Kuntien menestyksen ratkaisee niiden alueella toimivien yritysten elinvoimaisuus. Menestyäkseen yritykset tarvitsevat toimivan julkisen infrastruktuurin sekä tehokkaan ja vaikuttavan elinkeinopolitiikan. Yksi tärkeimmistä kuntien elinkeinopolitiikan lohkoista on julkisten hankintojen ohjaaminen eli hankintapolitiikka.

Vuositasolla valtion ja kuntien hankinnat ovat suuruudeltaan yhteensä yli 20 miljardia euroa, joka on yli 15 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kuntien osuus julkisista hankinnoista on noin kolme neljäsosaa. Ei siis ihme, että yritykset ovat kiinnostuneita julkisia hankintoja koskevasta politiikasta, menettelyistä ja mahdollisuuksista.

Tuoreen pk-yritysbarometrin mukaan odotukset kunnille suuntautuvan myynnin kehittymisestä ovat kuitenkin varsin pessimistiset. Barometrissa kysyttiin yritysten kunnille suuntautuvan myynnin nykyistä määrää, odotuksia myynnin kehittymisestä seuraavan 5 vuoden aikana ja näkemyksiä kunnille tapahtuvan myynnin esteistä.

Puolet pk-yrityksistä ei myy tavaroita tai palveluita kunnille. Vain vajaalla viidenneksellä yrityksistä kunnille myynnin osuus on enemmän kuin 10 prosenttia liikevaihdosta. Suurin piirtein yhtä moni yritys odottaa kuntamyynnin kasvavan tulevien 5 vuoden aikana.

Yrittäjien pessimistiset odotukset ovat hälyttäviä. Yritykset eivät luota kuntamarkkinan hyvään kehitykseen. Tästä arviosta voi seurata, että yksityistä tarjontaa ei synnykään tarvittaessa kysynnän mukaisesti. Sen takia on välttämätöntä ymmärtää, että palvelurakenteisiin ja hankintoihin liittyvät päätökset ovat vahvasti elinkeinopoliittisia, johtaja Antti Neimala korostaa.

Kuntiin suuntautuvan myynnin suurimpina esteinä pidetään pk-yritysbarometrin mukaan virkamiesten suhtautumista, kuntien hankintaosaamisen tasoa ja hankintalain säännöksiä. Sen sijaan poliittista ilmapiiriä ei koeta esteeksi kuntiin suuntautuvalle palvelumyynnille.

Hankintapolitiikka tehokkaaksi ja yrittäjälähtöiseksi

Tehokkaasti hoidettuna hankintojen kilpailuttaminen tuo säästöjä ja rohkaisee tavaroiden ja palveluiden laadun parantamiseen. Osto-osaaminen vaikuttaa kuntien toimintamenoihin, joten tämän vuoksi kuntien hankintapolitiikka on kansalaisia ja yrityksiä koskettava asia. Lisäksi kunnat ovat monelle yritykselle tärkeä tavaroiden ja palveluiden ostaja.

• Monissa kunnissa julkisten hankintojen ohjaaminen nähdään tärkeänä osana kunnan elinkeinopolitiikkaa. Ymmärretään, että hankinnoilla voidaan vaikuttaa myös kuntien omien yritysten menestymiseen markkinoilla. Elinkeinopolitiikan mittaristokyselyssä kuntien hankintaosaaminen saa rajua kritiikkiä, Antti Neimala toteaa.

Yrittäjiä ymmärtävät kunnat ovat ymmärtäneet, että pienten yritysten asema on otettava huomioon hankintoja tehtäessä. Käytännössä se tarkoittaa hankintojen tekemistä riittävän pieninä kokonaisuuksina. Jos palvelut ja tavaraostot niputetaan suuriksi kokonaisuuksiksi, niin pienet yritykset eivät yksinään pysty osallistumaan tarjouskilpailuihin. Hyvä esimerkki kunnan järkevästä ja yrittäjälähtöisestä hankintapolitiikasta löytyy Iisalmesta.

• Iisalmessa kunta ja yrittäjäyhdistys ovat tiiviissä yhteistyössä hankintojen kehittämisessä. Yhteistyötä tehdään mm. tarjouspyyntöjen pisteytyksen suunnittelussa, info-tilaisuuksissa ennen tarjouskilpailujen käynnistämistä, säännöllisissä tapaamisissa ja tiedottamisessa ajankohtaisista asioista. Kaupunki on suhtautunut yrittäjäjärjestön yhteistyötarjouksiin myönteisesti ja vienyt ne käytännön tasolle, Iisalmen Yrittäjien varapuheenjohtaja Ismo Partanen kiittelee.

Pienten yritysten olosuhteet tunnettava

Yrittäjäjärjestön tavoitteena on avoin ja tasapuolinen kilpailu julkisista hankinnoista. Se tarkoittaa, että mitään yrityksiä ei saa hankinnoissa syrjiä eikä suosia. Sen sijaan sallittua ja tarpeellista on luoda paikallisille yrityksille edellytykset menestyä tarjouskilpailuissa.

Hyvä tiedottaminen ja avoin vuoropuhelu kunnissa lisäävät hankintaosaamista sekä tilaajien että yritysten osalta. Julkisten hankintojen lainsäädäntö on monimutkaista ja osin jopa turhaa, mutta laki ei estä järkevää toimintaa.

• Jos kunnissa tunnetaan omat yritykset ja niiden tarjoamat mahdollisuudet, niin niitä osataan hyödyntää myös kunnan ostoissa, Antti Neimala tähdentää.

Lisätietoja: johtaja Antti Neimala, p. (09) 2292 2935, antti.neimala@yrittajat.fi