Euroopan velkaongelmat odottavat edelleen ratkaisuaan. Helppoa tai nopeaa tietä ei ole. Epävarmuus rahoitusmarkkinoilla näyttää jatkuvan vielä tovin ja on ilmeistä, että edessä on pitkähkö hitaamman kasvun kausi. On ymmärrettävää, että PK-yritysten huoli rahoitusmarkkinoiden toimintahäiriöistä on kasvanut syksyn mittaan. Toistaiseksi pk-yritysten rahoitus toimii kuitenkin varsin hyvin.
Vuoden 2008 finanssikriisin yhteydessä Finnveran rooli pk-yritysten rahoituksessa kasvoi voimakkaasti. Tuolloin käynnistynyt suhdannerahoitus on nyt jatkumassa myös ensi vuonna. Ministeri Häkämies on useampaan otteeseen korostanut, että Finnveran rahoitus- ja riskinottomahdollisuudet tullaan turvaamaan.
Viennin rahoitusmahdollisuuksien parantamiseksi valmistellaan parhaillaan luottomuotoisen viennin rahoituksen käynnistämistä. Tämä kohdistuu suurten vientiprojektien rahoittamiseen ja varmistaa suomalaisten viejien kilpailuasemaa suhteessa pahimpiin kilpailijamaihin.
Tärkeä osa viennin rahoitusjärjestelyjä on vientikauppoihin liittyvien saatavien vakuuttaminen. Finnveralla on komission väliaikainen lupa tämä vuoden loppuun saakka vakuuttaa OECD-maihin suuntautuvaa ns. lyhyen maksuajan vientiä. Mm. sahatavaraviejät ovat hyödyntäneet tätä mahdollisuutta silloin, kun yksityisiä vakuutuksia ei ole ollut saatavilla. Järjestelyn jatkoa valmistellaan parhaillaan EU-komission kanssa, mutta varmuutta ei vielä ole.
Juha Sipilä kantoi joku aika sitten kolumnissaan huolta kasvuyritysten rahoituksesta, ja aivan aiheesta. Kasvuyritykset ovat hallitusohjelman ja myös TEM:n yksi keskeisimmistä painopisteistä. On hyvä pitää mielessä, että pääomasijoitusten avulla voidaan rahoittaa vain pieni osa kasvuhakuisista yrityksistä ja varsinkin aloittavista yrityksistä. Muu osa tapahtuu omistajien panoksilla ja vieraan pääoman ehtoisesti.
Finnvera on parin viimeisen vuoden aikana rahoittanut yli 300 aloittavaa yritystä vuosittain. Näiden joukossa on myös vahvasti kasvuhakuisia yrityksiä. Ensimmäisen vaiheen rahoitus on tapahtunut hyvin perinteisesti omistajien sijoituksin, Finnveran lainoin ja pankkilainoin. Innovatiivisissa yrityksissä myös Tekesillä on ollut vahva rooli.
Kasvun rahoittamiseen kaivataan uusia instrumentteja. Sellainen voisi olla pääomasijoitusten ja vieraan pääoman ehtoisten lainojen välimaastossa toimiva ns. juniorirahoitus, jota voitaisiin hyödyntää huomattavasti nykyistä enemmän. Esimerkiksi Ranskassa toimii valtion tuella varsin laaja kasvuyritysten juniorilainaohjelma, josta on myönteisiä kokemuksia. Rohkenen uskoa, että tässä asiassa on mahdollista päästä etenemään.
Kirjoittaja on Finnvera Oyj:n palvelualuejohtaja Pentti Kinnunen