Pohjois-Suomen yrittäjäjärjestöjen mielestä kuljetustukien leikkaaminen 60 prosentilla heikentää Pohjois-Suomen tuotannollisten yritysten asemaa ja on vastoin tämän tukimuodon tavoitetta pienentää tuotannon ja markkinoiden etäisyydestä aiheutuvia kustannuksia. Kuljetustukijärjestelmällä ylläpidetään harvaan asuttujen alueiden pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä vähentämällä pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvaa kustannusrasitetta. Pohjois-Suomen yrittäjäjärjestöjen mielestä kuljetustuki on edelleenkin tarpeellinen ja hyvä yritystukimuoto koko yhteiskunnan kannalta, koska se kohdistuu jo tehtyyn työhön, josta verot on jo maksettu. Kuljetustukiasia on syytä ottaa hallituksessa uudelleen esille ja korjata budjettivaje lisätalousarviossa
Kuljetustuki on prosentuaalinen ja sen suuruus riippuu kuljetetun matkan pituudesta. Tuki voi olla 7-29 % kuljetusmaksusta. Kuljetustukeen vuosille 2012 ja 2013 on varattu yhteensä 10 miljoonaa euroa. Kuljetustuen leikkaamista perustellaan tämän määrärahan käytöllä, koska vuodesta 2010 kuljetustukea on käytetty vuositasolla 6 – 7 miljoonaa euroa. Näin ollen määräraha vuosille 2012 ja 2013 ei riittäisi, joten valtioneuvosto on päättänyt pienentää tuki-intensiteettiä etukäteen vuoden 2012 alusta lähtien. Tähän pohjoissuomalaiset yritykset eivät ole osanneet varautua ollenkaan ja tehdyissä tarjouksissa tätä ei ole osattu ottaa huomioon. Tämä asettaa yritykset vaikeaan tilanteeseen sanoo ylitorniolainen betonialan yrittäjä Juha Alapuranen. Esimerkiksi yrityksemme, YBT Oy on tehnyt tarjoukset olevan tukiprosentin (26 %) mukaan, kun sitten tuki onkin vain 10,4 %, kun tavara on toimitusvalmis. Kuljetustuen leikkaaminen vaikuttaa myös suomalaisten yritysten kilpailukykyyn suhteessa ruotsalaisiin yrityksiin, koska ko. tukimuoto on Ruotsissa huomattavasti suurempi. Esimerkiksi Tromssaan saamme tukea kotimaan osalta 11 % ja leikkauksen jälkeen 4,4 %. Meidän ruotsalaiset kilpailijat saavat tukea vähintään 40 % toteaa Alapuranen.
Pohjois-Suomen yrittäjien edustajien mielestä kuljetustukea tulee kehittää ja tuki-intensiteettiä pikemminkin korottaa. Läheisessä naapurimaassamme kuljetustuen volyymi on moninkertainen ja tukea saa sekä lähtevään tavaraan että myös tulevaan tavaraan, joka jalostetaan Pohjois-Ruotsissa. Tuki on 40 % Haaparanta – Övertorneå korkeudelle ja 45 % vielä pohjoisemmille alueille. Alueille tuleville tavaroille tuki on 5 prosenttiyksikköä pienempi. Mikäli tämän tukimuodon olemassaoloa ja sen kehittämättä jättämistä perustellaan EU:n säännöksillä, osoittaa Ruotsin käytäntö, että tällainen perustelu ei päde Työmarkkinoiden ja elinkeinoelämän integraatio jatkuu Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Ruotsissa ja laajemminkin koko Pohjoiskalotilla. Tästäkin syystä kuljetustukea tulee kehittää ja saattaa pohjoissuomalaiset yritykset kilpailullisesti neutraalimpaan aseman suhteessa esimerkiksi ruotsalaisiin yrityksiin.
Pohjoisen alueen Suomen Yrittäjien aluejärjestöt kehottavat alueensa kansanedustajia muodostamaan yhteisen rintaman vastustamaan pohjoisten alueiden elinkeinoelämää heikentäviä toimenpiteitä. Alueiden kansanedustajien tuleekin vaatia kuljetustuen osalta sen kehittämistä siten, että kuljetustuen alkuperäinen tavoite toteutuisi paremmin ja parantaisi pohjoisten alueiden yritysten kuljetusten kilpailukykyä niin kotimaassa kuin kansainvälisesti lähialueilla.
Lisätietoja: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät, tj. Marjo Kolehmainen 050 527 7288,
Länsipohjan Yrittäjät, tj. Martti Kankaanranta 0500 693 745,
Kainuun Yrittäjät, tj. Pekka Ojalehto 044 313 1310
Juha Alapuranen, toimitusjohtaja, YBT Oy, 0400 696 695