Oulun yliopisto, Kajaanin opettajankoulutusyksikkö, Kajaani

Kohderyhmä:

Opettajien koulutus 

Kuvaus:

Yrittäjyyskasvatus-julkaisu selventää yrittäjyyskasvatuksen määrittelyä perusasteella. Se antaa myös konkreettisia ideoita siitä, miten aihekokonaisuuksia voisi viedä käytännön tuntisuunnitelmiin.

Julkaisussa käydään ainekohtaisesti läpi erilaisia tapoja opettaa yrittäjyyskasvatusta. Seuraavassa muutama esimerkki joistakin oppiaineista:

Äidinkieli

• 1. sessio: Kotiseudun juuret –projektin suunnittelu

  • Tavoite: Oppilas tottuu erilaisiin näkemyksiin ja tapoihin osallistua vuorovaikutukseen

  • Kuvaus: Opettaja kertoo projekti-idean. Muodostetaan ryhmät. Ryhmän jäsenet valitsevat joukostaan puheenjohtajan ja sihteerin. Ryhmän tehtävänä on miettiä, mitä he haluavat tietää omasta lähiseudustaan ja sen historiasta.

  • Analyysi: Pienryhmätyöskentely tukee yrittäjyyskasvatuksen tavoitteiden toteutumista.

• 2. sessio: Kotiseudun juuret – tiedonhaku

  • Tavoite: Oppilas harjaantuu kriittiseksi lukijaksi ja tottuu hankkimaan tietoa.

  • Kuvaus: Käydään läpi tiedonhankinnan perusteet. Opettaja käy läpi oppilaiden kanssa, mistä tietoa voisi saada ja mihin tietolähteisiin voi luottaa. Oppilaat hakevat tietoa pienryhmissä. Saadut tiedot kootaan koko luokan yhteiseksi materiaalipaketiksi.

  • Analyysi: Työskentely vaatii oppilailta yrittäjäkasvatuksen kannalta tärkeitä ominaisuuksia, kuten sinnikkyyttä ja yrittelijäisyyttä.

• 3. sessio: Kotiseudun juuret – haastatteluun valmistautuminen

  • Tavoite: Oppilas osaa ottaa haastateltavan huomioon ja ymmärtää vastuullisen toiminnan merkityksen, kun kohteena on toinen ihminen.

  • Kuvaus: Ensiksi harjoitellaan haastattelua pareittain. Haastattelut kuunnellaan läpi ja mietitään parantamismahdollisuuksia.

  • Analyysi: Tehtävä harjoituttaa oppilaan vuorovaikutustaitoja.

• 4. sessio: Kotiseudun juuret – haastattelujen toteuttaminen

  • Tavoite: Oppilas kehittää viestintävalmiuttaan ja tilannetajuaan.

  • Kuvaus:Oppilaat lähtevät opettajan johdolla palvelukodille, jossa henkilökunta ottaa heidät vastaan. Aluksi hän kertoo palvelukodin toiminnasta ja tämän jälkeen kierrellään palvelukodissa. Haastattelut toteutetaan pienryhminä.

  • Analyysi: Oppilas kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia yhteistoiminnallisen työskentelyn kautta.

• 5. sessio: Kotiseudun juuret – julkaisun työstäminen

  • Tavoite: Oppilaan taito tuottaa tekstiä kehittyy.

  • Kuvaus: Pienryhmät suunnittelevat oman haastatteluaineiston pohjalta artikkelit, joista kootaan julkaisu. Julkaisemistilaisuuden jälkeen julkaisu myydään ja rahat menevät luokkaretkirahastoon.

  • Analyysi: Oppilas tutustuu siihen, miten yhteiskunnassa saa äänensä kuuluville ja voi vaikuttaa.

• 6. sessio: Kotiseudun juuret – julkaisun julkistamistilaisuuden suunnittelu

  • Tavoite: Oppilas saa kokemuksia mm. esiintymisestä.

  • Kuvaus: Suunnitellaan kevätjuhlan yhteydessä toteutettava julkistamistilaisuus, jossa jokaisella oppilaalla on oma roolinsa (esim. juontaja, julkaisun esittäjä). Oppilaat tekevät kutsut haastattelemilleen palvelutalon asukkaille ja laativat yleiseen lehteen laitettavan kutsun.

  • Analyysi: Oppilaat saavat kokonaisvaltaista kokemusta tuotteen kehittelystä, suunnittelusta ja toteuttamisesta.

Matematiikka

• 1. sessio: Diagrammeihin ja taulukoihin tutustuminen

  • Tavoite: Oppilaat opettelevat tulkitsemaan diagrammeja ja taulukoita ja harjoittelevat itsenäistä tiedon etsintää tilastoista ja taulukoista.

  • Kuvaus: Oppilaat hakevat tietoja väestörekisterikeskuksen nettisivuilta (esim. mikä oli suosituin miesten etunimi vuosina 1910 – 19?).

  • Analyysi: Oppilas oppii näkemään matematiikan ja reaalimaailman yhteyksiä.

• 2. sessio: Budjetti

  • Tavoite: Oppilas ottaa selvää luokkaretken eri kustannuksista ja oppii arvioimaan toimintaansa ja sen taloudellisuutta.

  • Kuvaus: Oppilaat etsivät ryhmissä tietoa annetuista luokkaretkikohteista. Oppilaat selvittävät kaikki mahdolliset kulut ja suunnittelevat päivän reissun ruokailuineen sekä käyntikohteineen.

  • Analyysi: Matematiikan opiskelu tukee yrittäjyyskasvatusta, sillä sen opiskelu kasvattaa tavoitteelliseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn.

• 3. sessio: Markkinointi ja rahankeruu

  • Tavoite: Oppilas tutustuu markkinointiin ja sen perusperiaatteisiin.

  • Kuvaus: Oppilaat miettivät, millaisella mainoksella tai markkinoinnilla he saisivat mainostettua omaa kohdettaan. He miettivät myös, kuinka tarvittava budjetti saadaan kasaan. He tekevät markkinointisuunnitelman. Luokka arvioi yhdessä, mikä mainos olisi toimiva.

  • Analyysi: Matematiikan opiskelu tukee sellaisia taitoja, joita oppilas tarvitsee myöhemmin elämässään.

• 4. sessio: Diagrammien ja taulukoiden laatiminen

  • Tavoite: Oppilas harjoittelee diagrammien ja taulukoiden tekemistä keräämänsä tiedon pohjalta. Lisäksi hän harjoittelee esittämään aineistoa näiden avulla.

  • Kuvaus: Mainokset luokkaretkikohteista ja niiden hinnoista ovat olleet luokan seinällä. Oppilaat äänestävät kohteista mieleistään. Sen jälkeen he tekevät ryhmissä diagrammeja ja taulukoita äänestystuloksista.

  • Analyysi: Opetuksessa on huomioitava teorian ja käytännön yhdistäminen.

• 5. sessio: Sanomalehtitehtävät

  • Tavoite: Oppilaat tutustuvat keskiarvoon ja harjoittelevat sen laskemista.

  • Kuvaus: Oppilaat saavat sanomalehden, josta he hakevat tietyn mainoksen. Mainoksesta he selvittävät hintojen tyyppiarvon, mediaanin ja keskiarvon.

  • Analyysi: Oppilas oppii ymmärtämään matemaattisten käsitteiden merkityksiä ja näkemään matematiikan yhteyden arkipäivän elämään.

• 6. sessio: Yritysvierailu

  • Tavoite: Oppilas vierailee sanomalehden toimituksessa. Hän ymmärtää, ketä yrityksessä työskentelee ja millaisia työtehtäviä heillä on.

  • Kuvaus: Vierailun runko voi pohjautua esim. siihen, miten sanolehti / mainos valmistuu. Vierailun aikana oppilaat kiertelevät eri toimintapisteillä, joissa käydään läpi yrityksen toimintaa.

  • Analyysi: Yritykseen tutustuminen auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista.

Ympäristö- ja luonnontieto

• 1. sessio: Maidon matka navetasta ruokapöytään

  • Tavoite: Yrittäjäkasvatuksen osuus näkyy paikalliseen maatalousyritykseen tutustumisena.

  • Kuvaus: Ensimmäisessä vaiheessa oppilaat selvittävät, mistä maito tulee ja mitä vaiheita lehmän elinkaaressa on. Toisessa vaiheessa tehdään luokkahuoneeseen julisteita aiheesta.

  • Analyysi: Yrittäjyyskasvatus näkyy oppilaiden omatoimisuuteen kannustamisessa. Lisäksi internetin hyödyntäminen toteuttaa yrittäjyyskasvatuksen henkeä.

• 2. sessio: Sähkö

  • Tavoite: Yrittäjyyskasvatuksellista opetusta tukevat hyvin toiminnalliset tehtävät, joissa oppilaat saavat toimia aktiivisesti ja käyttää luovuuttaan.

  • Kuvaus: Ensin oppilaat miettivät, mihin he tarvitsevat sähköä päivän aikana. Tämän jälkeen he vierailevat paikkakuntansa elektroniikka-alan yrityksessä. Vierailun jälkeen oppilaat suunnittelevat rakennuksen, johon pääsee mahd. paljon luonnonvaloa.

  • Analyysi: Sähkön ja sähkövalojen käyttöön kuuluvien kustannusten minimointi harjoittaa talouteen liittyvää säästämistä.

• 3. sessio: Elämää vesissä: Oppilaat kalakauppiaina

  • Tavoite: Oppilas oppii sisäisen yrittäjyyden valmiuksia, oppii tuntemaan yritystoimintaa ja saa perustietoja tuotteen myynnistä.

  • Kuvaus: Oppilaat jaetaan ryhmiin ja jokaiselle ryhmälle annetaan yksi kalalaji, josta on tarkoitus laatia mainos.

  • Analyysi: Oppilas laitetaan myymään omaa tuotettaan, jotta he ymmärtäisivät, että tuotetta on myytävä.

• 4. sessio: Veden kiertokulku

  • Tavoite: Opetellaan etsimään tietoa veden kiertokulkuun liittyvistä asioista mediasta ja oppikirjoista.

  • Kuvaus: Aihetta käsitellään pajatyylisesti. Ryhmille jaetaan aiheet, joista tehdään yhteenvedot. Kotitehtävänä perehdytään television ja internetin sääkarttoihin.

  • Analyysi: Yrittäjyyskasvatus näkyy suunnitelmassa siten, että oppilaita ohjataan sosiaaliseen kanssakäymiseen. Heitä ohjataan myös aktiiviseen rooliin tiedon hakemisessa.

• 5. sessio: Veden kiertokulku

  • Tavoite: Tavoitteena on tutustuttaa oppilas veden kiertokulkuun.

  • Kuvaus: Aikaa käytetään tutkimiseen ja apuna käytetään arjen keinoja (esim. kattilalla lämmitetyn veden haihtuminen yläpuolella olevaan esineeseen). Ajan puitteissa käydään tutustumassa paikalliseen vesivoimalaan.

  • Analyysi: Käytetään hyväksi mediaa ja kehitetään oppilaiden taitoa etsiä tietoa tutkittavista asioista.

Keskeisin sisältö: Julkaisussa on esimerkkejä ainekohtaisesti, miten yrittäjyyskasvatusta voidaan opettaa ja opiskella.

Lisätietoja:

Juha-Matti Turpeinen
Kajaanin opettajankoulutusyksikkö
PL 51
87101 KAJAANI
040 525 4788
jmt@cc.oulu.fi

Pentti Mankinen
Kajaanin opettajankoulutusyksikkö
PL 51
87101 KAJAANI
040 525 4789
mankinen@cc.oulu.fi

Päivitetty 22.12.2009