Nykytilanteen parantaminen edellyttää nykytilan perusteellista tuntemista sekä nykytilanteeseen johtaneen kehityksen syiden ja seurausten pohtimista. Työkirjassa mainittujen asioiden seikkaperäinen läpikäyminen mahdollistaa niissä tapahtuneiden muutosten analysoimisen ja voi siten johtaa jo sellaisenaan parempaan elinkeinopolitiikkaan.

Kunnan nykytilanteen arvioinnissa kannattaa kuvata mahdollisuuksien mukaan myös laajemman talousalueen, vaikkapa seutukunnan, tilannetta samojen mittareiden ja taustatietojen pohjalta. Monista tässä kohtaa selvitettävistä asioista saa sellaisenaan toimivia mittareita ohjelman vaikutusten seurantaan (esim. yritysten määrä, tulotaso, yksityisen sektorin osuus kunnan verokertymästä).

Elinkeino- ja väestörakenne

Elinkeinot, yritykset yritysten määrä prosentuaalinen jakautuminen koon ja toimialojen mukaan työpaikkojen jakautuminen yritysten koon ja toimialojen mukaan tapahtunut kehitys ja trendi
Väestö asukasluku ikärakenne tulotaso yrittäjien keskiansio suhteessa palkansaajiin yksityisen sektorin tuottama osuus kunnan verotuloista tapahtunut kehitys ja trendi	Työvoima työvoiman saatavuus koulutusrakenne työttömyysaste työpaikkaomavaraisuus

• liikenneyhteydet
• tietoverkot
• tontti- ja toimitilatarjonta
• kunnallistekniikka, energia
• asuntotarjonta, työssäkäyntialueet
• kaavoitustilanne vs. kaavoitustarve
   

Palvelurakenne

• koulutuspalvelut
• sosiaali- ja terveyspalvelut
• vapaa-ajanpalvelut, harrastusmahdollisuudet
• yksityisen sektorin osuus julkisessa palvelumarkkinassa
• elinkeinotyön resurssit ja verkottuminen
   

Kunta-analyysi

Kunta voi tehdä tai teettää ulkopuolisilla arvioita ja analyyseja esimerkiksi yritysilmastostaan ja kilpailukyvystään. Tässä yhteydessä kannattaa hyödyntää mm. yrittäjäjärjestön elinkeinopolitiikan mittaristoa. Asemaa suhteessa muihin vertailukelpoisiin kuntiin voi pohtia esim. vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia arvioimalla (swot-analyysi).

Niin ikään kunnan kilpailukykyä voi tarkastella kunnallisveron kehityksen sekä kiinteistöverojen osalta.

Mikäli kunta-analyysi paljastaa jotain kielteisiä seikkoja, kannattaa ne luonnollisesti kirjata ohjelmaan kehitettäviksi osa-alueiksi.
 

Hyviä peruskysymyksiä kunta-analyysiin voivat olla esimerkiksi seuraavat kysymykset:

• Onko kunnan päätöksenteko yrittäjien kannalta ennustettavaa ja pitkäjänteistä, mutta toisaalta riittävän nopeaa?
• Ottavatko luottamuselimet ja virkamiehet lähtökohtaisesti päätösvalmistelussa ja päätöksissään huomioon yritysten toimintaedellytykset?