Kehittämistarpeita päätöksenteon yrityslähtöisyydessä ja kuntien hankintapolitiikassa
Keski-Suomen elinkeinopoliittinen mittaristo -kyselyn tulokset
Keski-Suomen ja koko maan kuntien pisteissä oli suurta hajontaa. Muurame sai korkeimmat pisteet edellisen mittaristokyselyn tapaan. Koko maassa se sijoittui sijalle kahdeksan. Parhaimmat kunnat ylsivät valtakunnallisesti 90 pisteeseen ja heikoimmat 20 pisteeseen. Muuramen pisteet olivat 73. Pisteet laskivat hieman edellisestä kyselystä. Vain toiseksi sijoittuneessa Karstulassa pisteet nousivat edellisestä kyselystä. Kymmenen suuren kaupungin listalla Jyväskylä sijoittui sijalle 8. pistein 41. Aluekeskuksen joukossa Jyväskylä tuli sijalle 18 (kaikki 23). Aluekeskuksien vertailussa Seinäjoen arviot olivat parhaat.
Muuramen kunnanjohtaja Ari Ranta-aho on iloinen Muuramen hyvästä tuloksesta. Se osoittaa Ranta-ahon mukaan että asioita on tehty oikein. Muurame haluaa luoda yritystoiminnalle monipuoliset toimintaedellytykset, jolla tuetaan kasvua ja kilpailukykyä. Muuramessa tehdään tiivistä yhteistyötä, esimerkiksi elinkeino- ja mainestrategia tehtiin yhteistyössä yrittäjien kanssa. Tutkimuksessa heikoin lenkki oli elinkeinotoimen resursointi. Vuoden alusta Muurame onkin resursoinut elinkeinopalveluita uudelleen.
Muuramen Yrittäjien puheenjohtaja Jorma Nokkalan mukaan yrittäjät kaipaisivat kuntaan elinkeinojohtajaa. Nokkala pitää kuitenkin hyvänä sitä, että kehittämisyhtiö Jykes on nimennyt Muuramen asioihin oman yhteyshenkilön vuoden alusta.
Kehittämisyhtiö Jykesin toimitusjohtaja Ari Hiltunen arvioi että Jyväskylän alueella on entistä enemmän tehtävä yhteistyötä hankintatoimen kehittämisessä ja yritysvaikutusten arvioinnissa. Kuluneena vuonna onkin teemoihin paneuduttu entistä paremmin mm. yhteisissä tapaamisissa ja työ jatkuu. Jyväskylän kaupunkialueen paikallisyhdistysten puolesta Jyväskylän Yrittäjien puheenjohtaja Petrikki Tukiainen toteaa tuloksista näkyvän, että vaikka yritysmyönteisyyden edistämiseksi johdon tahtotila kaupungissa on selkeä, niin toteutus käytännössä ontuu.
Uusikaupunki on yrittäjien mielestä Suomen paras kaupunki jo toista kertaa peräkkäin elinkeinopoliittisen mittaristokyselyn mukaan. Uusikaupunki sai hyvät arviot viestinnästä ja tiedottamisesta, koulutuksesta ja seudullisen kehittämisyhtiön toiminnasta. Se pärjäsi myös yleisessä elinkeinopolitiikassa, elinkeinotoiminnan resursseissa sekä kunnan ja yritysten yhteistyössä.
Suurista kaupungeista yrittäjien suosikki on Kuopio. Yrittäjät kiittävät erityisesti Kuopion infrajärjestelyjä. Kuopio onnistui myös viestinnässä ja tiedottamisessa, seutukunta- ja maakuntayhteistyössä ja yritysvaikutusten arvioinnissa. Kuopio on ainoa suuri kaupunki, joka paransi tulostaan edellisestä kyselystä. Vantaan, Espoon, Oulun ja Jyväskylän pisteet laskivat selvästi. Aluekeskuksien vertailussa Seinäjoen arviot olivat parhaat saaden 52 pistettä.
Kunnilla paljon parannettavaa elinkeinopolitiikassaan
Yrittäjät kritisoivat kyselyssä kuntien hankintapolitiikkaa, päätösten yrityslähtöisyyttä ja julkisten palveluiden järjestämistä. Kunnan viestinnässä ja tiedottamisessa sekä elinkeinotoimen resursseissa on yrittäjien mielestä parannettavaa. Kaiken kaikkiaan kahdessa vuodessa kunnan ja yritysten välinen yhteistyö on yrittäjien mielestä heikentynyt selkeästi. Myös yritysten ja kuntien yhteinen elinkeinopoliittisten tavoitteiden asettaminen ja kunnan konkreettisten yrityspanostusten oikeudenmukaisuus ja kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys ovat kyselyn perusteella heikentyneet edellisestä kyselystä. Tyytyväisimpiä yrittäjät ovat kunnan yhteistyöhön seutukunnassa ja maakunnassa. Myönteisenä pidetään myös seudullista kehittämistyötä ja päätösten yritysvaikutusten arviointia.
Keski-Suomessa kolme tärkeimmäksi noussutta osa-aluetta olivat kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys, julkisten palveluiden järjestäminen ja hankintapolitiikka sekä päätösten yritysvaikutusten arviointi.
ELPO kysyi kuntaliitoksista
Elinkeinopolitiikan mittaristo -kysely kertoo, että 80 prosenttia yrittäjistä niputtaisi kuntia yhteen joko pakolla tai vapaaehtoisesti. Kyselyn mukaan 15 prosenttia vastaajista kannattaa pakkoliitoksia ja 65 prosenttia vapaaehtoisia liitoksia. Kun kysyttiin oman kunnan kuntaliitoksesta, 40 prosenttia vastaajista kannatti liitosta lähitulevaisuudessa. Reilun 45 prosentin mukaan oman kunnan ei tulisi tehdä liitoksia lähitulevaisuudessa.
Yrittäjyyden merkitys yhteiskunnassa vahvistuu koko ajan. Suomalaisten työllistämisen vastuu on jo nyt siirtynyt pk-yrityksille, joihin syntyy 80 prosenttia uusista työpaikoista. Tämä kehitys voimistuu lähivuosina. Yrittäjyyttä tarvitaan yhä enemmän talouskasvun ja hyvinvointiyhteiskuntamme turvaamiseksi.
Näin kysely tehtiin
Elinkeinopolitiikan mittaristo -kysely toteutettiin nyt viidennen kerran. Se tehdään joka toinen vuosi. Kysely suunnattiin Suomen Yrittäjät ry:n paikallisyhdistysten hallitusten jäsenille ja kuntien yrittäjävaltuutetuille sekä suurimpien paikkakuntien yrittäjille. Kyselyyn vastasi reilut 3 300 yrittäjää.
Keski-Suomen parhaat kunnat
1. Muurame 73 pistettä -4 pistettä
(arvo = laskua tai nousua edellisestä vuodesta)
2. Karstula 62 pistettä +3 pistettä
3. Keuruu 60 pistettä -6 piste
4. Äänekoski 52 pistettä -2 pistettä
5. Viitasaari 46 pistettä -4 pistettä
Kymmenen parhaat arviot saanutta kuntaa
1. Uusikaupunki (Varsinais-Suomi)
2. Alavus (Etelä-Pohjanmaa)
3. Lieto (Varsinais-Suomi)
4. Humppila (Kanta-Häme)
5. Ranua (Lappi)
6. Ilmajoki (Etelä-Pohjanmaa)
7. Lempäälä (Pirkanmaa)
8. Muurame (Keski-Suomi)
9. Keitele (Pohjois-Savo)
10. Töysä (Etelä-Pohjanmaa)
Kymmenen suurimman kaupungin saamat pisteet olivat järjestyksessä
1. Kuopio (Pohjois-Savo)
2. Oulu (Pohjois-Pohjanmaa)
3. Espoo (Pääkaupunkiseutu)
4. Lahti (Päijät-Häme)
5. Vantaa (Pääkaupunkiseutu)
6. Helsinki (Helsinki)
7. Tampere (Pirkanmaa)
8. Jyväskylä (Keski-Suomi)
9. Turku (Varsinais-Suomi)
10. Kouvola (Kymenlaakso)
Lisätietoja:
Keski-Suomen Yrittäjät
toimitusjohtaja Tuuli Kirsikka Pirttiaho, p. 040 501 1501
Kuntien paikallisyhdistykset
Suomen Yrittäjät
varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, p. 0400 567 925
elinkeinoasioiden päällikkö Kari Jääskeläinen, p. 0440 581 030
viestintäpäällikkö Eeva Ketvel, p. 050 320 4849