Taloudellisen tilanteen määrittely on viime kuukausina ollut lähinnä termeillä kikkailua lisättynä lappilaisella vahvalla uskolla siitä, että vaikutukset kohdistuvat meihin ainoastaan sattumanvaraisesti tai jälkijättöisesti kuten muutkin maailman ilmiöt.
Kuun alussa alkoivat valtakunnan ekonomistit jo taipua suhdanteiden syvyysarvioissaan laman puolelle; tilanne teollisuudessa ja rakentamisessa on niin synkkä, että voidaan jo puhua lamasta. Erikoinen ilmiö, kun samalla todetaan, että niillä kuluttajilla, joita laman sopeuttamistoimet eivät koske, on historiallisen suuri ostovoima ja heidän pitäisi kuluttaa. Helpommin sanottu kuin tehty, tässä voimakkaan negatiivissävytteisessä viestintäympäristössä.
Lappi ei myöskään tee poikkeusta tässä maapallonlaajuisessa kriisissä. Muutama viikko sitten julkaistun Lapin suhdanteet-raportin mukaan vaikutukset ovat tuntuneet useimmilla toimialoilla jo viime vuoden puolella ja sama trendi jatkuu tästä eteenpäinkin. Samankaltainen viesti on luettavissa Pk-barometrin odotuksista tämän vuoden osalle. Tästä todellisuudesta huolimatta, realismia on myös havaita, ettei Lapin koko talous ole kriisissä – ainakaan vielä. Kaupan alan ja matkailuun liittyvän palvelusektorin sinnittely, toistaiseksi suhteellisen vähäisin vaurioin, todistaa elinkeinorakenteen merkitystä iskujen vastaanottokyvyssä. Tuon sietokyvyn rajoja kuitenkin koetellaan jo eikä kukaan uskalla oikein ennustaa mitä ensi kesä ja seuraava talvisesonki tuovat tullessaan – tai jättävät tuomatta.
Ennakoimattomassa ja epävarmassa tilanteessa tulevaan pitää varautua. Valtio on varautunut ehkäisemään taantuman tai laman vaikutuksia elvytyspaketilla, jossa mm. yritysten riskirahoituksen määriä ja valtuuksia on lisätty merkittävästi. Oikea linjaus, kunhan sama tahtotila ulottuu käytännön rahoituspäätöksiin. Niin julkisen sektorin rahoittajilta kuin pankkisektoriltakin kaivataan nyt rohkeutta riskinottoon yritysten pystyssä pitämiseksi ja jopa uusien synnyttämiseksi.
Yrityksille varautuminen merkitsee myös koneiston pitämistä toimintakuntoisena jossain häämöttävää nousukautta silmälläpitäen. Kaikki keinot yrityksen selviämiseksi on otettava käyttöön, kun samalla on pyrittävä varmistamaan ammattitaitoisen työvoiman saatavuus parempia päiviä silmälläpitäen. Tällainen ennakointi on nähtävissä ajan ilmiönä; lomautukset ovat nousseet yhä useamman yrityksen keinovalikoimiin irtisanomisten sijaan. Toisena ilmiönä on noussut esiin positiivinen sopeuttaminen. Pk-barometrin mukaan osa yrityksistä sopeuttaa toimintaansa laskusuhdanteessa laajentamalla uusiin tuotteisiin tai palveluihin ja jopa kokonaan uudelle toimialalle.
Lapin ja Länsipohjan Yrittäjät ovat jäsenistönsä tukena mahdollisten ongelmien ilmetessä. Vertaisverkostoon kuuluminen korostuukin laskusuhdanteessa; samanhenkisten joukkoon kuuluminen luo turvaa. Tätä turvaa lisätäksemme olemme perustamassa yrittäjien tukiverkkopalvelua aluejärjestöjen kotisivuille. Tukiverkko koostuu nk. vakauttamisryhmästä, joka pyrkii auttamaan taloudellisissa vaikeuksissa olevia, neuvontapalveluista, vertaistuesta ja tietopankista. Turvaverkkosivusto tulee olemaan avoin kaikille yrittäjille.
Kun keinovalikoimaan lisätään vielä annos positiivista mieltä ja yhteistyötä, tästäkin kuopasta noustaan.
Pirkka Salo