Suomi ei ole vajoamassa suohon, ei Kreikan tielle eikä velkasaneeraukseen. Pitkällä tähtäimellä valtiontalouteen pitää tehdä korjaavia toimenpiteitä, mutta paniikkinappulan päällä istuminen on liioittelua.

Näin sanoi Sampo Pankin johtava neuvonantaja ja tunnustettu ekonomisti Lauri Uotila Espoon Yrittäjien järjestämässä Talousillassa 2.2.2012. Tätä samaa viestiä on hän on toistanut jo muutaman vuoden ajan finanssikriisistä ja Euroopan velkakriisistä huolimatta. Ja Uotila ei tavoittele Suomen optimisti –palkintoa, vaan perustaa näkemyksensä faktoihin.

Noita maailmantalouden ja kotimaan talouden käyriä hän esitteli Espoon Yrittäjien Talousillassa tuttuun, huumorilla höystettiin tapaansa.

”Nyt julkisuudessa on hyvä olla kriittinen. Mutta Suomi on edelleen nettovelaton maa”, Uotila pamauttaa.

Vaikka maailmantalouden hurjat kasvuluvut ovatkin kääntyneet hienoiseen laskuun, niin kokonaistuotannon arvioidaan IMF:n tuoreessa ennusteessa kasvavan 2012 kolme prosenttia ja 2013 neljä. Tilanne on kaukana vuoden 2009 finanssikriisistä, jolloin maailmankauppa sukelsi 12 prosenttia.

”Kiinan kasvuksi ennustetaan 8 prosenttia, Intian 6-7, Venäjän 4 ja Japaninkin odotetaan pääsevän plussan puolelle. Kasvavia ovat myös Brasilia, Korea, Indonesia, Vietnam jne. USA:n luvut ovat kääntyneet nousuun elvyttävän finanssi- ja rahoituspolitiikan ansiosta”, Uotila luetteli kasvun vetureita.

Kreikka menetetty tapaus

Ongelma-alue on Eurooppa, johon arvioidaan nollakasvua tai jopa pientä miinusta. Teollisuustuotanto on euroalueella supistumassa. Uotila myöntää, että julkisia velkoja pitää taata ja turvata edelleenkin ja hän uskoo, että niin tapahtuukin.

”Kreikkahan on menetetty tapaus ja sinne voi lähipäivinäkin tulla rankka velkasaneeraus ja vähintään puolet – ehkä ylikin – valtion veloista annetaan anteeksi ja sillä siisti. Ja jos sillä selvitään, niin sehän on todella pikku juttu. Meidän suomalaisten veronmaksajien rahaa menisi miljardin verran. Sillä ei ole suomalaisessa yhteiskunnassa mitään merkitystä”, korosti Uotila kokonaiskuvan merkitystä.

Euroalueen suurimpana ongelmana Uotila pitää Italiaa, jos se kaatuisi syliin. Kyseessä on jo niin iso kansantalous. Portugaliakin hän pitää vielä vaikutuksiltaan pienenä.

”Nämä asiat ovat jarruina eurotaloudessa vuosia eteenpäinkin. Mutta minäkin pidän mahdollisena, todella pienenä mahdollisuutena, että näitä maita ei hoideta ja sitten onkin kova pankkikriisi päällä. En kuitenkaan usko, että siihen joudutaan.”

Toisen merkittävän uhkatilanteen Uotila löytää raaka-aineista ja erityisesti öljystä. Perusnäkemys on, että öljy on tänä vuonna hieman halvempaa kuin viime vuonna.

”Persianlahdella on kriisin siemeniä kasapäin. Jos siellä alkaa todella tapahtua, niin öljyn hinta saattaisi lähes kaksinkertaistua, mutta en pidä sitä todennäköisenä. Tästä ei voi kuin todeta, öljyn hintakäyrä nousee, laskee tai pysyy ennallaan”, hän karrikoi.

Kotitalouksien ostovoima kasvaa

Suomen talouden kasvu vuodesta 1995 on ollut huikea ja Uotila ihmetteleekin, miksi silti talousmediassakin puhutaan vahvasta Saksan taloudesta.

”Kyllä siellä on ollut surkeata ja palkansaajien reaaliansio ei ole noussut kymmeneen vuoteen. Suomessa vähittäismyynnin volyymi on vuodesta -95 lähes kaksinkertaistunut ja saksalaiset eivät osta vieläkään sitä, mitä ostivat vuonna 1995.”

Uotila arvioi, että Suomen rakenteellinen työttömyys on noin seitsemän prosenttia eli kyse on ihmisistä, jotka eivät pysty, kykene tai jaksa tehdä töitä tai asuvat väärillä paikkakunnilla eivätkä suostu muuttamaan. Tälle vuodelle hän arvioi työttömyysasteeksi 8 prosenttia.

”Työtä tekevien ihmisten määrä varmasti vähän laskee, mutta suurin osa heistä siirtyy eläkkeelle.”

Inflaatio pysyy kolmen prosentin paikkeilla alkuvuodesta, koska kansakunta on ladannut alkuvuoteen erilaisia veronkorotuksia: alkoholin, tupakan, polttoaineiden ja lehtien alv:n nostot astuivat voimaan. Lisäksi loton hintakin nousi viime lokakuussa ja sekin on mukana kuluttajahintaindeksissä. Uotilan arvio keskimääräiseksi inflaatioksi on 2,5 prosenttia.

”Kotitalouksien ostovoima kuitenkin todellisuudessa nousee tänä vuonna, ja se on aika lohdullinen havainto. Eläkkeet nousivat 3,6 ja palkatkin kolme prosenttia.”

Vienti todennäköisesti supistuu tänä vuonna, mutta Uotila ei näe sitä kovinkaan suurena ongelmana. Takana on ollut 18 vuoden jakso, jolloin vaihtotase oli ylijäämäinen ja se taittui viime vuoden lopussa.

”Suomelle riittäisi vaikka maailmanloppuun saakka, että vaihtotase pysyy tasapainossa. Vientiä tietysti halutaan kasvattaa, mutta toivottavasti samalla tuontikin kasvaa, koska viennillä maksamme tuonnin”, perustelee Uotila.

Suomi on nettovelaton maa

Suomen velkaantuminen myös jatkuu, mutta Uotilan mielestä se riittäisi, jos tasapaino saavutettaisiin tämän vaalikauden loppuun mennessä. Hän myöntää, että silloin velkasumma on merkittävästi nykyistä suurempi, mutta ei kuitenkaan huolestuttava.

”Velkaantumisen pysäyttäminen vaatii joittenkin verojen korottamista sekä menojen leikkauksia. Mutta en rohkene kertoa omaa leikkauslistaani, sillä silloin puuttuisin jonkun täälläkin istuvan saavutettuihin etuihin. Reilu vuosi sitten erehdyin Ylivieskassa sanomaan, että esimerkiksi saappaanheiton liiton valtionapu voitaisiin lakkauttaa. No, eturivissä istui hallitseva maailmanmestari eikä hän tykännyt. Oli vielä meidän asiakas”, nauratti Uotila kuulijoita.

Uotila korostaa, että on syytä katsoa myös valtiontalouden taseen toista puolta: siellä on 60 miljardia saamisia, jotka koko ajan generoivat niin paljon tuloja valtion kassaan, että pystymme maksamaan valtaosan lainojen korkomenoista.

”Ihanne joskus vuonna X olisi päästä tilanteeseen, että olisi yhtä paljon velkaa kuin rahaakin. Se suhde kannattaisi säilyttää maailman tappiin.”

Korjaaviin toimenpiteisiin kuuluvat myös työurien pidentäminen ja osa-aikatyön muotojen lisääminen. Uotila toivotti poliitikoille onnea tehdä sellaista politiikkaa.

Myös kotitalouksien velkaantuminen on ennätyskorkealla, mutta Uotila korostaa, että ratkaisevaa on velkojen ja vuositulojen suhde. Korot ovat jo pitkään olleet alhaalla. Jos asuntojen nimellishinnat lähtevät selkeään alamäkeen, niin silloin oltaisiin ongelmissa, mutta Uotila ei usko mihinkään asuntohintojen kuplaan tai sen puhkeamiseen.

”Sellainen tilanne syntyisi vain, jos työttömyys ja korot lähtisivät jyrkkään nousuun eikä sitä ole näköpiirissä nyt.”

Tyytyväinen kansa

Yhteenvetona Uotila totesi, ettei ole löytänyt Suomen tulevaisuutta uhkaavia tekijöitä. Ulkomaankauppa on tasapainossa, kotitalouksien velat hoidettavalla tasolla, valtion velka nousussa mutta nouskoon vähän aikaa ja pysäytetään se sitten myöhemmin. Bkt voi tänä vuonna supistua prosentin verran.

Lopuksi Uotila nostaa esiin Eurobarometrin tilastot, joissa joka maassa on esitetty samat kysymykset: tyytyväinen elämään (Suomi 5.), erittäin tyytyväinen terveyden tilaan (Suomi jaettu 1.). Lisäksi Newsweek julkaisi 2010 tutkimuksen, jossa Suomi on maailman paras maa ja WEF:n (Maailman talousfoorumi) tilastossa Suomi on maailman neljänneksi kilpailukykyisin maa.

”Näihin ne narisijat aina sanovat, että väärin laskettu. Mutta ei ole heidän tekemiään oikeita laskelmia näkynyt.”

Teksti: Mediawirma Oy / Jari Jokinen