutaan. Arto Tiitinen kysyi seminaarin palkituilta naisyrittäjiltä tuotekehityksen roolista: kuinka lähellä johtoa tuotekehitys tulisi olla? Halmen mukaan sen tulee olla ihan johdon arkitoiminnassa koko ajan kun on kyseessä pienyritys, jonka on joka päivä kehitettävä tuotteita uudelleen ja uudelleen, jotta pysyisi kilpailussa mukana.  Rauhaniemeltä Tiitinen kysyi kuinka Dot Desingnin johtajana Kati on pystynyt jalkauttamaan yrityksen arvot joka päivään. Kati kertoo, että koko henkilökunta on otettu mukaan arvojen määrittämiseen, ne eivät ole vain annettuna johdosta. Toki asioiden toteuttaminen vaatii systemaattista tekemistapaa. Arvojen mukana myös kasvetaan ja muututaan ajan mukana – kasvaen ei säntäillen.  Tiitisen mukaan nämä menestyneet yrittäjät katsovat myös riittävän pitkään ja pitkälle.

• Juontajana seminaarissa toimi vauhdikkaasti kaupunginteatterin markkinointipäällikkö Jouni Huhtaniemi.

Musikaali My Fair Lady ihastutti yleisöä ammattitaidolla. Tietämämme mukaan loppuvuoden näytökset on loppuunmyytyjä, eikä siis ihme.

Illan yhteenvedossa toimitusjohtaja Valkeinen ja Pirttiaho tilasivat:  huippututkimusta, huippuopetusta ja ennen kaikkea kasvavaa yliopiston ja yrittäjyyden huippuyhteistyötä. Yrittäjien arki on kaupankäyntiä ja työtä, yliopiston arki on tutkimusta ja opetusta. Molempien yhteinen asia arjessa tulisi yhä enemmän olla pk-yritysten innovaatiotoiminnan kehittäminen yhteistyössä kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Toimitusjohtajat totesivat että pienessäkin maassa ja maakunnassa voi olla huippuosaamista ja huippuyrityksiä kansainvälisessä kilpailussa ja vertailussa.  Tilaisuudessa oli hyvä henki ja viritys vaikka väkeä olisi suonut olevan enemmän.

 Yliopistolle on erityisen arvokas asia saada alueelta näin laaja-alainen yhteistyökumppaneiden tuki. Iloitsen siitä, että myös Keski-Suomen Yrittäjät ovat tulleet mukaan kampanjaamme. Tapahtuma on vaatinut runsaasti taustatyötä ja ihailtavaa sitoutumista. Saamamme tuki vahvistaa entisestään yliopiston ja alueen toimijoiden välistä yhteistyötä, rehtori Aino Sallinen toteaa.

Yrittäjille ja kumppaneille on tärkeää olla mukana yhteisessä maakunnallisessa kehittämisessä osaavan Keski-Suomen vahvistamiseksi. Yrittäjien ja yliopiston yhteistyön tiivistäminen on monella tavalla tarpeen tulevaisuuden kilpailukyvyn toteutumiseksi, puheenjohtaja Esa Järvinen sanoo.