Joulumaa on muutakin kuin tunturi ja lunta…

Lappi – tuo matkailun, porojen ja lasten punanuttuisen sankarin maakunta. Nykypäivän Lappi on kuitenkin  jotain ihan muuta. Länsipohjan Yrittäjien puheenjohtaja ja Tornion kaupunginvaltuutettu Paula Aikio-Tallgren ja kuljetusalan Pohjaset Oy:n toimitusjohtaja Raimo Pohjanen kertovat, mikä Lappi oikein on maakuntiaan.

– Lappia katsotaan Suomessa yhä edelleen yksinomaan matkailukohteena, mikä sinänsä on tärkeää ja totta, mutta tähän rinnalle on mielestäni nostettava moderni teollisuus-Lappi entistä voimakkaammin. Luonnonrikkauksien ja energian suhteen olemme Lapissa omavaraisia. Meillä on metsää, vesivoimaa ja Euroopan rikkaimmat malmivarannot, Aikio-Tallgren kuvailee kotiseutuaan.

– Kaivannaisteollisuus on hurjassa kasvussa, myöntelee myös Raimo Pohjanen ja iloitsee samalla, että alueen vahva teollisuus on myös kasvattanut kovasti paikallisia konepajayrityksiä.

Kaivannaisteollisuutta vastaavia nousevia toimialoja on Lapissa muitakin. Merilappiin on suunnitteilla megahankkeita, kuten Simon ydinvoimala, Kemin biodiesellaitos ja Outokummun ferrokromituotannon terästehdas. Nämä infrahankkeet tuovat alueelle uusien selvitysten mukaan jopa 10 000 uutta työpaikkaa.

– Olen sanonut jo vuosien ajan, että Lappi on Suomen tulevaisuusmaakunta, ja rehvastellut sillä, että annamme vielä tulevina vuosikymmeninä kehitysapua Etelä-Suomeen, Paula Aikio-Tallgren nauraa.

Korkeakouluopetus on säilytettävä

Nousevan teollisuuden maakunnassa myös koulutusasioiden täytyy olla avainasemassa. Tulevaisuuden osaajatarve on otettu huomioon myös esimerkiksi kaivannaisteollisuuden alalla.

– Kaivannaisteollisuus on meidän tulevaisuuden alamme, ja sen koulutus on maakunnassa jo aloitettu, Aikio-Tallgren ja Pohjanen kertovat.

Lapissa on kolmen korkeakoulun yhteinen korkeakoulukonserni, johon kuuluvat Lapin yliopisto, Rovaniemen AMK ja Kemi-Tornion AMK.

– Tavoitteena onkin säilyttää korkeakouluopetus Lapissa. Jos nuoret joutuvat lähtemään Lapista etelään opiskelemaan, se leikkaa aivan varmasti maakunnan väestöä pidemmällä aikavälillä. Yrittäjäjärjestö seisoo vahvasti korkeakouluopetuksen puolesta Lapissa, painottaa Paula Aikio-Tallgren.

Akuutti kuntajako

Lapissa tapahtuu myös kuntapuolella. Kemi-Tornion alueella on käynnissä kuntajakoselvitys, joka koskee viittä kuntaa: Kemiä, Torniota, Simoa, Keminmaata ja Tervolaa.Aikio-Tallgrenin mukaan Länsipohjan Yrittäjät on ollut kuntajakoselvityksen käynnistäjänä noin reilu vuosi sitten.

– Itse kuntajakoon emme ole ottaneet aluejärjestönä kantaa, mutta mielestämme tämäntyyppinen kunta-aktiivisuus sopii yrittäjäjärjestölle.

Muutoksia kuntarakenteessa on jo tehty, kun Rovaniemi yhdistyi jokunen vuosi sitten. Aikio-Tallgrenin ja Pohjasen mukaan on todennäköistä, että kuntaliitoskeskustelu jatkuu muuallakin Lapissa.

– On tietysti sitä haasteellisempaa, mitä ylemmäksi kartalla mennään. Kemi-Tornio on kompakti työssäkäyntialue, mutta Pohjois-Lapin suurien kuntien yhdistyminen aiheuttaisi jo aidon kysymyksen palveluiden saatavuudesta kuntalaisille, vaikkakin Lapissa on aina totuttu pitkiin välimatkoihin.

Oulun seutu tulee olemaan pohjoisen Suomen oma metropolialue, ja sen vaikutus tuntuu jo nyt monella tavalla Lapin maakunnassa, kertovat Pohjanen ja Aikio-Tallgren.

– Toisaalta Lapissa on jo kaksi maakuntakeskusta, Rovaniemi ja Kemi-Tornio, ja aiomme kyllä pitää näistä statuksista kiinni ja vahvistaa kumpaakin aluetta. Kyllä Lapissa tarvitaan vahvat aluekeskukset, omat toisen asteen koulutukset, oma korkeakouluopetus ja voimakas elinkeinotoiminta, he pohtivat.

Rajat ylittävät yhteistyö

Mielenkiintoista kuntarajat ylittävää yhteistyötä tehdään tietysti myös Tornion ja Haaparannan välillä. Kaksoiskaupunki onkin kehittynyt viime vuosina, ja kuntien yhteistyö on tiivistä.

– Koetamme edelleenkin luoda näiden kahden kaupungin välille jotain ainutlaatuista. Nythän olemme jo rajakaupunkien mallialue eurooppalaisittain. Keskukset ovat rakentuneet jo fyysisesti yhteen, Aikio-Tallgren kertoo.

– Rajojen läheisyydet tulevat aina esiin. Keskinäinen kanssakäyminen on päivittäistä. Ihmiset esimerkiksi ostavat tuotteita puolin ja toisin. Lisäksi monet työskentelevät ”molemmin puolin” rajaa, kuvailee myös Raimo Pohjanen.

Tornio ja Haaparanta nostavat esiin aina myös keskustelun kieliasioista. Mitä Lapissa tuumataan pakkoruotsista?

– Moni luulee, että Tornio on virallisesti kaksikielinen, mutta näin ei ole. Haluamme kuitenkin kovasti edistää kaksikielisyyttä tässä rajalla. Olen ehdottomasti pakkoruotsin kannattaja, Paula Aikio-Tallgren kertoo.

Haluatko tietää lisää? Lue uusimmasta Yrittäjä-lehdestä esimerkiksi, mitä mieltä Paula Aikio-Tallgren on Lapin humppataitoisista miehistä.

yrittajat.fi
toimitus@yrittajat.fi 
Lotta Tammelin