Julkaistu Lapin Kansassa 21.6.2010.
Yrittäjyys toimii yhteiskunnassa liikkeelle panevana voimana. Yrittäjät toteuttavat markkinoilla uusia ajatuksia ja uusia keksintöjä. Näin syntyy yhteiskuntaan työpaikkoja sekä tuloja ja varallisuutta. Näiden myötä yhteiskuntaan tulee verotuloja, jotka luovat rahoituksellisen perustan hyvinvoinnille.
Yrittäjyys turvaa kunnissakin lähipalvelut. Menestyvät yritykset vahvistavat kuntien taloutta ja niiden kautta kuntapalvelut voidaan toteuttaa asukkaiden tarpeita vastaavasti.
Yrittäjäjärjestön tavoitteena ovat mahdollisimman hyvät yrittämisen edellytykset. Yrittäjälähtöinen päätöksenteko kannustaa perustamaan ja kasvattamaan yrityksiä. Näin hyvinvointi kasvaa ja lähipalvelut voidaan turvata.
Yrittäjälähtöisyyttä tarvitaan kunnan kaikilla toimialoilla ja kaikessa toiminnassa. Yrittäjälähtöisyyttään kunta voi ilmentää hoitamalla omat perustehtävänsä tehokkaasti ja turvaamalla menestyksellisen yrittämisen edellytykset mm. toimivan terveydenhuollon, sujuvan liikenteen ja tarkoituksenmukaisen maankäytön avulla.
Pk-yritykset tärkeitä Lapille
Pienten ja keskisuurten yritysten osuus koko Suomen yrityskannasta on 99,8 %. Työvoimasta yli 60 % työskentelee pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, joiden suhteellinen osuus yksityisen sektorin työvoimasta on kasvanut voimakkaasti. Suurin osa työpaikoista on 1990-luvun loppupuolelta lähtien syntynyt pk-yrityksiin ja tämä kehitys jatkuu samanlaisena.
Lapin talouden tulevaisuutta pohdittaessa keskustelu on painottunut maakuntamme suuriin taloudellisiin vetureihin, matkailuelinkeinoon ja kaivosteollisuuteen. On kuitenkin muistettava, että Lapinkin hyvinvoinnin kannalta pk-yritykset ovat edelleenkin keskeisessä asemassa. Tätä tosiseikkaa on viime aikoina julkisuudessakin muistutettu (Lapin Kansan pääkirjoitus 23.5.2010).
Yritysvaikutusten arviointi päätöksentekoon
Suurimmalla osalla kunnissa tehtävistä päätöksistä on vaikutuksia myös yritysten toimintaedellytyksiin. Suomen Yrittäjät on asettanut tavoitteekseen kehittää kuntien päätösvalmistelua siten, että ennakoidut vaikutukset yrityksiin pystytään tunnistamaan nykyistä systemaattisemmin ja tuomaan esiin nykyistä avoimemmin päätöksenteon yhteydessä. Kuntien olisi siis tehtävä yritysvaikutusten arvioinnista arkipäivää. Kunnissa olisi kehitettävä toimivia käytäntöjä vaikutusarviointiin ja huolehdittava niiden noudattamisesta valmistelussa ja päätöksenteossa. Etukäteisarvioinnilla voidaan varmistaa sitä, että tehtävät päätökset tukevat kunnan strategiatason tavoitteita. Vaikutusarviointien tekeminen kehittää itse päätöksentekoa läpinäkyvämmäksi, johdonmukaisemmaksi ja tasapuolisemmaksi.
Järjestelmässä siis pyrittäisiin arvioimaan päätösten vaikutuksia yrityksille. Eli kunnissa tulisi kehittää systemaattinen tapa arvioida päätösten vaikutuksia yrityksiin. Joustava arviointityö ei lisäisi byrokratiaa ja se vain tukisi kunnan jo olemassa olevia tapoja ja päätöksentekokulttuuria. Yksinkertaisimmillaan asian valmistelija pohjaisi arvionsa omaan kokemukseensa ja tietoonsa. Perusteellisemmassa arvioinnissa sitten hankittaisiin lisätietoa kuntaorganisaation sisältä tai alueen yrityksiltä sekä muista ulkoisista tietolähteistä.
Lapin Yrittäjät on tänä keväänä esitellyt yritysvaikutusten arviointia kevätkierroksellaan Lapin kunnissa. Valtakunnallisesti järjestelmä on valmisteilla tai jo käytössä noin sadassa kunnassa. Toivottavaa tietenkin olisi, että myöskin Lapin kunnat omaksuisivat järjestelmän käyttöönsä ja siten yrityslähtöisellä päätöksenteollaan tukisivat maakuntamme talouden kehittymistä.
Kuntien hankinnoista
Hankintojen osuus maamme kuntien ulkoisista menoista vuonna 2008 oli noin 40 % (n. 14,65 mrd. €). Kuntien hankintojen määrä on kasvanut vuodesta 2000 vuoteen 2008 noin 72 %. Yksityisen sektorin osuus kuntien hankinnoista on noin 7 miljardia euroa.
Kunnissa hankintapolitiikka on osa elinkeinopolitiikkaa. Erityisesti Lapin pk-yritykset kantavat huolta siitä, että nekin pääsisivät tasapuolisesti osallistumaan kuntien hankintojen kilpailutuksiin. Esimerkiksi kuntien osallistuminen erilaisiin hankintarenkaisiin ja palveluiden tuotantovastuun siirtäminen kuntayhtymille vaikuttaa ratkaisevasti hankintakäytäntöihin. Markkinat keskittyvät ja hankintavolyymit käyvät niin suuriksi, ettei pienten pk-yritysten resurssit riitä tarjouskilpailuihin osallistumiseen. Näitäkin kysymyksiä on siis pohdittava, kun kunnissa mietitään hankintapolitiikkaa osana kunnan elinkeinopolitiikkaa. Ovatko suuret hankintakokonaisuudet ja niillä saavutettavat yksikköhintojen alentumiset sittenkään kokonaistaloudellisesti kuntien etujen mukaisia, kun ne toisaalta voivat merkitä alalla paikkakunnalla toimivien pk-yritysten toiminnan loppumista?
Kunnissa olisikin välttämätöntä ohjeistaa pienhankinnat avoimesti ja läpinäkyvästi, kun hankintalain mukaiset kynnysarvot jatkuvasti nousevat. Hyvänä esimerkkinä asiaan paneutumisesta olkoon sitaatti Kuopion kaupungin hankintaohjeesta:
Suomen Yrittäjät on vastikään selvittänyt suurten kaupunkien hankintakäytäntöjä ja niiden toimivuutta. Selvityksen tuloksista ilmeni, että yhteishankintayksikköjen käyttö ja keskittämiskehitys on varsin yleistä suurimmissa kaupungeissa. Erillinen hankintastrategia on vain neljänneksessä kaupungeista. Hankintatoimen yhteys elinkeinopolitiikkaan on yleensä varsin heikko. Pk-yrityksiä ei huomioida ainakaan systemaattisesti erikseen hankintaohjeistuksissa tai hankintastrategioissa. Harvassa kaupungissa on systemaattista seurantaa siitä, kuka kilpailutukset voittaa.
Toivottavasti Lapin kunnissa kehityssuunta tulee olemaan toinen.
Hannu Autonen
puheenjohtaja
Lapin Yrittäjät ry
Hankinnoissa on, aina kun se on perusteltua ja mahdollista, varmistettava, että myös aloittavilla yrityksillä, pk-yrityksillä ja paikkakunnan yrityksillä on mahdollisuus osallistua kilpailutuksiin.