Onko sukupuolella merkitystä yritystoiminnassa? Onko naisen miestä vaikeampaa ryhtyä yrittäjäksi? Onko yrityksen pyörittäminen hankalampaa naiselle kuin miehelle? Voisiko yrittämisessä miehellä olla sellaisia esteitä ja rajoituksia, joita naisilla ei ole? Miten naisten ja miesten yrittäminen ylipäätään eroavat toisistaan?

Naiset ja miehet ovat erilaisia. On ammatteja, jotka fyysisten tai henkisten ominaisuuksien puolesta sopivat usein paremmin jommallekummalle sukupuolelle. Perheen perustamisen, lasten synnyttämisen, hoitamisen ja kasvattamisen takia työelämässä moni asia on naiselle monin verroin vaikeampaa kuin miehelle. Synnyttämistä lukuun ottamatta mies voi tietenkin hoitaa perheasiat siinä kuin nainenkin. Samanaikaisesti on kuitenkin vaikea täysillä panostaa yrittämiseen tai muuhun työn tekoon. Suurelta osin tähän ovat johtaneet yhteiskunnan rakenne ja naisten ja miesten perinteisesti erilaiset roolit.

Yrittäjistä noin kolmannes on naisia. Sen lisäksi monissa perheyrityksissä molemmat puolisot osallistuvat tasavertaisina yrityksen pyörittämiseen, vaikka yritys saattaa olla esimerkiksi riskien takia kokonaan miehen nimissä. Naisia löytyy merkittävästi myös sivutoimisten yrittäjien sekä sijoittajien joukosta. Päätoimisia naisten vetämiä yrityksiä on Suomessa lähes 80.000 kahden ja puolen sadan tuhannen yrityksen joukossa. Naisyrittäjien määrä on lisääntymässä.

Vaimoni toimii yrittäjänä ja edesmennyt äitini oli pitkän linjan yrittäjä, kuten myös nyt yrittäjäeläkkeellä oleva isäni. Molemmat vanhempani vetivät silti omia yrityksiään. Kummankaan minulle läheisen naisen yritystoiminnassa en ole osannut nähdä sukupuolella mitään merkitystä. Molempien yritystä olisi voinut mieskin hoitaa. Itse asiassa äitini oli yrittäjänä melko miehisellä alalla - kumikauppiaana myyden teollisuudelle ja rakentajille letkuja, hihnoja ynnä muita teknisiä kumituotteita.

Yhteiskunta on kuitenkin nähnyt, että sukupuolella on yritystoiminnassa merkitystä ja naisten yrittäjäksi ryhtymistä kannustetaan kaikin tavoin: on naisyrittäjyyskeskusta, naisyrittäjien etuja ajavia yhdistyksiä ja monia EU-rahoitteisia, vain naisille tarkoitettuja hankkeita. Itse asiassa joskus tuntuu, että normaalin suomalaisen heteromiehen on vaikea löytää hankeviidakosta itselleen sopivaa tukea. Myös Finnveran alkaville yrittäjille tarkoitetuista pien- ja naisyrittäjälainoista jälkimmäisessä on puoli prosenttia matalampi korko. Asialle on löytynyt kyllä jälkikäteen perustelu siitä, että naiset ovat maksaneet lainansa takaisin miehiä paremmin eikä Finnveralle ole syntynyt naisten lainoista luottotappioita.

Naisyrittäjät ovat pääosin tyytyväisiä työhönsä. Tyytyväisimpiä ovat terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä henkilökohtaisissa palveluissa toimivat naisyrittäjät. Työlleen omistautuneimpia ja tarmokkaimpia ovat vanhemmat sekä yksinyrittäjät. Nämä tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen viime talvena julkaisemasta tutkimuksesta.

Tutkimuksen mukaan naisyrittäjät kokevat kuitenkin stressiä useammin kuin muut työssäkäyvät naiset – ei siis miehet. Stressiä aiheuttavat taloudellinen vastuu, kiire ja tekemättömien töiden paine ja toisaalta epävarmuus työn jatkumisesta. Eniten stressiä koetaan majoitus- ja ravitsemisalalla sekä työnantajayrittäjien keskuudessa. Tutkimus tehtiin naisyrittäjille, mutta samat asiat koskevat todennäköisesti myös miesyrittäjiä. Mies voi kokea yhtä lailla yrittäjänä stressiä taloudellisista vastuista tai työnantajana palkanmaksupäivänä, jos palkkarahoja ei ole vielä tienattu. Miehet ja naiset ovat erilaisia, siitä ei pääse mihinkään. Yrittäminen on kuitenkin yrittämistä, tekee sitä sitten mies tai nainen.

päätoimittaja
Jari Jokilampi
Pirkanmaan Yrittäjä-lehti 08/2010