Opetusministeriön ehdotus oppilaitospaikkojen vähentämisestä on saanut aikaan ympäri Suomen melkoista porua.  Pohjois-Savon vähennys on noin 12 % ammatillisen koulutuksen aloituspaikoista vuoteen 2016 mennessä. Ikäluokat pienenevät ja opetuspaikkojen määrää pyritään sopeuttamaan työmarkkinoiden pitkän aikavälin tarpeeseen
 
Koulutusresurssien määrittely pelkästään nuorisoikäluokan perusteella ei anna oikeaa kuvaa koulutustarpeesta. Vuonna 2012 yhteishaun kautta puolet opiskelijoista hakeutui ammatilliseen koulutukseen ja puolet lukiokoulutukseen. Peruskoulun päättäneistä noin 60 000 nuoresta noin 30 000 valittiin ammatilliseen koulutukseen, 30 000 jatkoi lukio-opinnoissa.  Kuitenkin ammatillisen koulutuksen opetukseen valittiin vuonna 2012 yli 50 000 aloittavaa opiskelijaa.  20 000 aloittanutta tuli muualta kuin peruskoulusta.  Joukossa on varmaan lukion jälkeen 2. ammatillisessa koulutuksessa jatkavia, aiemmin ammattiopintonsa keskeyttäneitä, ammatinvaihtajia sekä maahanmuuttajia.  Pohjois-Savossakin puolet aloittaneista koostuu ammatinvaihtajista, työttömistä ja muista aikuisopiskelijoista.
 
Järkyttävää oppilaspaikkojen hukkaan heittoa on se, että esim. vuonna 2012 koko maan mittakaavassa jopa 8000 nuorta lopetti 2. asteen ammattiopintonsa kesken, heistä yli puolet jo ensimmäisen opintovuoden aikana.  Osa lienee tehnyt väärän ammattialavalinnan, ja noin kuudesosa keskeyttäjistä jatkaa toisella alalla.  Entä loput?  Työelämään kaivataan nuoria osaajia, ja nimenomaan motivoituneita, innostuneita työnsä tekijöitä.  Syyt ajelehtimiseen, tavoitteettomuuteen ovat varmaan syvemmällä ja pelkällä oppimispaikkojen määrällä sitä ei ratkaista.
 
Oppilaitokset voivat kuitenkin tehostaa oppilaan ohjaustaan,  siihen on saatava resursseja ettei toisaalla niitä hukata tyhjillä paikoilla.  Koulutuksen rahoitusmallikin kaipaa uudistuksia, joissa oppilaitoksia suunnataan hakemaan säästöjä ja toiminnan tehokkuutta.  Rahoituksen on yhä suuremmassa määrin perustuttava esimerkiksi koulutuksen läpäisyasteeseen eli suoritettuihin tutkintoihin.
 
Yrittäjäkunnan viesti on myös se, että koulutuksessa on yhä enemmän kiinnitettävä huomiota laatuun.  Valmistuvilla ammattilaisilla on oltava mahdollisimman kattavat ja hyvä perusosaaminen sekä taito toimia työyhteisöissä yhteisillä pelisäännöillä – työelämätaidoiksikin niitä sanotaan.

Hyvä ystävä,

Elokuussa starttaa Savon Yrittäjien kuntavaalikiertue.  Haluamme kertoa entistä vahvemmin kuntalaisille ja tuleville kuntapäättäjille, mistä mielestämme elinvoimainen kunta syntyy. Haluamme kirkastaa vuoden 2012 kunnallisvaaleissa valittaville kuntapäättäjille yrityksien tuomat hyödyt kunnalle. Tämän työn tueksi Suomen yrittäjät on tehnyt kuntavaaliohjelman ja oppaan, jonka avulla jokainen ehdokas voi perehtyä yrittäjyyden merkitykseen kuntataloudelle ja kuntalaisten hyvinvoinnille.

Euroja ei "revitä seinistä", valtionosuusjärjestelmä ei ole loputon automaatti: kunta ei voi olla elinvoimainen ilman yrittäjiä ja yrityksiä. Tämä tosiasia on jokaisen paikkakunnan päättäjien sisäistettävä. Yrittämisen mahdollisuuksien kehittämisen pitää olla kaikessa päätöksenteossa keskeisessä roolissa. Mikä sitten on elinvoimainen kunta?  Ainakin se on taloudellisesti niin vahva, että se voi edistää alueen yrittämistä ja päättää itsenäisesti asioistaan sekä järjestää kuntalaisilleen lailla järjestettäväksi määrätyt palvelut.  Jotta ne sujuvat, on tulojen kasvattamisessa ja palvelutuotannon tehostamisessa savolaistenkin kuntien onnistuttava.  Siihen tarvitaan yrityksiä.

Yritysten kannalta tärkeää on, että kaikki alueen yritykset huomioidaan kuntien elinkeinostrategioissa, kunta arvioi kunkin päätöksensä miten se vaikuttaa alueen yrityksiin, erikokoisten yritysten asema huomioidaan kuntien hankintamenettelyissä ja huolehditaan esimerkiksi palvelutarjonnan markkinoiden kehittymisestä terveellä tavalla. Eikä tietysti sovi unohtaa toimitila- ja tonttikysymyksiä, teitten kuntoa ja muun perusinfran toimivuutta.  Kyllä kunnan on otettava vastuunsa myös yritystoiminnan jatkumisen turvaajana alueella ja vauhditettava uusien toimialojen syntymistä ja kehittymistä.

Kyllä riittää tulevilla kuntapäättäjillä tehtäväsarkaa! Tehokas elinkeinopolitiikka on nyt ja tulevaisuudessa aivan jotain muuta kuin kymmenen vuotta sitten. Oman mausteensa tuo alueellisesti hajautettu elinkeinopoliittisten toimien hoito: on kehittämisyhtiöitä, Te-toimistot, ELY, Uusyrityskeskukset.  Näidenkin toimijoiden roolit ovat murroksessa, ja aiheellista niitä onkin selkiyttää.

Mitä konkretiaa tehokkaalta elinkeinopolitiikalta odotamme?
Kaksi tällä hetkellä tiukkaa kysymystä ovat:
1) Kunnalla on oltava palvelustrategia, jolla varmistetaan markkinoiden toimivuutta.  Entinen julkinen monopoli ei saa korvautua yksityisellä monopolilla.
2) Hankinnoissa on varmistettava sekä linjauksin että käytännön toimin, että myös seudun pienillä yrityksillä on mahdollisuus olla tarjoamassa palvelujaan ja tuotteitaan.

Erityisen suurta huolta koen tällä hetkellä siitä, että julkiset toimijat näyttävät "kotiuttavan" töitä, eli siirtävän omaksi työksi aiemmin ostopalveluna toteutetut työt. Näin pienet alueen yritykset menettävät leipäkakkuaan. Samalla näyttää olevan suuntaus, että julkiset toimijat perustavat yrityksiä, joiden kautta toimintoja hoidetaan - jopa ilman kilpailutusta tai vertailua muihin toimijoihin. Yrittäjän silmiin käsittämätön ja pitkällä tähtäimellä kestämätön tie.

Näitä aatoksia tällä hetkellä. Toivon kovasti ajatuksille jatkoa, täydennystä, kirkastusta.
Laita postia! sirpa.alho-torronen@anakom.com.

Aurinkoisia kesäpäiviä!

Paikallisyhdistystemme puheenjohtajat, kuntiemme päättäjät ja Savon Yrittäjien toimitusjohtaja ja puheenjohtaja kohtasimme kunnallisjohdon seminaarissa viime viikolla. Pohjois-Savon alue kunnostautui hienolla osallistujajoukolla taas kerran – kiitos!

Runsaaseen osallistujajoukkoon vaikutti varmasti tulevat kuntavaalit syksyllä 2012. Kuntavaalit olivat hyvin keskeisessä asemassa seminaarissa, ja Kuntaliiton toimitusjohtaja Kietäväinen kiittelikin Suomen Yrittäjien kuntavaaliohjelmaa. Kunnallisvaalit tulevat olemaan keskeisessä roolissa sekä valtakunnan että alueen tilaisuuksissa ennen vaaleja. Haluamme että kaikki kansalaiset ymmärtävät yritysten merkityksen kunnille ja jokaisen kuntalaisen hyvinvoinnille. Pyrimme myös innostamaan, että mahdollisimman moni yrittäjä lähtisi ehdolle kuntapäättäjäksi! Tällä hetkellä koko Suomessa on 1100 jäsenyrittäjää kuntiensa valtuutettuina – ensi vuonna se on vieläkin isompi joukkue!

Iltatilaisuudessa keskustelimme kuntapäättäjien kanssa rakennerahastokauden 2014-2020 ohjelmavalmistelusta. Haluamme, että rahoitus yhä enemmän suunnataan pk-yritysten toiminnan kehittämiseen.  EAKR-ohjelman kautta tulee rahoittaa yritysten toimintaympäristöjen kehittämistä, esim. infran rakentamista. 

Työeläkeyhtiöiden vakavaraisuusuudistus puhuttaa…

…ja niin pitääkin. Pk-yrittäjiltä on viimeisten vuosien aikana kerätty 1,6 Mrd yritysten työkyvyttömyysmaksuja.  Summa on nelinkertainen vuotuisiin työkyvyttömyysmenoihin nähden, eli pk-yrityksiltä kerätty tasoitussumma on liian suuri.  Suomen Yrittäjät puheenjohtajamme Simolinnan johdolla on vaatinut, että nyt liikaa kerätty summa on sulatettava pois alentamalla vuotuista työkyvyttömyysmaksua lähelle nollaa. 

Yle- vero

Pitkin talvea on keskusteltu Yle-verosta. Tämän yrityksiltä kerättävän veron pohjaksi esitettiin liikevaihtoon pohjautuvaa laskentaperustetta.  Se on meidän mielestämme täysin epäoikeuden mukainen tapa määrittää veron suuruutta. Vaihtoehdoksi Suomen Yrittäjät esitti yhteisöveroon pohjautuvaa laskentatapaa.  Se ei näytä saavan tuulta purjeisiin, ja nyt onkin tarkastelussa esittämämme tulosperusteinen malli.  Toivotaan, että tästä päästään ratkaisuun – tulokseen pohjautuva malli on kuitenkin tolkullisempi tapa asian hoitamiseen kuin liikevaihto. 

Kilometrikorvaus

Kilometrikorvauksista on taitettu peistä lehtien palstoilla. Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Anna Lundén on mukana Työ- ja Elinkeinoministeriön työryhmässä, ja tavoitteenamme on vaikuttaa tehtäviin ratkaisuihin siten, että uudet korvauskäytännöt eivät tee verotuksesta monimutkaisempaa eivätkä yritysten kustannukset nykyisestään lisäänny. Kaiken kaikkiaan yritysten hallinnollisten velvoitteiden ei tulisi missään tilanteessa ainakaan monimutkaistua.  Kaikista puheista (ja ehkä pyrkimyksistäkin?) huolimatta yritysten hallinnollinen taakka on pienentynyt vain yhdellä prosentilla vuodesta 2006.  Suunnan olisi oltava kohti yksinkertaisuutta.  ”Yhden luukun periaate” pitää olla tavoitteena kaikissa toimissa. 

Työttömyysvakuutusmaksu

Työttömyysvakuutusmaksun perinnässä ollaan menossa täysin väärään suuntaan: maksun perinnän siirto tapaturmavakuutuslaitoksilta työttömyysvakuutusrahastolle on askel menneeseen, sillä saamme taas yhden uuden toimijan jonka kanssa puuhastella maksuja tilittäessä.  Suomen yrittäjät esitti, että työttömyysvakuutusmaksun perintä olisi kytketty verotiliin – siinä olisi ollut jo väylä valmiina.

Yrittäjien sosiaaliturva

Yrittäjien sosiaaliturva on parantunut nihkeästi. Toki viimeisen viidentoista vuoden aikana yrittäjän ja yrittäjän perheenjäsenten sosiaaliturva on koko ajan parantunut. Palkansaajan ja yrittäjän sosiaaliturva ovat lähentyneet toisiaan 2000-luvun aikana. Yrittäjän työttömyysturva näyttää nyt edistyvän meille yrittäjille suotuisaan suuntaan.  Näyttää siltä, että helmikuussa 2013 saamme vihdoin lain, joka poistaa toiminnan keskeyttämiseen liittyvän neljän kuukauden odotusajan ja toimintansa lopettanut yrittäjä pääsee työttömyysturvan piiriin. Tämä uudistus on tärkeä niille yrittäjille, jotka joutuvat lopettamaan yrittämisensä – perusleipä tuossa tilanteessa kuuluu yrittäjällekin. Myös henkisesti uudistus on tärkeä, koska se tunnustaa yrittäjyyden ammattina ja työnä samalla viivalle muiden ammattiryhmien kanssa.

Koulutuksen kehittämiseen panostettava

Suomen Yrittäjien työvaliokunnassa 29.5.2012 keskustelimme vilkkaasti koulutuksesta monesta eri näkökulmasta, mm. oppisopimusjärjestelmän muuttamisesta sellaiseksi, että se olisi todellinen vaihtoehto yrityksille uusien työntekijöiden rekrytoimiseksi ja nuorten kouluttautumiseksi ammattiin. Itse toivon, että vahvan oppisopimuskeskustelun alle ei jää ammatillisen koulutuksen kehittäminen entistä yrityslähtöisemmäksi.  Pienyrittäjien ja ammattiin opettavien oppilaitosten on päästävä konkreettiseen, arkiseen yhteistyöhön kaikilla toimialoilla!  Koulutuspäivätyöryhmä työskentelee parhaillaan tiiviisti löytääkseen ratkaisun raamitupossa sovittuun koulutusvähennykseen.  Tästä varmaan kuulemme piakkoin lisää, sillä työryhmän määräaika päättyy 31.5.2012.

Ministeri Häkämies poikkesi Suomen Yrittäjien Nousu-kiertueella Savossa, ja viesti nuorille yrittäjille oli selvä: Suomi tarvitsee kasvuhakuisia, kansainvälistyviä yrityksiä. Hän totesi, että yhteiskunnan uudistumisessa kasvuyrittäjillä on ihan oman draivinsa, ja sen draivin avulla myös ympäröivä yhteiskunta harppaa eteenpäin.

Teollisuus-Suomen muuttuessa Palvelu-Suomeksi, matkailu (erityisesti terveysmatkailu), palvelu ja Venäjän läheisyyden hyödyntäminen ovat Häkämiehen mukaan mahdollisuuksiamme. Ministerin vierailun jälkimaku oli hyvä, vallankin kun tähän yhteyteen sattui myös kehysriihessä tehdyt kasvuyrittäjyyden vauhdittamiseen tähtäävät toimet. Yleisesti ottaen kehysriihen päätöksien ja niiden sopeutusvaikutusten on arvioitu olevan kokoluokaltaan talouden tilaan nähden riittäviä, vaikkakin monet rakenteelliset ongelmat jäivät ratkaisematta.

Talouden tasapainottamiseksi verojen ja säästöjen suhde on kutakuinkin 50:50. Kehysriihen päätöksillä tullaan keräämään veroja 1,1 mrd € ja säästöjä tehdään 1,2 mrd €.  Kasvun kannustimia kuitenkin edelleen tarvitaan, sillä mikäli talouskasvu vuosina 2013–2014 vauhdittuu 3 % menoon, valtion velkasuhde kääntyy laskuun.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAN tekemän tutkimuksen mukaan 80 % suomalaisista on sitä mieltä, että verotuksen on kannustettava kasvuun ja työllistämiseen. Nyt kehysriihestä kasvun kannustimiksi saimme esimerkiksi t&k-henkilöstön palkkaukseen liittyvän tk-vähennyksen, koneiden ja laitteiden poisto-oikeuden 50 prosenttiin, hankintameno-olettaman ja ns. bisnesenkelivähennyksen. Bisnesenkelivähennys tarkoittaa sitä, että sijoittaessasi listaamattomiin yrityksiin, saat puolet vähentää pääomatuloista. Katsotaan miten kehysriihen ratkaisut purevat.

Nuorten yrittäjien tukemiseksi olemme Savon Yrittäjissä valmistelleet hanketta, joka antaisi käytännön sysäyksen nuorille yrittäjille luoda uutta yhteisöllisyyttä tukiverkostokseen. Hanke-ehdotus on menossa rahoittajan käsittelyyn. Toinen nuoriin liittyvä asia on tietysti se, että jokaisen nuoren on päästävä työhön käsiksi, jotta tulevaisuudessa yrityksissämme olisi työvoimaa eikä nuori syrjäydy. Suomen Yrittäjät pyrkii vaikuttamaan oppisopimusjärjestelmän uudistamiseen siten, että oppisopimusväylän kautta yhä useampi nuori voi löytää työpaikan. Saksassa nuorisotyöttömyys puolitettiin suurelta osin vahvan mestari-kisälli (oppisopimus) -perinteen ja sen uudistamisen avulla. Tästä oppisopimusjärjestelmän uudistamisen tarpeesta on jokaisen hyvä tahoillaan pitää ääntä.
 

Suomessa alkoi presidentti Sauli Niinistön aikakausi. Ensimmäisessä puheessaan eduskunnalle presidentti kaipasi uutta yrittäjähenkeä. PK-yritysbarometrin mukaan voi arvioida, että suhdannetilanteen synkin vaihe on ehkä ohitettu, arviot vuoden 2012 kehityksestä ovat varovaisen toiveikkaat.

On kuitenkin selvää, että uutta yrittäjähenkeä tarvitaan: uusia yrittäjiä jatkamaan eläkkeelle siirtyvän bisnestä, uusia tuotannollisia ja toimintatapojen innovaatioita. Uutta yrittäjähenkeä tarvitaan myös julkisilta rahoittajilta: on löydettävä uudet toimintamallit esimerkiksi Tekesin rahoituksen kanavoimiseen, nykyinen toimintatapa jättää liian paljon potentiaalisia toimijoita ulkopuolelle monesta eri syystä. Talouskasvun aikaansaamiseksi nyt noin 10 – 50 % leikatut yritystuet on saatava tehokkaaseen ja tuottavaan käyttöön.

Talouskasvun vauhdittamiseksi Suomen Yrittäjillä on esitettävänä liuta keinoja:

• henkilöyhtiöiden ja elinkeinonharjoittajan verotuksen tasaaminen samankaltaiseksi osakeyhtiön verokannan kanssa
• pääomasijoituksille tarvitaan kannustin jotta kasvuyritysten rahoitusta helpotetaan ja saamme lisää pääomasijoittajia
• yrityksen tappioiden vähentäminen edellisten vuosien voittoja vastaan on otettava käyttöön
• investoinneille vapaat poisto-oikeudet.  Jos arvonlisäverokantaa on välttämätöntä nostaa, on se kompensoitava nostamalla yrityksen liikevaihtoon perustuva veron alaraja 50 000 euroon.

Tutustu toimenpide-ehdotuksiin tarkemmin tästä!

Yle-vero on ollut paljon otsikoissa

Onhan tämä vero hieman kummallinen: esimerkiksi omistajayrittäjät maksavat Yle-veroa tulevaisuudessa sekä henkilökohtaisessa että yrityksen verotuksessa. Yle-veron osalta Suomen Yrittäjät on vaatinut, että jos yritykset halutaan rahoittamaan Ylen toimintaa verotuksen keinoin, olisi se toteutettava keräämällä yritysten rahoitusosuus yhteisöveron tuotosta.

Yrittäjät edustettuina valtakunnan tason työryhmissä

Suomen Yrittäjien edustaja on mukana liki 20 työelämän ja sosiaaliturvan uudistamiseen tähtäävissä työryhmissä joita lähinnä työ- ja elinkeinoministeriö on perustanut. Eniten näistä työryhmistä ja niiden työstä esillä julkisuudessa on ollut nuorten yhteiskuntatakuun järjestäminen. Työryhmän ensimmäinen raportti julkistetaan 15.3.  Raportin pääpaino tulee olemaan hallitusohjelmassa asialle varatun 60 miljoonan euron kohdistamisessa niihin toimiin, joilla nuorisotyöttömyys madaltuu. Raportin julkistamisen jälkeen, 16.3., Kuopiossa on aiheeseen liittyvä aamupäiväseminaari.

Harmaan talouden työryhmässä esillä on ollut joitakin muutoksia tilaajavastuulakiin. Näistäkin tulemme kuulemaan kuluvan kuukauden aikana.

Yritystoiminnan keskeyttämistä ja lopettamista koskevan sääntelyn joustavoittamista työttömyysturvassa on pohtinut TEM:n asettama työryhmä, jossa myös Suomen Yrittäjillä on edustus. Työryhmän työ päättyy 31.3.2012.  Suomen Yrittäjien tavoitteena on toimivampi ja nopeampi työttömyysturva yrityksen liiketoiminnan keskeytyessä. 

Ajankohtaista paikallistason edunvalvonnassa

Tässä kohdassa on aiheen muistuttaa myös edunvalvonnasta omilla paikkakunnilla. Jätehuollon kuljetusjärjestelmää koskeva valmistelut on jo useissa kunnissa käynnistetty tai tullaan käynnistämään. Pyrkimyksemme on turvata sopimusperusteisen kuljetusjärjestelmän säilymisedellytykset eri paikkakunnilla. Tähän vaikuttamistyöhön paikallisyhdistykset saatte apua Suomen Yrittäjien toimistolta.

Paikallista vaikuttamista vaatii myös tavoitteemme saada jokaiseen kuntaan ja kaupunkiin palvelustrategia. Sen avulla kunta luo selkeän ja ymmärrettävän kuvan niistä linjavalinnoista joita kunta on tehnyt järjestämisvastuullaan olevien palvelujen toteuttamiseen. Tämä on yksi keskeisiä vaikuttamisen kohteita kun puhutaan kuntapalvelujen tuottamisesta ja kunnista yritysten asiakkaina. Palvelustrategioita on nykyisellään varsin heikosti tehty ja monentasoisina toteutuksina. Sen lisäksi tehdyistäkin strategioista on yrityksillä vähäisesti tietoa.

Nyt on yrittäjien vaikuttamisen paikka omassa kunnassa: onko sinun kunnassasi palvelustrategiat kunnossa, onko ne helposti saatavilla, ovatko ne laadittu niin, että ne antavat yrittäjälle eväitä oman liiketoiminnan suuntaamiseen?  Vastuulliset kuntapäättäjät tarttuvat palvelustrategioiden laatimiseen ja näin ottavat vastuuta palvelumarkkinoiden kehittymisestä omalla alueella. Se on kuntalaisen, yrittäjän ja kunnan etu.
 

Poikkea kahville tarinoimaan yrittäjien yhteisistä asioista!

Olen jäsenten tavattavissa Savon Yrittäjien toimistolla (Haapaniemenkatu 40, Kuopio):

- maanantaina 19.3.2012 klo 14.30-15.30

Mikäli sinulla on mielessä asioita, joita haluaisit järjestömme vievän eteenpäin, poikkea kahvilla tarinoimassa tai ota yhteyttä!

Sirpa Alho-Törrönen
puheenjohtaja, Savon Yrittäjät
 

Suomen hallitus tulee maaliskuun lopun kehysriihessään käsittelemään budjetin menoleikkauksia ja odotettavissa lienee veronkiristyksiä. Yrittäjät odotamme myös, että talouskasvun vahvistamiseen löytyy keinoja ja välineitä. Näitä välineitä yrittäjäjärjestö poliitikoillemme esittää. 

Erityisesti viime aikoina yrittäjien keskusteluissa on ollut esillä ns. yle-vero. Suomen Yrittäjien kanta on, että jos yritykset halutaan mukaan Yleisradion toiminnan rahoitukseen (kuten nyt näyttää tahto olevan), tulee sen tapahtua yhteisöveron kautta. Yle-veron vaikutus yhteisöverokantaan on pieni, 0,058 %.

Kaiken kaikkiaan elinkeinoverotusta tullaan uudistamaan piakkoin tehtävän selvityksen perusteella. Suomen Yrittäjät on Elinkeinoelämän Keskusliiton ja Keskuskauppakamarin lailla asiantuntijajäsenenä perustetussa selvitystyöryhmässä. Tämä ryhmähän oli se, josta yrittäjäjärjestö ensin jäi ulkopuolelle. Ryhmässä mukanaolo on erinomaisen tärkeää, jotta pienyrittäjien ääni ja näkemykset tulevat kuulluksi elinkeinojen verotusta uudistettaessa. Ilman Suomen Yrittäjien aktiivista toimeliaisuutta tässä asiassa, vain suurempien yritysten ääni olisi kuulunut.

Hankinta-asiat esillä

Elinkeinopoliittinen mittaristokysely julkistettiin helmikuun alussa. Vastanneiden yrittäjien mukaan kuntien hankintapolitiikka ja päätösten yrityslähtöisyys sekä niiden yritysvaikutusten arviointi ovat yrittäjien ja kunnan yhteistyön keskeisimmät kohteet. Pohjois-Savon alueen tuloksia voi tarkastella tästä.

Yleisesti hankinnat ovat nyt monella tapaa esillä järjestötyössä: kuntien hankintapolitiikka, sosiaali- ja terveyspuolen hankinnat ja kilpailutuskäytännöt. Pohjois-Savossa olemme mukana selvittämässä mahdollisuutta yrittäjäjärjestönä osallistua yrittäjiä tarjousasioissa neuvovan hankinta-asiamiesjärjestelmän aloittamiseen.

Kuntauudistus keskusteluttaa yrittäjää kuten muutakin kansaa

Savon Yrittäjät teki pikakyselyn siitä, mitä savolaiset yrittäjät kuntien yhdistymisestä ajattelevat. Tuloksista saamme lukea piakkoin Savon Yrittäjä -lehdestä. Voi jo ennakoida, että tässä asiassa yrittäjillä ei ole yhteistä näkemystä. Järjestö ei ole kuntaliitoksia vastaan, mutta ei niiden puolellakaan. Olemme järkevästi ja tehokkaasti tuotettujen palvelujen puolella.

Suomen Yrittäjien suositus paikallisyhdistyksille on se, että mahdollisissa liitostilanteissa paikallisyhdistykset jatkaisivat toimintaansa - kokemukset ovat osoittaneet että näin toiminta säilyy elinvoimaisena. Mutta ei tähänkään liene yhtä oikeaa vastausta, paikalliset olot ja alueen ihmisten tahto ratkaiskoon.

Vuosi 2011 oli edunvalvonnan kannalta haastava vuosi 

Eduskuntavaalit värittivät vuotta, ja eduskuntaan tulikin valituksi 35 yrittäjäjärjestön jäsentä. Hallitusohjelma jäi yrittäjyyden kannalta varsin vaisuksi, vaikka joukossa oli myös myönteisiä asioita. Hallitusohjelmaan ei saatu lainkaan tuottavuuden parantamista ja työllistämisen helpottamista edistäviä lainsäädäntömuutoksia. Kuitenkin mm. vaatimukset järjestöjen kanneoikeudesta tulivat torjutuksi. Yrittäjäjärjestön edunvalvonta onkin usein paitsi yrittäjyyttä edistäviä toimia, myös yrittäjyyttä murentavien päätösten torjumista.

Alueellisesti yrittäjyyden toimintaedellytyksiä vaikeuttaa valtioneuvoston päätös alueellisen kuljetustuen alentaminen 60 % vuoden 2011 tasosta. Syynä tähän on se, että määrärahat eivät riitä vuosien 2012 ja 2013 tukien maksamiseen.  Nyt vaadimme alueemme – ja muidenkin harvaan asuttujen alueiden – kansanedustajilta asiaan vaikuttamista siten, että se otetaan hallituksessa uudelleen esille ja korjataan budjettivaje lisätalousarviossa. Lue aiheesta lisää Savon Yrittäjien www-sivuilta.

Työperäisen maahanmuuton edistäminen on jo ajankohtainen asia

Itä-Suomen alueelle ollaan nyt laatimassa Pohjois-Savon ELY-keskuksen johdolla maahanmuuttopoliittinen strategia, jonka on tarkoitus valmistua kesällä 2012. Strategian laatimisessa tehdään yhteistyötä Pohjois-Savon eri maahanmuuttotoimijoiden kanssa.

Savon Yrittäjien 10. teesissä, joilla Pohjois-Savoon rakennetaan valtakunnan parhaat olosuhteet yrittämiselle, mainitaan yhtenä tavoitteena työvoiman saatavuuden varmistaminen ja työperäisen maahanmuuttostrategian laatiminen. Tämäkin asia on nyt siis Pohjois-Savon ELY-keskuksen aloitteen myötä nytkähtänyt merkittävästi eteenpäin.

Yrittäjät eivät ehkä koe työperäisen maahanmuuton vauhdittamista vielä ajankohtaiseksi. Tosiasia on kuitenkin se, että tulevaisuudessa meitä odottaa työvoimapula suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Tähän on varauduttava hyvissä ajoin.

Lue lisää vasta valmistuneesta kyselytutkimuksesta koskien Itäsuomalaisten yrittäjien halukkuudesta palkata ulkomaalaista työvoimaa. Pohjois-Savon ELY-keskus toteutti kyselytutkimuksen yhteistyössä Savon Yrittäjien, Pohjois-Karjalan Yrittäjien ja Etelä-Savon Yrittäjien kanssa.

Olemme huolissamme pienten- ja keskisuurten yrittäjien tulevaisuuden toimintaympäristöstä.  Eurooppa on iso sisämarkkina monelle yrittäjälle, jota vasta hetken olemme osanneet hyödyntää. Harmaan talouden näkökulma liittyy yrittäjän kannalta tähän asiavyyhteen myös. Päätöksiä, välineet niiden toteuttamiseksi ja keinot miten päätökset toteutuvat on luotava pikaisesti – se on varma.

Suomen yrittäjät otti eilen kantaa eläkeiän noston puolesta (ks. tiedote tästä linkistä). Saman asian on nostanut EK ehdottaessaan varhaiseläkkeiden lopettamista. Eläkeikää on nostettu jo monessa maassa, esimerkiksi Ruotsissa ja Ranskassa. Suomalaisen tuottavuuden kannalta tämä lienee väistämätön suunta myös Suomessa.

Kasvun kannusteet, yritysverotus ja sosiaaliturva

Työn säilymiseen Suomessa vaaditaan nyt erityiskannustimia, jotta pk-yritykset rohkenevat investoida ja kasvaa. Tässä taloustilanteessa on katsottava kokonaisuutena kaikki toimet, jotka oletettavasti vahvistavat kasvua ja samalla tasapainottavat julkista taloutta. Suomen Yrittäjät julkistaa ensi maanantaina omat ehdotuksensa toimiksi, joilla pk-yritysten kasvua vauhditetaan erityisesti verotuksen keinoin.  

Kasvun kannusteet ja yritysverotuksen muutokset ja niihin vaikuttaminen ovat tällä hetkellä keskeisessä sijassa järjestömme edunvalvontatyössä. Samaan aikaan rinnalla kulkevat esimerkiksi työelämään ja sosiaaliturvaan liittyvät kysymykset. Raamitupon seurauksena on nyt käynnistymässä monia työelämää ja sosiaaliturvaa koskevia muutoksia, joista erityisesti osaamisen kehittämiseen tähtäävät toimet – subjektiivinen oikeus työntekijälle vuosittain osallistua osaamista lisäävään koulutukseen – saattaa tuottaa pienyrittäjälle uusia velvollisuuksia ja kustannuksia. Suomen Yrittäjien mielestä tämä kirjaus olisi toteutettava uuden verokannustimen avulla.

Kaikkinensa Suomen Yrittäjät on tällä hetkellä mukana yli kymmenessä eri työelämän kehittämistä valmistelevassa työryhmässä. Yksi näistä liittyy osana harmaan talouden torjuntaa tilaajavastuulain muuttamiseen, johon on tulossa yrittäjälle uusia velvoitteita.

Sosiaaliturvan puolella Työ- ja Elinkeinoministeriön työryhmässä on käynnissä valmistelu mm. yritystoiminnan keskeyttämistä ja lopettamista koskevan sääntelyn joustavoittamiseksi. Tavoitteenamme on saada yrittäjälle nykyistä nopeammin reagoiva ja paremmin toimiva työttömyysturva tilanteessa, jossa toiminta väliaikaisesti keskeytyy. 

Lisätietoa Suomen Yrittäjien edunvalvonnasta löydät Suomen yrittäjien sivuilta, sieltä löytyvät myös järjestömme kannanotot.  Alueellisesta edunvalvonnasta saat tietoa Savon Yrittäjien sivuilta sekä vaikkapa soittamalla puheenjohtajalle tai toimitusjohtajalle.

Verotus on alati ajankohtainen aihe, johon liittyen Suomen Yrittäjissä tehdään jatkuvasti edunvalvontaa. Tällä hetkellä keskeisiä teemoja ovat edelleenkin käännetty arvonlisävero sekä verotilikäytännöt.

Osakeyhtiöiden osalta hallitusohjelma on tehnyt linjauksia alentamalla yhteisöveroa. Toiminimien ja henkilöyhtiöiden osalta hallitusohjelmassa ei olla tekemässä muutoksia verotukseen; päinvastoin, pääomaverokannan nosto vaikuttaa henkilöyhtiöyrittäjille verotusta kiristävästi. Hallitusohjelmassa on toisaalta luvattu pienien ansiotulojen verotuksen keventämistä, joka saattaa keventää myös henkilöyhtiöyrittäjien verotusta. Suomen yrittäjät on tehnyt yhdessä MTK:n kanssa muutosesityksen valtioneuvostolle, jotta henkilöyhtiöyrittäjien verotusta voitaisiin keventää neutraalisti osakeyhtiöiden kanssa. 
 
Rakennusalan käännetty ALV on yhä edelleen yleisimpiä verottajalle tulevista kysymyksistä. Tavoitteena käännetyssä ALV-järjestelmässä on harmaan talouden ehkäiseminen. Suomen Yrittäjät vaatii mm. ALV-palautusten joustavaa käsittelyä, jottei pienten yritysten maksuvalmius kärsisi.  Kannattaa laittaa viestiä Suomen yrittäjiin, mikäli koet ongelmia käännetyn arvonlisäveron suhteen.

Suomen yrittäjät on myös valmistelemassa verolainsäädäntöön ehdotuksia jotka kannustaisivat pk-yrityksiä markkinoiden laajentamiseen, kasvamaan, investoimaan ja työllistämään. Se mihin itse toivon Suomen Yrittäjien edelleen ottavan kantaa, on käsityövaltaisten alojen matalamman arvonlisäverokannan säilyttäminen.
 

Tulopoliittisen ratkaisun raamit on saatu aikaiseksi. Palattiin keskitettyyn ratkaisumalliin, vaikka jo hyvän aikaa oli kuljettu kohti yrittäjän mielestä oikeudenmukaisempaa ja työllistävämpää hajautettua neuvottelumallia kohti.  Suomen Yrittäjien 50 000 työnantajayritystä jäi neuvottelupöydän ulkopuolelle, ja siksi mikro- ja pienyrittäjien ääni työmarkkinoiden kehittymisessä jäi kuulematta. Näin siltikin, että edustamme yli puolta työnantajayrityksistä.

Tulevaisuuden kuntauudistus Paras-hankkeen jatkona nousee ajankohtaiseksi keskustelunaiheeksi. Tulevan vuoden kuntavaalit tulevat olemaan sananmukaisesti kuntavaalit. Yrittäjäjärjestö ei ole ottanut kantaa kuntarakenteeseen, eikä kuntien määrään. Palvelurakenteen uudistuminen on tärkeämpää kuin hallinnolliset rajat.

Kuntien elinkeinopolitiikan rooli on vahvassa murroksessa. Kun tulevaisuudessa jokaisen kunnan on keskityttävä sekä elinkeinopolitiikan että palvelutuotantonsa tehostamiseen, on erittäin tärkeää että yrittäjiä on paikallistason luottamustehtävissä mahdollisimman paljon vaikuttamassa. Yrittämisen toimintaedellytysten ymmärtäminen tulisi olla avainasia kuntapäätöksissä. Mietipä jos sinäkin lähtisit ehdolle?

Rakennusalan käännetty arvonlisävero tuli voimaan 1.4.2011. Tällä hetkellä puolet verohallinnon yrityskyselyistä koskee käännettyä arvonlisäveroa. Suomen Yrittäjien ja verohallinnon tapaamisissa on vaadittu mm. alv-palautusten joustavampaa käsittelyä. Jos sinulla on ongelmia käännetyn arvonlisäveron kanssa, anna palautetta Suomen Yrittäjiin, jotta asiat nousevat esille verohallinnon kanssa käytävissä keskusteluissa. 

Tule keskustelemaan yrittäjien yhteisistä asioista!

Savon yrittäjien toimistolla (Haapaniemenkatu 40, Kuopio) on kahvipannu kuumana seuraavan kerran 19.10.2011. klo 14-15. Tervetuloa silloin jakamaan ajatuksia ja tuomaan terveisiä järjestölle!

Suomen Yrittäjien edustajat tapasivat pääministeri Jyrki Kataisen 26.8.2011 Helsingin Kesärannassa. Tapaamisessa oli Suomen Yrittäjistä mukana puheenjohtaja Mikko Simonlinna ja toimitusjohtaja Jussi Järventaus sekä ensimmäistä kertaa myös työvaliokunta, jossa olen ollut mukana vuodesta 2010 lähtien (lisätietoa työvaliokunnan toiminnasta alempana).

Pääministerille vietiin Suomen Yrittäjien viestit työmarkkinapolitiikkasta, julkisen talouden tasapainottamisesta ja verotuksesta. Työvaliokunnan jäsenet nostivat esille myös muita yrittäjille tärkeitä teemojamme kuten paikallinen sopiminen ja harmaa talous. Esille otettiin myös kysymys Suomen Yrittäjien mukanaolosta hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteisissä tapaamisissa.

Pääministeritapaamisen tärkein asia koski kasvua edistäviin toimenpiteisiin, joista Suomen Yrittäjät lupasi toimittaa pääministerille esityksen.

Vaikka hallitusohjelma ei kaikilta osin olekaan yrittäjyyttä tukeva, hallitus haluaa kuitenkin kuunnella herkällä korvalla yrittäjäkunnan tarpeita. Päättäjät kyllä ymmärtävät, että suomalaisten tuleva menestys lepää pk- yrityksissä. Osoituksena siitä on tämäkin vierailu, jossa ymmärrys on pystyttyvä realisoimaan käytännön toimiksi.

___________________________________________

Suomen Yrittäjien työvaliokunta

Suomen Yrittäjien hallituksen työvaliokunta hoitaa hallituksen valvonnan alaisena sen toimivaltaan
kuuluvia asioita. Kokoonpanoon voit tutustua tästä!

Suomen Yrittäjien työvaliokunnan seminaaripäivässä ruodittiin hallitusohjelmaa ja tarkasteltiin sen vaikutusta yrittäjyyteen. Yrittäjäjärjestön edunvalvontatyön on pidettävä huolta suurien linjojen toteutumisesta, mutta samalla meillä on 144 konkreettista toimenpide-ehdotusta, jolla yrittäjien toimintaedellytyksiä Suomessa turvataan.

Seminaaripäivässä esillä olivat harmaan talouden tilanne ja siihen tehtävät toimet. Suomen Yrittäjien olisi aihe saada oma edustajansa harmaan talouden torjunnan suunnitteluun,  sillä pk-yrittäjät kärsivät esimerkiksi rakennusalalla eniten harmaasta taloudesta. Harmaa talous on omalla alueellammekin asia, josta yrittäjien edunvalvonnan yhteydessä tällä hetkellä eniten keskustellaan. 

Alkusyksystä on väläytelty paluuta tupo-aikaan. Mielestämme keskitettyihin ratkaisuihin ei ole kuitenkaan syytä mennä, vaan yhä enemmän  on suunnattava kohti paikallista sopimista.

Suomen Yrittäjien uusi varatoimitusjohtaja Anssi Kujala arvioi hallitusohjelmaa Suomen Yrittäjien verkkosivuilla. Suosittelen perehtymään siihen! 

Hallitusohjelmahan ei yrittäjien kannalta kokonaisuudessaan ole kasvuun vauhdittava, mutta yksittäisiä yrittäjiä tukevia toimenpiteitä siitä löytyyy. Esimerkiksi ansiotulon verotuksen madaltaminen hyödyttää monia yrittäjiä, sillä 75 % yrittäjätulosta verotetaan ansiotulona. Kotitalousvähennyksen pienentyminen ei meitä ilahduta, mutta esimerkiksi perhevapaan kustannusten korvaaminen työnantajalle olisi työnantajayrittäjiä ilahduttava ja yrittäjien pitkään ajama positiivinen muutos. 

Yrittäjien oikeusturvasta oli taannoin tehty väitöskirja, jota lyhyesti referoitiin Kauppalehdessäkin. Varsin paljon on tullut yhteydenottoja yrittäjien kokemista epäoikeudenmukaisuuksista erilaisissa viranomais- ja työsuhdetilanteissa. Ole riittävän ajoissa yhteydessä vaikka Suomen Yrittäjien tai Savon Yrittäjien neuvontajuristeihin, jotta osaat toimia tilanteissa oikein! Ennakointi kannattaa aina.     

Nyt on aika vaikuttaa!

Kansanedustajat kiertävät parhaillaan paikallisyhdistysten vieraana tutustumassa alueen yritysten tilanteisiin.  Suomen Yrittäjien työvaliokunnassa menemme 26.8.2011 Kesärantaan pääministerin keskustelutilaisuuteen. 

Onko toimialallasi asioita jotka olisi nostettava valtakunnan poliitikoille käsittelyyn? Ota yhteyttä joko paikallisyhdistyksesi puheenjohtajaan tai minuun.

Savon yrittäjien toimistolla (Haapaniemenkatu 40, Kuopio) on kahvipannu kuumana 29.8. klo 14.45-15.30. Tervetuloa silloin jakamaan ajatuksia ja tuomaan terveisiä järjestölle!

Yrittäjien osinkoverotuksen rakenne säilyy entisellään ja yhteisövero laskee lievästi.  Suomen Yrittäjät arvioi että isolla osalla yrittäjistä verotus tässä kohtaa kevenee ja kannusteet yrittää säilyvät. 

Kauppa- ja palvelualan yrittäjät lienevät tyytyväisiä alv-kannan säilyessä nykyisellään, mutta sitä hintaa maksanevat esimerkiksi kuljetusalan yrittäjät kohonneina polttoaineveroina, ja kohoavat valmisteverotkin.  Osinkoverotuksen kiristyminen puraisee kasvuyrittäjiä.

Työpaikkoja syntyy, kun tuetaan yritysten kasvua!

Aika näyttää miten paikallisen sopimisen eteneminen jatkuu nyt kun entinen SAK-pomo asettuu työministeriön ruoriin. Työllistämistä tukevat työmarkkinoiden rakennemuutokset hallituksen ohjelmasta ainakin puuttuvat.  Pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työttömyyden hoitoon on varattu runsaasti euroja.  Asia on tärkeä, mutta työttömyyden hoidon sijasta olisi tuettava työllistymistä – luotava aitoja, pysyviä työpaikkoja hätäratkaisujen sijaan.

Hallitusohjelma lupaa oppisopimuskoulutuksenkin lisäämistä erityisesti pk-yrityksiin. Savossa olemme keskustelleet Nuoret osaajat töihin -hankkeen kanssa toimista, joilla nuoria ammattiosaajia voitaisiin tehokkaammin ohjata yrityksiin ja miten työharjoittelua ja oppisopimusta tehdään yrittäjille kevyemmäksi. 

Vajaakuntoisten työmarkkinoille tukemiseksi on Savossa kokoontunut yrittäjien työryhmiä ESR-hankkeen sateenvarjon alla. Sillekin saralle hallitusohjelma lupaa lainsäädännöllisiä uudistuksia. Varkauden seudulla on tehty yrittäjille kyselykin teemasta.  Mutta totuus on se, että yrittäjä työllistää jos on tarvetta työntekijöille – ei tätä juttua voi vauhdittaa ulkopuolelta narulla työntämällä. 

Pohjois-Savon kansainvälistymispalveluita uudistetaan

Työpaikkoja syntyy kun on aitoa tarvetta työllistää. Samalla tavoin yrityksen kansainvälistyvät silloin kun siihen on tilaisuus ja on omat vahvat intressit. Savolaisten yritysten kansainvälistymiselle annettiin potkua Savosta maailmalle -tapahtumassa toukokuun lopussa, jossa ELY-keskus julkisti Savon kansainvälistymispalveluiden uudistuksen. Voi hyvällä syyllä kysyä, onko ko. toiminta oikeassa pesässä, kun valtion virasto ohjaa yrityksille kansainvälistymisen palveluja? 

ELY-keskuksella oli vahva innostus ja se kokosi loistavalla tavalla eri toimijoita mallin rakentamiseen. Myös Savon yrittäjät olivat työssä mukana.  Toiminta on maakunnallista – ehkä olimmekin mukana synnyttämässä maakunnallisen kehittäjäorganisaation ensiaskelia?

Hallitusohjelmakin lupaa lisätä viennin rahoituksen riskinottoa ja ottaa käyttöön pysyvä Finnveran varainhankintaan perustuva vienninrahoitusmalli, jonka varainhankinnalle rakennetaan lakiin perustuva maksuton valtiontakaus. Kaiken kaikkiaan hallitusohjelmassa luvataan suunnattavan eri yritystukia aiempaa selkeämmin pk-yrityksiin, kansainvälistyviin yrityksiin ja viennin lisäämiseen. 

Valokuituverkon rakentaminen etenee hyvää vauhtia

Pohjoissavolaisittain voimme olla ylpeitä siitä että nopeiden yhteyksien valokuituverkkoa rakennetaan meillä nopeammin kuin muissa Suomen maakunnissa.  Ensimmäiset valokuituliittymät otetaan käyttöön Rautavaaralla 1.7.2011. Rakentaminen on myös käynnissä Vesannolla ja Tuusniemellä ja alkamaisillaan osassa Leppävirtaa ja yläsavolaisissa kunnissa (Kiuruvesi, Pielavesi, Vieremä, Iisalmi ja Sonkajärvi). 

Savon Yrittäjät on mukana asiaa vauhdittavassa Kaista Savoon -hankkeen ohjausryhmässä. Nopeita yhteyksiä kaivataan kipeästi – ”mokkulayhteydet” kun eivät kaikkialla toimi. Elokuun korvalla teemme kaista-asiasta tietoiskun yhdessä MTK:n kanssa.  Meidän on konkreettisesti tiivistettävä yhteistyötä maataloustuottajien ja metsänomistajien kanssa, niin kaista- kuin esimerkiksi tiestöasiat on kaikille yrittäjille tärkeitä ja yhteisiä.

Tule tarinoimaan yrittäjien yhteisistä asioista!

Poikkeapa Kuopiossa käydessäsi Savon yrittäjien toimistolla (Haapaniemenkatu 40) kahvilla ja tarinoimassa yhteisistä asioista.  Olen paikalla tiistaina 21.6. ja torstaina 30.6. klo 14-16.Varkaudessa liikkuessasi poikkea aamukahvilla osoitteessa Mäkikatu 2 torstaina 23.6. klo 7.30 – 10. 

Tervetuloa!

Teimme Savon Yrittäjien työvaliokunnan kanssa tutustumismatkan Kainuuseen ja Pohjois-Pohjanmaalle. Tutustuimme Kainuun Etuun, joka on kuntien omistama voittoa tavoittelematon maakunnallinen elinkeinotoiminnan kehittämisyhtiö. Se tukee kainuulaisia yrityksiä liiketoimintaosaamisessa, kansainvälistymisessä ja yhteistyön rakentamisessa. Lisäksi se pyrkii auttamaa meille tärkeimmässä: kannattavan ja kasvavan liiketoiminnan kehittämisessä.

Tavoitteemme oli nähdä, mitä hyötyä koko maakunnan kattavasta elinkeinotoiminnan kehittäjästä voisi olla verrattuna omaan maakuntaamme, jossa kehittämistyö on palikoitu usealle seudulliselle elinkeinotoimijalle. Kyllähän se on sanottava, että kimpassa voidaan maalata isommalla pensselillä ja erityisesi kanvainvälistyminen aukeaa helpommin isossa kaavassa.

Olemme olleet mukana ELY-keskuksen rakentaessa kansainvälistymisen palveluja Pohjois-Savossa. Miten siihen kansainvälistymisen polkuun vielä puhalletaan arkisen pienyrittäjän henki? 

Kainuussa oli opiksi otettavaa myös siinä, miten matalalla organisaatiolla yrityslähtöisesti elinkeinoyhtiökin voi toimia. Hallintoon "hukkaantui" alle 5 % toiminnasta.

Samalla reissulla kävimme Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien vieraana kutomassa yhteistyön verkkoja. Konkreettisesti keskustelimme ydinvoimalahankkeesta, joka tuo toteutuessaan esimerkiksi maanrakennuksen osalta 1,5 kertaisesti Talvivaaran mittaisen urakan yrittäjille. Siihen hankkeeseen on savolaistenkin napattava kiinni, urakassa riittää. Yrittäjäjärjestö välittää tietoa hankkeesta!

Laita viestiä tulemaan miten tavoitteemme omassa kunnassasi toteutuvat!

Tänä vuonna ennätysmäärä alueemme kuntajohtajia osallistuu Suomen yrittäjien kunnallisjohdon seminaariin. Yrittäjien on oltava vahvasti mukana kuntien elinkeinopoliittisessa suunnan otossa. Suomen Yrittäjien tavoitteena on että jokaisessa kunnassa on yrittäjien kanssa yhteistyössä tehty elinkeino-ohjelma. Siihen on vielä matkaa, mutta yritysvaikutusten arviointi on periaatteellisella tasolla nytkähtänyt liikkeelle. Tavoitteena arvioinnilla on se että päätösten ennakoitavissa olevat vaikutukset yrityksiin pystytään tunnistamaan ja ottamaan huomioon.  Haluamme kehittää kuntien päätöksentekoa avoimeksi ja läpinäkyväksi. 

Tällä hetkellä julkiset toimijat ovat tulossa ja jopa valtaamassa markkinoita, näin esimerkiksi sairaankuljetuksessa ja autokoulutoiminnassa. Sosiaali- ja terveyspalveluissa yritysten määrä on viimeisen kymmenen vuoden aikana moninkertaistunut, valtaosa näistä on alle kymmenen hengen yrityksiä. Uhkana on se että suuret toimijat valtaavat markkinat elleivät pienet yritykset pysty verkottumaan tehokkaasti keskenään ja toisaalta uskottavasti viestimään toimintansa laadusta.

Yrittäjäjärjestönä tavoittelemme hajautettua monituottajamallia, jossa palvelujen perusta syntyy tietystä määrästä kuntien omaa tuotantoa, ja se täydentyy ostopalvelulla sekä palveluseteleillä. Erityisesti palvelusetelit mahdollistaisivat monimuotoisemmin ja nykyistä paremmin palvelumarkkinoiden synnyn. Julkisen sektorin on ymmärrettävä roolinsa yrittäjyyden toimintaedellytysten luojana ja yritystoiminnan mahdollistajana. Siihen palvelusetelit ovat hyvä tapa.

Hetemäen työryhmä jätti rapottinsa joulukuussa ja puolueet valmistelevat verolinjauksia vaaliohjelmiin. Suomen Yrittäjien vero- ja rahoitusvaliokunta on kritisoinut Hetemäen raportissa mm. liiketaloudellisen näkemyksen puuttumista. Yrittäjille on periaatteellisesti tärkeää, että omistajan ja yrityksen välinen raja ratkaistaan ja mahdollisiin uusiin ratkaisuihin lähdetään vakain perustein. Pk-yritystoiminnan on säilyttävä verotuksellisesti kilpailukykyisenä ja kannustimet on säilytettävä vähintään nykyisen tasoisina.

Järjestöpäivässä keskusteltiin paikallisesta sopimisesta. Tällä hetkellä Suomen Yrittäjien käymien keskustelujen perusteella näyttää siltä, että mahdollisuudet paikallisen sopimisen laajentamiseen ovat paremmat kuin aiemmin. Suomen Yrittäjät ja SAK käyvät neuvotteluja asian edistämiseksi.

Järjestöpäivässä keskusteltiin myös vanhempainvapaajärjestelmästä. Suomen Yrittäjät yhdessä EK:n kanssa ajaa yhteiskunnan rahoitusosuuden lisäämistä ja sitä, että suunnitellut muutokset tehdään lähtökohtaisesti valtion rahoittamana.

Puheenjohtajaseminaarissa kahvikeskusteluissa keskeisenä aiheena oli osaavan työvoiman saatavuuden vaikeus. Se tuntuu olevan ongelmana kaikkialla Suomessa. Savossa pyrimme tekemään yhdessä oppilaitosten kanssa sellaisen yhteistyön mallin, että jatkossa osaavan ja työelämätaitoisen henkilökunnan saatavuus olisi varmistettu.