Lapin kannalta teollisuus on tärkein toimiala, jonka jalostus suuressa määrin sijoittuu Kemi-Tornio alueelle. Lapissa voimakkaasti kehittyvän kaivannais-teollisuuden tuotteiden jatkojalostuksen lisääminen paikan päällä Lapissa tulee kuulua keskeisesti Lapin toimintastrategiaan.
Lapin teollisuuden edunvalvonnassa onkin tärkeää pitää huoli siitä, että niin lainsäädäntö kuin viranomaiskäytäntö luovat hyvät toimintaedellytykset teollisuudelle. Kehittyvälle teollisuudelle toimivan infrastruktuurin ylläpitäminen ja rakentaminen on välttämätön edellytys. Mm. Lapin ratalinjauksia tulee selvittää kaikkien toimijoiden kanssa yhteistyössä ja hakea pitemmällä aikajänteellä Lapin elinkeinoelämän kannalta optimaaliset linjaukset.
Kaivostoiminnan lisääntyessä Lappiin tuleva ja Lapista lähtevä kuljetusvolyymi saattaa hyvinkin tuoda tarpeen ratayhteydelle Lapista Jäämeren rantaan. Aloitettuja selvityksiä ja suunnitelmia Jäämerelle suuntautuvan ja kaivostoimintaa palvelevan ratayhteyden aikaansaamiseksi tulee jatkaa ja tehdä perusteellinen selvitys parhaasta vaihtoehdosta. Samanaikaisesti asiaa on pidettävä laajemminkin esillä oikean tiedon levittämiseksi Jäämerenradan mahdollisesta tarpeellisuudesta tulevaisuudessa. Perusteellinen selvitys ja oikean vaihtoehdon valinta luo myös hyviä mahdollisuuksia kansainvälisen
rahoitusratkaisun aikaansaamiseksi radan rakentamisen mahdollistajana. Pitkäjänteistä työtä vaativaa rataprojektisuunnittelu tulee aloittaa nyt, jotta rakennettu infrastruktuuri vastaa kaivosyhtiöiden tarpeeseen oikea-aikaisesti, sekä myös yhteiskunnan ympäristövaatimuksiin.
POHJOISTEN ALUEIDEN YHTEISTYÖ
Pohjoiskalotti tulee nähdä tulevaisuudessa laajemmin yhteisenä tavaroiden ja palveluiden sekä työmarkkinoiden markkina alueena ja toimintaympäristönä. Tässä yhteistyössä kehittämisohjelmilla tulee edistää nimenomaan pienten ja keskisuurten yritysten markkinoiden kohtaamista, yritysten kasvua tukevan toimintaympäristön kehittämistä ja yritysten tukemista kasvussa ja kansainvälistymisessä. Yhdistämällä koko pohjoisten alueiden monipuolista teollista ja arktista osaamista ja teknologiaa yli rajojen tuotamme kilpailukykyisiä ratkaisuja teollisen alan yrityksille niin Lapissa kuin pohjoisilla alueilla ja muualla maailmassa. Nykyisellä tekniikalla ja verkkopalvellulla laajan alueen etäisyydet eivät ole este lisääntyvälle yhteistyölle.
Pohjoisten alueiden yrittäjäjärjestöt Länsipohjan Yrittäjät, Företagarna Norrbotten ja Norges Bedriftsförbund ovat käynnistäneet interreg -rahotteisen hankkeen ( Barentsin yrittäjäneuvosto) Kalotin alueen yritysten
verkostoitumiseksi ja tuottamaan informaatiota sellaisista pohjoisten alueiden investoinneista, joihin alueen pk-yritykset voivat osallistua. Tässä hankkeessa verkostoitumistyökaluna alueen yrityksille markkinoidaan Kemin Digipoliksessa kehitettyä sovellusta, Partnerbookia. (ks. lisää aiheesta www.yrittajat.fi/lansipohja ). Tällaisten rajat ylittävien yrityshankkeiden rahoituksen järjestäminen joustavaksi tulee taata tulevaisuudessa.
Rajat ylittävillä yrityshankkeilla on tilaus, koska kansainvälistyminen ja rajat ylittävä liiketoiminta kiinnostaa yrityksiä. Tuoreen selvityksen mukaan 31 prosenttia Länsipohjan alueen yrityksistä vastaa, ettei kansainvälistyminen kiinnosta, 17 % on jo kansainvälistynyt, 54 % on kiinnostunut ja yli 15 %:lla kansainvälisen toiminnan aloittaminen on jo ohjelmassa. Yrityskentässä on potentiaalia kansainvälistymiseen ja rajat ylittävän liiketoiminnan harjoittamiseen
ENERGIATEHOKKUUS JA -OMAVARAISUUS LAPIN TEOLLISUUDEN JA KAIVOSTOIMINNAN KEHITYKSEN TAKEENA
Energiateollisuuden rakentaminen ja kehittäminen mahdollistaa muun energiaintensiivisen teollisuuden kasvamisen. Ydinvoiman ja bioenergian rakentaminen, mutta myös vesivoiman huomattavakin lisärakentaminen on Lapin teollisen tulevaisuuden ja kilpailukyvyn kannalta tärkeää.
KORKEAKOULUTUKSEN SÄILYMINEN LAPIN MAAKUNTAKESKUKSISSA TAATTAVA
Osaamisen varmistamiseksi myös pienyrityksissä työpaikalla tapahtuvasta oppimisen tasosta on pidettävä hyvää huolta. Alueen oppilaitoksia tulee velvoittaa lisäämään työpaikalla oppimisen yhteistyötä pienyritysten kanssa. Koulutuksen rahoitusta tulee ohjata enemmän yritysten ohjausresursseihin.
Lapin korkeakoulukonsernia ollaan muuttamassa ja Lapissa sijaitsevaa kahta ammattikorkeakoulua ollaan yhdistämässä. Korkeakoukutuksen säilymin
Lapin toisessa maakuntakeskuksessa, paljon teollisia työpaikkoja omaavalla Kemi-Tornio alueella on varmistettava. Koulutuksen optimaalinen sijoittuminen edellyttää kaikkien toimijoiden, yksityisten ja julkisten, yritysten ja muiden organisaatioiden toimenpiteitä ja yhteistyötä.
JULKISET HANKINNAT
Länsipohjan Yrittäjät teetti selvityksen alueen kuntien julkisista hankinnoista. Kemi-Tornio ammattikorkeakoulussa opinnäytetyönä tehty tutkimus, Julkiset hankinnat Länsipohjassa, osoitti, että kunnat ovat kehittäneet julkisten hankintojen osaamistaan eri tahtiin. Julkisten hankintojen osaamista on edelleen kehitettävä niin kunnissa kuin yrityksissäkin.
Kunnilla on vielä tekemistä palvelumarkkinoiden kehittämisessä ja kumppanuus yritysten kassa on tässä avainasemassa. Palveluiden tuotantotapa on tulevaisuudessa erilainen, perustuen tuottavuuteen ja laajaan yhteistyöhön. On parempi keskittyä kumppanuuteen alueen yritysten kassa kuin omaan tuotantoon, koska kumppanuus kehittää palveluja. Tulevat kuntaliitokset vaikuttavat hankintakoon kasvamiseen, mikä osaltaan tuo haasteita pk-yritysten mahdollisuuteen kilpailla niistä.
Kunnat voivat hyödyntää edellä mainittua yritysten verkostotyökalua Partnerbook sovellusta julkisissa hankinnoissa. Julkisia hankintoja voidaan valmistella organisaatiossa sisäisesti ja ne voidaan valmiina julkaista halutuille vastaanottajille tai kaikille avoimiksi. Lisäksi Partnerbookista löytyy ajankohtaista tietoa alueesta ja liiketoimintaympäristöstä. Kemin kaupunki on ottanut Partnerbookin pienhankintojensa työkaluksi ja uskoo hankintatoimen samalla myös kehittyvän.
YRITYSTUET JA KANSAINVÄLISTYMINEN
YRITYSTUKIA SUUNNATTAVA PK-YRITYKSIIN
Lapin yrityskanta koostuu pääasiassa pienistä yrityksistä. Pienillä yrityksillä on hyvät mahdollisuudet toimia osaavina ja notkeina myös maailman-markkinoilla verkostoitumalla keskenään ja isojen yritysten kanssa. Kaikki on kiinni osaamisesta ja pienessä yrityksessä on mahdollista syntyä hyvinkin kapea-alaisia osaamisesta kumpuavia innovaatioita. Nimenomaan pienet yritykset ovat potentiaalisia tuottamaan korkean jalostusasteen nice –tuotteita tai ratkaisuja. Uudessa hallitusohjelmassa on yrittäjin näkökulmasta positiivista se, että julkisia yritystukia suunnataan pk-yrityksiin sekä kansainvälistyviin kasvuyrityksiin.
KANSAINVÄLISTYMISTUET KONKREETTISIKSI JA KANSAINVÄLSITYMISEN TOIMENPIDEOHJELMAT SELKEIKSI
Kansainvälistymistuet ovat pirstaloituneet. Vaikeaselkoisista tuista ja kansainvälisistä toimenpideohjelmista on päästävä konkreettisiin ja helposti ymmärrettäviin tukiin ja ohjelmiin. Hallitusohjelman mukaan kansainväliset yritystuet ja ohjelmat uudistetaan. Hanke on lähtenyt käyntiin ja johtaja Matti Alahuhta vetää Taloudellisten ulkosuhteiden ohjelman tekemistä. Suomen Yrittäjillä on tässä työryhmässä merkittävä edustus. Suomen yrittäjien varatoimitusjohtaja Timo Lindholm sekä Suomen Yrittäjien hallituksen jäsenet Paula-Aikio Tallgren ja Raimo Karppinen kuuluvat työryhmään
Länsipohjan Yrittäjä ry