Merikarvialle korkeimmat pisteet Satakunnassa
Koko maan kuntien saamissa arvioissa on huomattavia eroja. Parhaat arviot saaneen kunnan, Uudenkaupungin, pistemäärä oli 91 pistettä, kun taas huonoimmat arviot saaneet kunnat jäivät noin 20 pisteeseen.
Merikarvia sai pisteillä 67 Satakunnan ykkössijan. Koko maassa se sijoittui sijalle 13. Satakunnassa kuntien saamissa arvioissa ei ole yhtä suuret erot kuin koko maassa keskimäärin. Parhaat arviot saaneiden kuntien pistemäärässä oli lähes 30 pisteen ero verrattuna heikoimmat arviot saaneeseen kuntaan. Ero on lähes sama kuin edellisessä mittaristossa.
Viisi parasta kuntaa ja niiden pisteet olivat:
- Merikarvia 67 pistettä +5 pistettä
- Huittinen 64 pistettä +12 pistettä
- Karvia 60 pistettä +17 piste
- Harjavalta 56 pistettä -8 pistettä
- Rauma 56 pistettä +/-0 pistettä
Kärkiviisikko on lähes sama kuin vuoden 2010 mittaristossa. Harjavalta kuitenkin menetti kärkisijan pisteiden laskettua. Erityisesti Karvia ja Huittinen ovat nostaneet kokonaispisteitään.
Kriittisimmät arviot kuntien päätöksenteon yrityslähtöisyydestä ja hankintapolitiikasta
Osa-alueista päätöksenteon yrityslähtöisyys ja kuntien hankintapolitiikka arvioitiin kriittisimmin. Tarkasteltaessa yksittäisiin kysymyksiin annettuja vastauksia negatiivisimmat arviot koskivat päätöksenteon pohjautumista yritysvaikutusten johdonmukaiseen selvittämiseen, tämän riittävää nopeutta, päättävien elinten tukea yritysten kehittämiselle, kunnan yrityspanostusten oikeudenmukaisuutta, kuntien riittävää panostusta imagomarkkinointiin, kuntien hankintaosaamista, yritysten tasavertaisia mahdollisuuksia tuottaa kuntien järjestämisvastuulla olevia palveluita, hankintatoiminnan tukea yrityksille sekä seudullisten kehittämisyhtiöiden toiminnan tuntemusta yrityksissä.
Positiivisimmat vastaukset ylikunnallisesta yhteistyöstä, infrastruktuurista ja koulutuksesta
Satakunnassa osioista parhaita arvioita saivat kuntien yhteistyö seutukunnassa ja maakunnassa sekä koulutus ja infrastruktuuri. Yritysvaikutusten arviointi siellä, missä tätä tehdään, sai kaikkein positiivisimman arvion. Yksittäisissä kysymyksissä parhaat arviot annettiin kunnallistekniikan järjestämisestä yritysten kannalta tehokkaalla ja yritysten tontti- ja tilatarpeista huolehtimisesta sekä yrittäjien mahdollisuuksista vaikutta seudulliseen elinkeinopolitiikkaan. Yritysvaikutusten arvioinnin osalta hyvään tasoon ylsivät kaikki muut väittämät päättävien elinten kykyä ottaa yritysvaikutukset huomioon lukuun ottamatta. Tämän osion väite yrittäjien kuuntelemisesta tehtäessä päätöksiä, jotka vaikuttavat yrityksiin arvioitiin kaikkein korkeimmin pistein.
Kuntien riittäviä elinkeinotoimen resursseja sekä yrittäjien kuuntelemista tehtäessä päätöksiä, jotka koskettavat yrityksiä, arvioitiin aiempaa positiivisemmin. Koko maata positiivisemmin arvioitiin kuntien tarjoamia mahdollisuuksia osallistua kaikkiin kuntien järjestämiin tarjouskilpailuihin sekä yritysten tontti- ja tilatarpeista huolehtimista.
Vapaaehtoisia kuntaliitoksia kannatetaan – Satakunnassa 39 prosenttia kannattaa oman kunnan liitoksia lähitulevaisuudessa
Satakunnan kunnista löytyy puolta kymmentä poikkeusta lukuun ottamatta elinkeinoasioista vastaava erillinen virkamies. Tämä hoitaa puolta kymmentä kuntaa lukuun ottamatta myös yhteydenpidon yrityksiin ja yrittäjiin päin. Tältä osin tilanne vastaa koko maan keskiarvoa.
Elinkeinopoliittinen ohjelma tai strategia löytyy Satakunnan kunnista poikkeuksetta ja on myös ajantasainen – korkeintaan kolme vuotta vanha. Yrittäjäyhdistykset ovat myös olleet kattavasti mukana valmistelemassa ohjelmia. Tältäkin osin tilanne vastaa muuta maata.
Palvelustrategian olemassaolo tunnetaan vastaajien keskuudessa heikosti. Vastausten perusteella ajantasainen palvelustrategia löytyy viidestä kunnasta. Vastausten perusteella palveluseteleiden yleisyyttä ei tunneta hyvin.
Systemaattinen yritysvaikutusten arviointi on käytössä parissa–kolmessa kunnassa vastausten perusteella. Tämä on harvinaisempaa kuin muualla. Arvioinnin käyttöönottoa suunnitellaan ainakin noin viidessä kunnassa, puolessa kymmenessä kunnassa vaikutuksia ei arvioida systemaattisesti ja muiden kuntien osalta vastaajat eivät osaa sanoa. Ylikunnallinen yhteistyö elinkeinopolitiikassa näyttäisi olevan vastausten perusteella hyvin kattavaa Satakunnan kuntien osalta.
Satakunnassa vastaajista 60 prosenttia hyväksyy kuntaliitokset, mutta ei kannata pakkoliitoksia. Viidesosa olisi valmis myös pakkoliitoksiin. Kymmenen prosenttia ei näe merkittävää tarvetta kuntarakenteiden uudistamiselle. Kunnittainkin tarkasteltuna reilussa puolessa kunnista enemmistö vastaajista kannattaa vapaaehtoisia liitoksia.
Parissa kunnassa enemmistö ei näe muutostarvetta. Lopuissa kanta jää epäselväksi.
Vastaajista 39 prosenttia näkee tarvetta oman kunnan liitokselle lähitulevaisuudessa. Puolestaan 47 prosenttia vastaajista ei kannata liitoksia. Nämä ovat käytännössä samat osuudet kuin koko maassa keskimäärin. Kunnista puolessa kymmenessä vastaajien enemmistön mielestä oman kunnan tulisi tehdä kuntaliitoksia. Lähes kymmenessä kunnassa oman kunnan enemmistön mielestä ei tulisi tehdä liitoksia lähitulevaisuudessa. Niissä kunnissa, jotka ovat jo tehneet kuntaliitoksia, vaikutukset kunnan elinkeinopolitiikkaan arvioidaan neutraaleiksi.
Näin kysely tehtiin:
Elinkeinopolitiikan mittaristo -kysely toteutettiin nyt viidennen kerran. Se tehdään joka toinen vuosi. Kysely suunnattiin Suomen Yrittäjät ry:n paikallisyhdistysten hallitusten jäsenille ja kuntien yrittäjävaltuutetuille sekä suurimpien paikkakuntien yrittäjille. Satakunnassa kyselyyn vastasi 150 yrittäjää.
Tästä linkistä ELPO-mittariston kyselyn tulokset Satakunta.
Lisätietoja
toimitusjohtaja Markku Kivinen, p. 050 377 8006