Vantaan velkakierre katkaistava

Vantaan kaupungin tulevaisuuden kannalta on ensisijaista saada kaupungin ja konsernin lainamäärät hallintaan. Ylivelkaantuminen on katkaistava sopeuttamalla kaupungin menoja ja tuloja kunakin vuonna alkavalla vaalikaudella. Vantaan tulee myös harkita omaisuutensa myymistä velkamääränsä pienentämiseksi.

Panostukset kehäradan kehittämiseen ja uusien asuin- ja työpaikkojen luomiseen ovat tärkeitä, mutta ne eivät saa aiheuttaa kestämätöntä taloudellista tilannetta. Nuorison syrjäytymisen ehkäisy ja nuorten saaminen opiskelemaan tai töihin on tulevaisuuden kannalta keskeistä.

Pitkäjänteistä elinkeinopolitiikkaa ja yritysvaikutusten arviointia

Kaupungin elinkeinopolitiikan on oltava suunnitelmallista ja pitkäjänteistä. Siten yritykset voivat suunnitella ja kehittää omia palvelujaan ja tuotteitaan.

Yritysvaikutusten arvioinnin, palvelustrategian laadinnan ja noudattamisen, työllisyyspolitiikan ja asuntopolitiikan tulee olla keskeisellä sijalla elinkeinopolitiikassa. Uudet työpaikat ovat tärkeitä, mutta tärkeää on myös nykyisten varmistaminen ja vantaalaisten työllistyminen vantaalaisiin työpaikkoihin.

Kaupungin on omalta osaltaan taattava alueellaan toimiville ja aloittaville yrityksille neuvontapalveluja. Kynnyksen saada tietoa viranomaisilta on oltava matala. Vuorovaikutuksen kaupungin virkamiesten, päättäjien ja yrittäjien välillä tulee olla elävää.

Yritysvaikutusten arvioinnista päätöksenteon yhteydessä on tehtävä rutiinia. Arvioinnin tulee olla käytännönläheinen ja arkipäiväinen osa päätöksentekoa.

Selkeä palvelustrategia

Kaupungilla on tärkeimpien julkisten palveluiden järjestämisvastuu. Markkinalähtöisille palveluille tulee luoda kehittymisen edellytyksiä. Kuntalaisen kannalta ei ole oleellista kuka palvelun tuottaa.

Vaikka Vantaata pidetään tehokkaana suurten kaupunkien vertailussa, niin julkisen sektorin tehokkuutta on arvioitava puolueettomasti. Kustannukset tulee saada läpinäkyviksi, jotta voidaan arvioida se, onko palvelu tai hyödyke tarkoituksenmukaista tehdä kaupungin omana työnä vai ostaa se yksityiseltä. Palvelustrategia tulee päivittää viipymättä.

Hankintapolitiikkaa selkeytettävä ja tarjouskilpailuihin osallistuminen mahdollistettava myös pienyrittäjille

Hankintalakia sovellettaessa on huomioitava hankinnan kokonaistaloudelliset vaikutukset. Laadun merkitystä hinnan rinnalla on painotettava valintoja tehtäessä. Tarjouskilpailuissa tulee tavaroiden ja palveluiden hankinnat jakaa mahdollisuuksien mukaan pieniin eriin, jotta aiempaa useammat vantaalaiset yrittäjät voivat osallistua kilpailuun.

Kaupungin oman palvelutuotannon kustannusten ja laadun tulee olla läpinäkyviä.

Palveluiden järjestämisen, rahoittamisen, tilaamisen, tuottamisen ja valvomisen roolit tulee pitää erillään. Kuntalaisten mahdollisuuksia valita palvelujaan tulee edistää esimerkiksi palvelusetelijärjestelmää kehittämällä.

Palvelusetelijärjestelmä on kevyt ja toimiva tapa avata sosiaali-, terveys- ja kotisairaanhoitomarkkinoita pk-yrityksille. Laaja palveluiden tuottajakanta estää markkinoiden haitallista keskittymistä. Se myös lisää kuntalaisten valinnanvapautta ja vaihtoehtoja sekä tuo palvelut lähelle kuntalaista.

Kaavoituksessa huomioitava pienyrittäjät

Kaikkien yritysten tarpeet tulee huomioida jo kaavoitusvaiheessa. Näin myös turvataan lähipalveluiden hyvä saatavuus kaikille kuntalaisille. Liikepaikkoja koskevan päätöksenteon tulee olla tasapuolista, myös pienyrittäjät huomioonottavaa. Kaavoituksen ja maankäytön kilpailuvaikutusten arviointia on tehostettava, sillä kaavoituspäätökset vaikuttavat asukkaiden palvelutasoon sekä liikepaikkojen sijoittumiseen, kilpailun toimivuuteen ja yrittäjien menestymiseen markkinoilla.

Liikennehankkeissa valtion kannettava vastuunsa

Liikkumisesta tulee tehdä sujuvaa ja monimuotoista, jotta voidaan varmistaa asiakasvirrat yrittäjille ja edistää pk-yritysten toimintaa. Hyvät raideliikenne- ja kehätieyhteydet myös edistävät ulkomaisen pääoman sijoittumista pääkaupunkiseudulle, yritysten kansainvälistymistä ja matkailijavirtojen suuntautumista tälle alueelle.

Ruuhka- ja tienkäyttömaksut olisivat alueellinen lisävero. Ne eivät olisi ennestään korkean kustannustason pääkaupunkiseudun kannalta perusteltuja.

Asuntorakentaminen

Vantaan kaupungin tulee pystyä tarjoamaan asukkailleen monipuoliset ja eri elämäntilanteisiin sopivat mahdollisuudet asumiseen sekä sujuvat liikenneyhteydet kodin ja työn välillä. Asumisen kustannusten on pysyttävä sellaisina, että kaupungissa riittää tekijöitä kaikkeen työhön – asumisen hinta ei saa estää asumista Vantaalla. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakennuttaminen on nähtävä entistä enemmän elinkeinopolitiikkana kuin pelkästään sosiaalipolitiikkana. Pääkaupunkiseudulla on pulaa kaikentyyppisistä asunnoista ja asuntomarkkinat ovat ylikuumentuneet.

Tarvitaan parempaa kaavoituspolitiikkaa. Kaavoitettuja ja vahvistettuja asuntokaavoja pitää olla varastossa valmiina, kaikille toteuttajille.

Maahanmuuttajien työllistämistä helpotettava

Koulutuspalveluita on kehitettävä niin, että työperäisen maahanmuuton ja yritysten tarpeet kohtaavat. Maahanmuuton lisääntyessä tulisi koulutuspalveluita kehittää maahanmuuttajien työelämävalmiuksien vahvistamiseksi. Myös maahanmuuttajien työllistämismahdollisuuksia tulisi helpottaa. Yrittäminen on tehtävä todelliseksi vaihtoehdoksi myös maahanmuuttajalle.

Työperäistä maahanmuuttoa on lisättävä. Hyvin koulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä omiin ammatteihinsa, esimerkiksi muuntokoulutuksen keinoin, tulee edistää. Samoin kotouttamistoimenpiteiden tuki- ja koulutustoimia on muutettava enemmän työelämälähtöisiksi.