Suomen Yrittäjät julkisti lokakuussa uuden tavoiteohjelmansa vuosille 2011 – 2015. Tavoiteohjelman teemana on ”Yrittäjyys kantaa Suomea” ja se sisältää runsaasti tavoitteita maan seuraavalle hallituskaudelle.

 

Ohjelma perustuu siihen näkemykseen, että tulevalla hallituskaudella yrittäjyyden entisestäänkin vahva merkitys hyvinvoinnin rakentajana korostuu entisestään. Suomi on nyt toipumassa syvästä, maailman laajuisesta talouskriisistä. Toipumista helpottaa se, että maamme selviytyi – paljolti myös yrittäjäsektorin ansiosta – talouden syvästä pudotuksesta odotettua vähemmillä vaurioilla.

 

Seuraavassa tavoiteohjelman keskeisiä painopisteitä:

 

 

Lähtökohtaisesti verotuksen olisi oltava yrittämiseen, yritysten kasvuun, työllistämiseen ja työntekoon kannustava. Talouskasvu ja sen myötä kansalaisten hyvinvointi rakentuvat kannattavan yritystoiminnan varaan. Yhteiskunta vaikuttaa yrittäjyyteen olennaiselta osin verotuksella.

 

Haasteellisesta julkisen talouden tilasta huolimatta ansiotulon verottamista tulee edelleen keventää alentamalla valtion tuloveroasteikon rajaveroasteita kauttaaltaan sekä vähentämällä tuloveroasteikon portaiden määrää. Ansiotulon verotuksen keventäminen ja progression leikkaaminen vaikuttavat vahvasti myös yrittäjän tulojen verorasitukseen. Merkittävä osa yrityksistä saatavista tuloista tulee käytännössä verotetuksi ansiotulona. Tämä tietenkin pätee erityisesti Lapissa yritystemme koosta johtuen.

 

Yritys- ja pääomaverotuksellakin on edelleenkin kannustettava yrittäjyyteen. Nykyinen yritysverojärjestelmä on kohtuullisesti kannustanut yrittäjyyteen ja verotus on kokonaisuudessaan toiminut verraten hyvin ja koko talouden eduksi. Nykyinen verojärjestelmä on vahvistanut yritysten taseita, luonut työpaikkoja ja lisännyt verokertymiä. Järjestelmä on osaltaan auttanut yrityksiämme ja koko yhteiskuntaamme selviämään talouskriisistä.

 

Siten pk-yritysten nettovaroihin perustuva pääosin yhdenkertainen osinkoverotus tulee edelleenkin säilyttää yrittäjyyden kannustimena. Yrittäjyys merkitsee riskinottoa, ja on oikein, että yrittäjä saa kohtuullisen tuoton yritykseensä sijoittamalleen pääomalle ja työlle.

 

 

Mm. väestön ikärakenteen muutoksista johtuen työn tuottavuutta maassamme on parannettava. Yhden tärkeän keinon tähän tarjoaa työmarkkinarakenteiden kehittäminen. Työmarkkinoiden toimivuus vaikuttaa myös yritysten kannattavuuteen. Yrittäjäjärjestön esittämä suomalainen joustoturvamalli ja sen osana paikallisen sopimisen laajentaminen työlainsäädännössä parantaisi työn tuottavuutta.

 

Työhönoton kynnys madaltuisi kunnolla vain vähentämällä palkkaamisen riskejä.

 

 

Työvoimapanos ja työvoiman riittävyys uhkaavat vähentyä työikäisen väestön laskun seurauksena. Myös työajat ovat lyhentyneet.

 

Tätä kehitystä voitaisiin ehkäistä ensinnäkin kansalaisten työurien pidentämisellä sekä alku- että loppupäästä. Eri syistä työvoiman ulkopuolella olevia kansalaisia on pyrittävä saamaan mukaan työelämään. Lisäksi työvoimaa on houkuteltava Suomeen muista maista. Viimeksi mainittu seikka saattaa hyvinkin olla todellisuutta Lapissakin jo lähitulevaisuudessa maakuntaamme odotettavien suurinvestointien myötä.

 

 

Kuntapalveluiden tehostaminen edellyttää toimivia palvelumarkkinoita ja yhteistyötä yritysten kanssa. Kunta- ja palvelurakenneuudistus on osaltaan muokannut maamme kuntakenttää ja kuntapalveluiden rakenteita viime vuosina. Suurempiin hallinnollisiin kokonaisuuksiin siirtyneet sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tuoneet tehokkuutta kuntien toimintaan.

 

Toisaalta kehitys on johtanut siihen, että julkisen kysynnän keskittyessä myöskin tuottajamarkkinat ovat keskittyneet ja tästä on jo aiheutunut ongelmia markkinoiden toimivuudessa. Yksityisissä sosiaali- ja terveyspalveluissa on tapahtunut rajua keskittymistä alan pienimpien yritysten kustannuksella. Ala onkin lisääntyvissä määrin ulkomaisten pääomasijoittajien hallussa. Tällainen kehitys ei Lapinkaan osalta olisi hyväksyttävää eikä maakuntamme kehitykselle hyväksi.

 

Julkisen sektorin on kannettava vastuu markkinoiden kehittämisestä. Julkisen sektorin on kehitettävä palveluiden tuottamista yhteistyössä yritysten kanssa. Tähän liittyen kuntien hankintakäytäntöjä on kehitettävä siten, että hankintapolitiikkaa ohjataan osana elinkeinopoliittista kokonaisajattelua ja markkinoiden kehittymiseen pyrkien. Tähän liittyen Lapissakin on kiinnitettävä huomiota siihen, että alueen pk-yrityksillä on mahdollisuudet pysyä markkinoilla ja osallistua julkisen sektorin tarjouskilpailuihin.

 

Ylipäätään kuntia on kannustettava kehittämään päätösvalmisteluaan ja päätöksentekoaan nykyistä avoimempaan, läpinäkyvämpään ja tasapuolisempaan suuntaan. Kuntia tulee esimerkiksi kannustaa vaikutusarviointimenettelyjen käyttöön ottoon. Lapissa yrittäjäjärjestö tulee edistämään asiaa siten, että kunnille tullaan esittelemään konkreettisia malleja siitä, miten arviointimenettely voitaisiin toteuttaa.

 

 

Lapin Yrittäjät ry