Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan mittariston mukaan yrittäjät suhtautuvat varovaisen kriittisesti kuntien elinkeinopolitiikkaan. Mittaristokyselyn valtakunnalliset tulokset ovat säilyneet samalla tasolla kuin pari vuotta sitten, vuodesta 2006 kokonaisarvio on noussut 45 pisteestä 48:aan asteikon ollessa nollasta sataan. Päijät-Hämeessä kaikkien vastausten pistekeskiarvo on 42, eli alempi kuin koko maassa keskimäärin. Edellisessä mittaristossa vuonna 2008 alueen pistekeskiarvo oli 47.
Keskusteluyhteys yrittäjien ja kuntien välillä toimii, sillä yrittäjät arvioivat yhteistyön sujuvan hyvin.
- On hyvä, että yleinen elinkeinopolitiikka saa yrittäjiltä myönteisen arvion. Näkemys elinkeinojen kehittämisestä ja yrittäjyyden merkityksestä kunnille on hyvällä tasolla ja arvostettua. Avoin keskusteluyhteys on edellytys sille, että oikeansuuntainen tahtotila toteutuu asiakysymyksissä myös paremmiksi tuloksiksi, Suomen Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen korostaa.
Eniten kritiikkiä päätöksenteon yrityslähtöisyydestä ja hankintaosaamisesta
Päijät-Hämeessä arvosteltiin lisäksi elinkeinotoimen resursseja
Yrittäjät arvostelevat yleisesti kuntien päätöksentekoa yrityslähtöisyyden puuttumisesta. Kuntien katsotaan selvittävän päätösten vaikutuksia yrityksiin huonosti.
- Kunnat ovat alkaneet kiinnostua aiempaa järjestelmällisemmästä yritysvaikutusten arviointityöstä. Vaikutuksia arvioidaan päätösvalmistelun yhteydessä jossain määrin, mutta johdonmukaisuuden, avoimuuden ja läpinäkyvyyden puute heikentää edelleen yrittäjien luottamusta päätösvalmistelun puolueettomuuteen, Pesonen linjaa.
Myös hankintaosaaminen sekä elinkeinopolitiikan ja palveluiden järjestämiseen liittyvän päätöksenteon heikko yhteys harmittaa.
- Elinkeinopolitiikan ja hankintapolitiikan yhteys pitäisi nähdä nykyistä selkeämpänä. Samoin palvelurakennepuolen kehittämisessä tulisi tulosten mukaan huomioida aiempaa selkeämmin myös ratkaisujen elinkeinopoliittiset vaikutukset, Pesonen arvioi.
Päijät-Hämeessä edellisten lisäksi elinkeinotoimen resursseista annettu palaute oli kauttaaltaan kriittistä. Kysymyksellä elinkeinoelämän resursseista arvioidaan mm. elinkeinotoimen ammattimaisuutta, resurssien riittävyyttä, kohdentumista oikeisiin asioihin sekä kunnan konkreettisten panostusten oikeudenmukaista kohdentumista yrityksiin.
Suhtautuminen seudulliseen elinkeinoyhtiöön parani
Yksittäisistä kysymyksistä Päijät-Hämeessä hyvät arviot sai muun muassa kunnan ja yritysten välinen yhteistyö sekä tontti- ja tilatarpeiden huolehtiminen. Lisäksi kaavoituksesta, kunnallistekniikan järjestämisestä, sekä yritysten ja oppilaitosten välisestä yhteistyöstä annettiin alueella verrattain positiivista palautetta.
Päijät-Hämeessä arviot kaikkiin seudullista elinkeinoyhtiötä koskeviin väittämiin olivat parantuneet viime kyselykerrasta merkittävästi. Arviot pyydettiin vain niiltä vastaajilta, jotka ilmoittivat kunnan olevan mukana seudullisessa elinkeinoyhtiössä. Suurin myönteinen muutos koski seudullisen kehittämisyhtiön toiminnan yrittäjälähtöisyyttä. Arviot jäivät kuitenkin edelleen alle maan keskiarvon.
Kuntakohtaiset erot suuria myös Päijät-Hämeessä
Koko maan kuntien saamissa arvioissa on huomattavia eroja. Parhaat arviot saaneen kunnan, Uudenkaupungin, pistemäärä oli 82 pistettä, kun taas huonoimmat arviot saaneet kunnat jäivät hieman yli 20 pisteeseen.
Päijät-Hämeessäkin kuntien saamissa arvioissa on reiluja eroja. Parhaat arviot saaneen kunnan pistemäärässä oli 33 pisteen ero verrattuna heikoimmat arviot saaneeseen kuntaan.
Viisi parasta kuntaa Päijät-Hämeessä olivat:
- Sysmä 58 pistettä
- Hollola 56 pistettä
- Orimattila 49 pistettä
- Nastola 48 pistettä
- Kärkölä 46 pistettä
Erityisesti Kärkölä ja Sysmä olivat nostaneet pisteitään viime kyselykerrasta, ja Sysmä saikin tällä kertaa Päijät-Hämeen parhaat arviot.
- Mittariston ideana ei ole tuoda esiin huonoutta, vaan osoittaa kehittämiskohteita ja kannustaa kuntia ja yrittäjiä aiempaa parempaan yhteistyöhön. Huonoimpia kuntia ei julkisteta, mutta paikalliset yrittäjäyhdistykset käyvät tulokset läpi näiden kuntien edustajien kanssa. Synnytämme luovaa jännitettä osoittamatta kuntia syyttävällä sormella. Tällä on päästy paikallisesti hyviin tuloksiin, arvioi Janne Pesonen.
10 suurimman kaupungin pisteet – Lahti paransi sijoitustaan
Kymmenen suurimman kaupungin saamat pisteet olivat:
- Vantaa (Pääkaupunkiseutu) 62 pistettä
- Espoo (Pääkaupunkiseutu) 55 pistettä
- Oulu (Pohjois-Pohjanmaa) 54 pistettä
- Jyväskylä (Keski-Suomi) 48 pistettä
- Helsinki (Helsinki) 45 pistettä
- Lahti (Päijät-Häme) 43 pistettä
- Turku (Varsinais-Suomi) 43 pistettä
- Tampere (Pirkanmaa) 40 pistettä
- Kouvola (Kymenlaakso) 37 pistettä
- Kuopio (Pohjois-Savo) 37 pistettä
Vantaa jatkoi kyselyssä suurten kaupunkien joukossa valtakunnan ykkösenä. Lahden sijoitus valtakunnallisessa tilastossa nousi, vaikka yhteenlaskettu kokonaispisteluku aleni 2 pistettä vuodesta 2008.
Taustaa
Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan mittaristokyselyssä vastaajina oli 2000 yrittäjäyhdistysten hallituksissa toimivaa yrittäjää ja yrittäjävaltuutettua. Riittävästi vastauksia kuntakohtaisia raportteja varten saatiin 253 eli kolmeen neljästä kunnasta. Päijät-Hämeessä kyselyyn vastasi 74 paikallisyhdistysten hallituksen jäsentä.
Pienten ja keskikokoisten yritysten vaikutus kuntatalouksille ja työllisyydelle on tärkeä. Pk-yritysten osuus kaikista yrityksistä on 99,7 prosenttia ja pk-yritysten osuus koko yksityisen sektorin työvoimasta on 61 prosenttia.
Elinkeinopolitiikan mittaristo - kevät 2010, Päijät-Häme