Länsipohjan Yrittäjät vuosikokouksessaan Torniossa 25.11.2010.

 Kansantalouden näkökulmasta harmaalla taloudella tarkoitetaan sellaista taloudellisesti tuotannollista toimintaa, joka ei ole mukana kansantalouden tilinpidossa ja jää pois bruttokansantuotelaskelmista. Harmaassa taloudessa on kysymys sellaisten hyödykkeiden tuotannosta, joka on sinänsä laillista, mutta toiminta halutaan salata viranomaisilta tai sen laajuus ilmoitetaan tarkoituksella väärin, koska halutaan välttää tuloverojen, arvonlisäveron tai muiden verojen maksua tai laiminlyödään sosiaalivakuuttaminen tai ei haluta maksaa työehtosopimusten mukaisia minimipalkkoja eikä noudattaa työaikaa tai työturvallisuutta ja työterveyshuoltoa koskevia säännöksiä tai ei suoriteta muita yhteiskunnallisia velvoitteita toteaa Länsipohjan Yrittäjien puheenjohtaja Paula Aikio-Tallgren .

Harmaa talous on tuhoisaa ja tappaa rehellisen yrittäjyyden, joten keinot harmaan talouden kitkemiseksi on löydettävä. Keinot, jolla harmaata taloutta estetään ovat usein sellaisia, että ne saattavat lisääntyvän byrokratian kautta haitata myös oikeaa ja rehellistä yritystoimintaa. Tämä haitta tulee tiedostaa ja päätöksenteossa minimoida. Tärkeää on kuitenkin saada harmaa talous pois markkinoilta, vaikkakin sen torjuntakeinot jopa haittaisivat yritystoimintaa sanoi Länsipohja Yrittäjien toimitusjohtaja Martti Kankaanranta. Lähtö-kohtaisesti harmaan talouden torjunnassa tulee kuitenkin keskittyä rakenteellisten syiden poistamiseen keventämällä työn tarjoamiseen ja sopimuskumppaneiden tietojen tarkastuksiin liittyvää byrokratiaa ja lisäämällä viranomaisten tietojen vaihtoa.

Suomen Yrittäjien keinot ja toimenpide-ehdotukset harmaan talouden kitkemiseksi: - viranomaisvalvontakäynnit yrityksiin, - konkurssiasiamiehen lähetettävä tiedot konkursseista verottajalle, - taustatietotodistukset, joita tilaajavastuulaki edellyttää tuotettava julkisena palveluna ja on yritykselle maksutonta, - toimialojen normaalia viranomaistoimintaa tehostettava, esim. rakennuslupien yhteydessä urakoitsijoiden nimet rakennusvalvonta-viranomaiselle ja tiedot sieltä suoraan verovalvontaan

Aluejärjestömme alueella harmaan talouden selvitystä ei ole kattavasti tehty, ei ainakaan tuloksia tällaisesta selvityksestä ole julkisuudessa näkynyt. Alueellisen harmaan talouden selvityspäivitys Lapista tulee tehdä ja tämän johdosta ehdotan, että viranomaiset, yrittäjäjärjestö ja työmarkkinajärjestöt toimisivat yhteistyössä toteaa Paula Aikio-Tallgren. Näin, koska huolestuttavaa tiedotusta harmaan talouden jonkinasteisesta läsnäolosta tulee mm. tunturikohteiden rakentamisessa. Tällaiseen laittoman toimintaa tulee puuttua heti ja viranomaisten ajan tasalla olo ja ennakoiva toiminta tässäkin asiassa on parasta lääkettä.

Kentältä tulee aina silloin tällöin viestejä, ettei kilpailu ole reilua, koska jotkut yritykset tulkitsevat esimerkiksi henkilöstökustannuksiin vaikuttavia lakeja ja käytäntöjä eri tavalla. Tässä ei ole lähtökohtaisesti kysymyskään harmaasta taloudesta, vaan tulkinnasta. Mikäli tämänsisältöinen toimita on merkittävää ja tulkinnat järjestelmällisesti ja tarkoitushakuisesti veronkierron tunnusmerkistön täyttäviä, voidaan puhua jo harmaasta taloudesta toteaa Martti Kankaanranta.

Viranomaisten tehtävä on karsia virheelliset tulkinnat ja pitää näin huolta siitä, ettei kilpailutilanne vinoudu sen takia, että joku yritys saa ansiottoman kilpailuedun kiertämällä lakisääteisiä maksuja. Valvonnan painopistettä tulee siirtää ennakoivammaksi puuttumalla mahdollisimman nopeasti väärinkäytöksiin. Harmaa talouden ennakoiva pysäyttäminen on kaikkien intressi. On kuitenkin pidettävä huolta, ettei enemmistönä olevan, järjestelmässä oikein toimivien yritysten toimintaa haitata liiallisella säätelyllä, ts. liika byrokratia tappaa myös yrittäjyyttä.

Lisätietoja:

Paula Aikio-Tallgren puh. 0400 404 346
Martti Kankaanranta puh. 0500 693 745