Suhdanneodotukset tasaantuneet. Kymenlaaksossa henkilökunnan määrän muutosten uskotaan pysyvän seuraavan vuoden aikana samalla tasolla, kuin syksyllä 2010. Enemmistö vastanneista (73 %) uskookin henkilöstömäärien muutosten olevan yhtä suuria seuraavan vuoden kuluttua. Kymenlaakson saldoluku on 6 % alempi kuin koko maan saldoluku. Koko maan tasolla odotetut henkilöstön muutokset ovat nousussa, syksyn 2010 tasosta. Oman yrityksen kannalta Kymenlaaksossa enemmistö (56 %) uskoo suhdannenäkymien pysyvän myös ennallaan. Yleisten suhdannenäkymien uskotaan kuitenkin laskevan yhdessä koko maan suhdannenäkymien kanssa. Pk-yritysten oman yrityksen suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on Kymenlaaksossa 9 % pienempi kuin koko maan taso.

Työllistämistä hidastaa kysynnän epävakaus. 28 prosentilla koko maan pk-yrityksistä ei ole tarvetta työllistää. Vastaava lukema alueella on 29 prosenttia. Kymenlaakson pk-yritysten työllistämisen pahimmat esteet ovat kysynnän riittämättömyys tai epävakaus (41 %). Koko maassa lukema on 36 %. Toisena työllistämistä estävänä tekijä alueella on työn sivukulut (17 %) ja kolmantena työvoiman saatavuus (14 %). Pk-yrityksiltä kysyttiin, mikä olisi työsuhteen palkkaamisen pahin este, tilanteessa, jossa olisi tarve työllistää ja vakaa kysyntätilanne. 35 prosentilla koko maan pk-yrityksistä palkkaamisen pahin este oli työvoiman saatavuus. Vastaava lukema alueella oli 29 %. Toiseksi pahin este koko maassa oli työn sivukulut, joiden osuus oli 23 %. Vastaava lukema alueella oli 22 prosenttia. Alueella ja myös koko maassa irtisanomisen vaikeus koettiin työsuhteen palkkaamisessa esteenä (18 %).

Tyytymättömyys elinkeinoilmastoon näkyy barometrissa. Kymenlaaksossa elinkeinoilmaston osatekijöistä esiin nousee tyytyväisyys tietoliikenneyhteyksiin (47 %) ja asuinympäristön viihtyisyys (46 %) sekä liikenneyhteydet (36 %). Tyytymättömimpiä pk-yritykset alueella ovat selvästi yhteistyömahdollisuuksiin yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa (-25 %). Vastaava lukema koko maan tasolla oli (10 %). Kokonaisuutena tyytyväisyys elinkeinoilmastoon koko maassa on laskenut syksystä 2010, myös alueen keskiarvo on laskenut syksystä 2011. Kymenlaakson elinkeinoilmaston suhdannenäkymät mukailevat koko maan tasoa, mutta kulkevat selvästi alemmalla tasolla.
Ulkoista rahoitusta myös investointeihin. Kymenlaakson alueen yrityksistä 22 prosenttia oli ottanut ulkopuolista rahoitusta viimeisten 12 kuukauden aikana. Vastaava lukema koko maan tasolla oli myös 29 prosenttia. Finnveran suhdannelainaa/ -takausta aikoo ulkopuolisista rahoitusta hakevista yrityksistä hakea koko maan osalta 27 prosenttia ja alueella myös 31 prosenttia. Tärkeimpänä käyttötarkoituksena rahoitukselle alueella pidetään rahoituksen ottamista koneiden ja laitteiden laajennusinvestointeihin (27 %). Kymenlaakson pk-yritykset aikovat hankkia ulkoista rahoitusta useimmiten pankista (81 %) tai Finnverasta sekä ELY-keskuksesta (35 %).

Kasvuhakuisten yritysten määrä noussut syksystä. Kymenlaaksossa pk-yritykset yrittävät kasvaa mahdollisuuksien mukaan (39 %) tai yrittävät säilyttää nykyisen asemansa markkinoilla (38 %). Yrityksen toiminnan loppumista seuraavan vuoden aikana puolestaan ennakoi 2 prosenttia sekä Kymenlaakson että koko maan pk-yrityksistä. Voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan kasvavia pk-yrityksiä on Kymenlaakson alueella yhteensä 43 prosenttia ja koko maassa 52 prosenttia. Kokonaisuutena kasvuhakuisten yritysten osuus on hieman noussut syksyn 2010 ajankohtaan.

Lisätietoja:
Teppo Sainio, puheenjohtaja, Kymen Yrittäjät, teppo.sainio@parttia.fi tai p. 0440 150 700
Helena Toikka, apulaisaluejohtaja, Finnvera Oyj, helena.toikka@finnvera.fi tai p. 0400 150 662
Aineistokyselyt:
Kymen Yrittäjät, tiedottaja, Virva Hakkarainen, tiedotus@kymen.yrittajat.fi tai p. 0440 944 486


Suomen Yrittäjien tiedote

Finnveran tiedote

Kymenlaakson alueraportti

Kevään 2011 Pk-yritysbarometrin materiaali Suomen Yrittäjien verkkosivuilla