Saattue Murmanskiin - Kansainvälistyminen - Yritystoiminnan ABC

Paakkola Conveyors alihankkii Murmanskista. Kuvassa etualalla Paakkolan Tuomo Juntikka ja Länsipohjan Yrittäjien Paula Aikio-Tallgren, takana Team Botnian Risto Alaheikka.

Suomen Yrittäjät järjesti maaliskuussa tutustumismatkan Murmanskin alueelle yhdessä Lapin Kauppakamarin ja Barents-keskus Finlandin kanssa.

Suomessa on kaikki se osaaminen, jota Murmanskissa tarvitaan. Kaasukenttäpäätöksiä odottaessa kaivosteollisuus voi olla sektori, jota lähdetään kehittämään ja modernisoimaan. Suomalaisille tarjoavat mahdollisuuksia muun muassa cleantech-klusteri, jätehuolto, talonrakennus, asuntojen kunnostus ja sisustaminen sekä turismi.

Murmanskissa voi teettää metallialan alihankintaa. Suomalainen Paakkola Conveyors teettää metallialan alihankintaa norjalaisessa Reinertsissä, ja kaivosteollisuus tarjoaa jo tälläkin hetkellä mahdollisuuksia.

Shtokmanin kaasukenttien miljardihankkeiden aikataulu on epäselvä. Kaasukenttäpäätöksiä odottaessa Murmanskista löytyy runsaasti yksittäisiä hankkeita, jotka sopivat hyvin suomalaille yrityksille. Suomella on tarvittava arktinen osaaminen.

Mikäli päätös Shtokmanin kaasukenttien hyödyntämisestä syntyy, voi Murmanskin alueen talouskehitys lähteä voimakkaaseen kasvuun. (Tietoa ensimmäisen vaiheen investointipäätöksestä http://www.upstreamonline.com/live/article306442.ece )
Norjassa on menossa runsaasti laivanrakennushankkeita, joissa rakennetaan laivoja juuri Shtokmanin alueelle.

Ongelmana logistiikka

Suurin ongelma alueella on logistiikka. Junarata on tarpeen, ja useista vaihtoehdoista olisi syytä löytää yhteinen näkemys. Lapissa on kahdeksan eri ratahanketta, jotka voidaan tiivistää kolmeen kilpailevaan hankkeeseen: itäinen, keskimmäinen ja läntinen ratalinjaus. Tarve on myös hyväkuntoisille tieyhteyksille ja suoralle lentoyhteydelle.

Murmanskin kauppasataman laajennukset ovat alkamassa. Satamaa ruopataan ja uusia laitureita rakennetaan. Tämä on osa Murmanskin Transport Hub- suunnitelmaa.

Suomalaisia yrityksiä on Murmanskissa auttamassa merkittävä tukiverkosto, kuten Suomen Pietarin Pääkonsulaatin Murmanskin toimipiste, Finpro, Barents-keskus ja FIBA). Yritysten välistä yhteistyötä on syytä kehittää samassa arvoketjussa tai verkostossa olevien yritysten kanssa. Myös kansainvälinen yhteistyö on tarpeen niin norjalaisten kuin ruotsalaistenkin kanssa. Näin voidaan edesauttaa hankkeiden rahoitusta, koska Murmanskissa ei ole rahaa.

Enemmän huomiota pitää kiinnittää erilaisiin rahoitusmuotoihin ja rahoittajiin, kuten Nopef, Nefco ja ERBD:n instrumentit. Ideaali toimintatapa on, että rahoittajat etsivät hyviä hankkeita, joihin sitten haetaan yrityksiä mukaan. Suomessa toimintamalli on päinvastainen. Yritykset joutuvat kantamaan suuremman riskin kuin esimerkiksi norjalaiset yritykset. Suomalaiset voisivat hyödyntää norjalaisten kokemuksia ja oppia heiltä (esim. Storvik Consulting, SIVA Business Center).

Kansainvälisen rahoituksen turvin suomalainen cleantech-, energiatehokkuus- ja rakennusalalla on vientimahdollisuuksia.
Aloja, joilla on odotettavissa toimintaa: Venäjä Lapland -hankkeet, infrapuolella satama ja tiehankkeet sekä jätteidenkäsittelyn kehittäminen.
Yritykset, jotka haluavat toimia alueella, tarvitsevat etabloitumissuunnitelman eli valmiuden perustaa yritys Venäjälle. Tämä antaa ”venäläisen” yrityksen statuksen.
Venäjän WTO-jäsenyys tulee helpottamaan toimimista Venäjällä.

Murmanskin hallinnon edustajat vakuuttivat yhteistyöhalujaan yritystoiminnan kehittämiseksi. Alueen tulevaisuus riippuu siitä, miten ulkomaalaisia yrityksiä saadaan.

Murmanskin alueella on runsaasti rakennushankkeita, jotka odottavat investointipäätöksiä.
Alueella on vain vähän ulkomaalaista yritystoimintaa. Alikehittyneisyys tarkoittaa toisaalta lähes tyhjiä markkinoita ja liiketoimintamahdollisuuksia.

Koillisväylä on kulkukelpoinen vain kesäaikaan, ja silloinkin tarvitaan jäävahvistettuja laivoja. Väylän merkitys on koko ajan kasvamassa. Murmansk on Euroopan puoleisen Venäjän merkittävä logistinen keskus, jonka satama ei jäädy koskaan.

Suomen Yrittäjien yritysdelegaatio vieraili Murmanskissa 18–21.3. Vierailun yhteydessä osallistuttiin suomalaisen Barents-keskuksen avajaisiin. Barents-keskuksen kummeiksi kutsuttiin Suomen Yrittäjien kv-valiokunnan puheenjohtaja Paula Aikio-Tallgren sekä kv-päällikkö Thomas Palmgren.

Riina Guseva (vas.), Tuomo Juntikka, Roman Gokkoev Paula Aikio-Tallgen ja Risto Alaheikka neuvottelussa.