Lappilaiset yrittäjät ovat seuranneet mielenkiinnolla keskustelua Lapin asemasta kaivosteollisuuden globaalissa kaikkeudessa. Kehitysministeri Hautalan avaus, jossa hän vertaa Lappia Kongoon, kauhistuttaa alueen yrittäjiä. Koska valtiovalta ei tähän asti ole ollut kiinnostunut kaivostoiminnasta Lapissa, ovat kansainväliset kaivosyhtiöt tarttuneet tilaisuuteen.
Työtä ja toimeentuloa on tullut ja on tulossa rutkasti moneen lappilaiseen perheeseen ja yritykseen. Monen paikkakunnan elämä alkaa kuin uudelleen kaivostoiminnan myötä. Alihankinnat tuovat välillisesti töitä sadoille ja tulevaisuudessa tuhansille työntekijöille. Kaivosyhtiöt ovat parhaan kykynsä mukaan ottaneet huomioon paikalliset olosuhteet, poroelinkeinon, maatalouden, ympäristönsuojelun ja Suomessa voimassa olevat lait, työlainsäädännöstä lähtien. Erittäin vähän on ollut erimielisyyksiä kaivosyhtiöiden toiminnasta, paremminkin monella paikkakunnalla ollaan tyytyväisiä, että on saatu satoja työpaikkoja ja paikkakunnan elämä on turvattu kymmeniksi vuosiksi eteenpäin.
Kongossa kaivostoiminta perustuu riistoon, työllä tappamiseen ja muihin kyseenalaisiin tekoihin, joista täällä Suomessa voidaan nähdä vain painajaisia. Lapin Yrittäjät paheksuu Hautalan kommentteja, joissa verrataan Lappia Kongoon.
Ministeri Hautalan vertaus vaikuttaakin jälkisyntyiseltä nokkeluudelta vailla realistista vaihtoehtoa ulkomaisille investoinneille. Toisaalta Suomessa tuskaillaan ulkoa tulevan investointipääoman vähäisyyttä – se siis lienee hyväksyttävää muualle kuin Lappiin.
Pohjoisen näkökulmasta olisikin toivottavaa, että ministeri Hautala laajentaisi huolenpitonsa kattamaan meidän lappilaisten, täällä asuvien ihmisten ja täällä toimivien yritysten, toimintaedellytysten turvaamisen vielä tämän vaalikauden jälkeenkin.
Hallituksen tulisikin nähdä ja ennakoida Pohjoisen merkitys koko kansantalouden kannalta panostamalla muun muassa liikenneinfraan tulevaisuuden tarpeet huomioon ottaen. Niin ikään alueidemme elinkelpoisuuden säilyttämiseksi päätöksenteossa tulisi huomioida suomalaisen ja lappilaisen elinkeinotoiminnan kilpailukyky avoimilla markkinoilla.
Hallituksen suunnitelmat esimerkiksi kuljetustuen leikkaamisesta 60 %:lla ja vuoden vaihteen liikennepolttonesteiden veron korotukset kauhistuttavat Lapissa. Rautatie- ilma- ja vesiliikenteen vähäisyydestä johtuen tavara liikkuu pääsääntöisesti rekkaliikenteessä, johon em. päätöksillä on katastrofaalinen vaikutus. Tulevaisuus näyttääkin synkältä kuljetuselinkeinon kannalta. Pakosta tulee katsottua rajan taakse Ruotsiin, jossa kuljetustuet ovat suuruudeltaan aivan eri luokkaa kuin Suomessa. Olisiko joissakin asioissa hyvä ottaa naapurista mallia?
Epäkohtia siis riittää, ei ehkä Kongon kaltaisia, mutta ministerin huolen arvoisia kuitenkin. Toivotammekin ministeri Hautalan ja kollegansa tutustumaan tilanteeseen ja kuuntelemaan paikallisia näkemyksiä.
Lauri Väärälä
puheenjohtaja
Lapin Yrittäjät ry