Länsipohjan Yrittäjien tekemän elinkeinopolitiikan mittaristotutkimuksen mukaan kokonaistuloksena on lähes neutraali arvio. Koko maan kaikkien kuntien saama pistekeskiarvo on 46 pistettä, mikä merkitsee sitä, että yrittäjät suhtautuvat kuntien elinkeinopolitiikkaan varsin neutraalisti. Asteikolla 0-100 neutraali taso olisi ollut 50, pistettä. Länsipohjassa kaikkien vastausten yhteenlaskettu pistekeskiarvo on 44, eli lähes sama kuin kun valtakunnan taso.

Kuntien pisteissä hajontaa – Pello Länsipohjan kärjessä

Pello on pisteillä 61 Länsipohjan ykkönen sijoittuen samalla koko maan listalla 30. Länsipohjassa kuntien saamissa arvioissa on kohtuullisen selvät erot. Parhaat arviot saaneiden kuntien pistemäärässä oli yli 20 pisteen ero verrattuna heikoimmat arviot saaneeseen kuntaan. 23 aluekeskuksen joukossa Tornio tuli 9. ja Kemi 19.

Pisteissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia kuntatasolla. Länsipohjan kunnat ja niiden pisteet olivat nyt:

Pello 61

Tornio 44

Kemi 41

Muonio 39

Kyselyn taustoittavista aihe-alueista, joita oli yhdeksän, Pello oli alueen paras peräti kahdeksassa. Ainostaan koulutuksessa Tornio oli parempi ja ykkönen alueella. Pello siis peittosi muut alueen kunnat yleisessä elinkeino-politiikassa, päätöksenteon yrityslähtöisyydessä, elinkeinotoimen resursseissa, kunnan viestinnässä ja tiedottamisessa, kunnan yhteistyössä seutukunnassa ja maakunnassa, kuntien hankintapolitiikassa, infrastruktuurissa sekä elinkeinoyhtiön toiminnassa

Seutukuntakohtaiset erot suuria

Selvityksen tulokset ajettiin seutukunnittain sen selvittämiseksi, onko seutukuntien saamissa arvioinneissa olennaisia eroja alueiden välillä. Länsipohjassa seutukuntien välillä piste-erot olivat lähellä maan keskimääräisiä eroja. Tornionlaakson seutukunnan pisteet olivat korkeimmat 56 pistettä, Kemi-Tornion 43 ja Tunturi-Lapin seutukunnan 41.

Kysymysryhmittäin tarkasteltuna tulokset olivat varsin johdonmukaisia seutujen välillä järjestyksen suhteen. Pienimmät erot seutukuntien välillä on ylikunnallisessa yhteistyössä, koulutuksessa ja julkisissa hankinnoissa. Tunturi-Lapissa arviot olivat Kemi-Torniota kriittisemmät erityisesti päätöksenteon yrityslähtöisyydessä ja infrastruktuurissa. Kriittisimmät arviot yleensäkin olivat kuntien päätöksenteon yrityslähtöisyydestä ja yrityksen tasavertaisia mahdollisuuksia tuottaa kuntien järjestämisvastuulla olevia palveluita.

Kolmena tärkeimpänä osa-alueena yrittäjät pitivät kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyyttä yleistä elinkeinopolitiikkaa ja päätösten yritysvaikutusten arviointia, julkisten palveluiden järjestäminen ja kunnan hankintapolitiikka tulivat tärkeysjärjestyksessä heti perässä.

Länsipohjan alueraportti tästä...

Suomen Yrittäjien jäsenyritysten suhtautuminen kuntaliitoksiin tästä...