15.1.2011
Ollaan valppaana – vaikutetaan!
Viime vuosi päättyi alueemme elinkeinoelämän julistukseen periaatteista ja toimintatavoista, joilla savolaisille yrityksille luodaan parhaat toimintaedellytykset. Teesit saivat positiivisen vastaanoton, nyt on käytännön toiminnan vuoro.
Aluejärjestö on tänä vuonna vahvasti tukemassa paikallistason edunvalvontaa. Tulemme paikallisyhdistysten kanssa järjestämään koulutuksia mm. yritysvaikutusten arvioinnin edistämisestä sekä tukemaan kuntien ja yrittäjien välistä yhteistyötä. Tulkaa kaikki näihin tilaisuuksiin mukaan - jokainen meistä on vaikuttaja omalla paikallaan. Tällä hetkellä näyttää siltä, että valtaosa kunnista suhtautuu yritysvaikutustenarvioinnin aloittamiseen myönteisesti ja kunnissa on aloitettu asian konkreettiset valmistelut.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen sektorilla on parhaillaan paljon haasteita. Palvelusetelin käyttöönotto laajemmin, myös muilla toimialoilla, on yksi tämän vuoden tavoitteistamme. Palvelusetelin käyttöönotolla luodaan uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia. Monissa kunnissa seteli on käytössä jollakin tietyllä sektorilla, mutta nykyisellä volyymillä sillä ei vielä ole suurta merkitystä uuden yritystoiminnan synnyttäjänä. Mahdollisuuksia kuitenkin on. Toinen haaste sosiaali- ja terveyssektorilla liittyy kuntayhtymiin, joita on syntynyt alueellemme hoitamaan kuntien vastuulla olevia sosiaali- ja terveyspalveluja. Kyse on suurista asiakokonaisuuksista, jotka koskettavat useita kuntia ja sitä myötä paikallisyhdistyksiä samanaikaisesti.
Edunvalvonta on väistämättä keskeinen teema aikana, jolloin rakenteita uusitaan. Ei kuitenkaan sovi unohtaa sitä, että järjestömme on meidän yrittäjien vertais- ja kumppanuusverkosto. Savolaiset nuoret yrittäjät tulevat tänä vuonna yhdistämään voimansa ja aloittamaan toimintansa. Yksinyrittäjien toimintaryhmät jatkuvat. Päättymässä olevan Yksikään ei huku -hankkeen jäljiltä on syntymässä erilaisia keskusteluryhmiä ja mahdollisesti uusi hankekin yrittäjien välisen yhteistyön vahvistamiseksi. Näistä saa tietoa Savon Yrittäjien toimistolta.
Valtakunnallisesti yrittäjäjärjestön keskeisiä haasteita tänä vuonna on tulevaan hallitusohjelmaan vaikuttaminen niin, että hallitusohjelmaan tulee kirjatuksi mahdollisimman monta yrittäjyyttä edistävää toimea. Julkisen talouden velkaantumistien päättyminen korostaa yrittäjyyden merkitystä yhteisen hyvinvoinnin luojana ja vahvistajana – tämän vuoksi nyt on otollinen aika vauhdittaa yrittäjille tärkeitä asioita ja torjua uhkia. Valtakunnallisen vaikuttamisen keskiössä on tällä hetkellä esimerkiksi verotuksen uudistustyö, jossa kannustavuuden säilyminen on keskeinen tavoitteemme. Harmaan talouden torjunta pitää pystyä hoitamaan niin, että se ei tuota yrittäjälle lisäbyrokratiaa. Toisaalta valmistelussa on paljon yrittäjien toimintaan vaikuttavia uudistuksia kuten esimerkiksi vanhempainvapaajärjestelmän tai jätelain uudistaminen. Näissä Suomen Yrittäjät on mukana.
Hyvä ystävä, yrittäjäjärjestö on sinua varten. Käytä palveluja - ota yhteyttä. Ollaan valppaina ja vaikutetaan.
Sirpa Alho-Törrönen
7.12.2010
Yrittäjäjärjestö elää ja vaikuttaa ihmisten kautta
Vuosi 2010 oli vahva alueellisen edunvalvonnan vuosi. Keskiöön nousi yhdessä muiden elinkeinoelämän järjestöjen kanssa aikaansaatu savolaisen menetyksen resepti, josta yrittäjille keskeisimpiä teesejä oli julkisten päätösten yritysvaikutusten arviointi. Arkijärkeen mahtuva asia: se, että päättäjä päätöksiä tehdessään arvioi miten se vaikuttaa paikkakunnan ja lähiseudun elinkeinoelämään ja sen mahdollisuuksiin menestyä, tarjota työtä ja toimeentuloa alueella.
Teeseistä huolimatta tässä on yrittäjäjärjestöllä edelleen työsarkaa. Arviointien käyttöönotto ei systemaattisena toimintana ole edennyt niin laajasti, kuin olisi odottanut. Yritysvaikutusten arviointiin linkittyvät edelleen kysymykset kuntien ja kaupunkien harjoittamasta liiketoiminnasta, liikelaitoksista tai vaikka palvelusetelikysymykset. Tämä arviointi on mielestäni ehkä tärkein kriteeri luotaessa elinvoimaisia paikallisia yhteisöjä niin asukkaiden, julkishallinnon kuin yrittäjienkin kannalta. Yritystoiminta luo hyvinvointia!
Yritysvaikutusten arviointi ja sitä myöten päätösten vaikutusten arviointi paikkakunnan elinvoimaisuuteen säilyy toivottavasti jokaisen paikallisyhdistyksen toimintasuunnitelmassa myös vuonna 2011. Aluejärjestö tarjoaa paikallisyhdistyksille tukea ja asiantuntemusta yritysvaikutusten arvioinnin vauhdittamiseksi paikkakunnalla.
Yrittäjäjärjestön voima on paikallisuudessa. Tehokas paikallinen edunvalvonta lähtee paikallisolojen tuntemuksesta ja parhaat vertaisverkot sekä arjen tukiryhmät syntyvät lähialueille. Vertaisverkkoja on tänä syksynä synnytetty monissa seudullisissa ja paikallisissa yrittäjäjuhlissa ja yrittäjien pikkujouluissa. Tapahtumat, joihin olen saanut osallistua, ovat olleet loistavia osoituksia yrittäjien yhteishengestä ja -voimasta!
Ympäri Savoa keskusteluissa ovat olleet verotukseen liittyvät ratkaisut. Hetemäen työryhmä luovuttaa loppuraporttinsa 21.12., minkä jälkeen voimme odottaa kaikkien puolueiden vaalitavoitteiden julkaisua. Työryhmän asiantuntijajäsen, Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen ennakoi, että tulevan peruslinjauksen tavoitteena on talouskasvun ja työllisyyden edistäminen. Uuden hallituksen päätettyä keväällä 2011 verouudistuksesta, voivat uudistukset astua voimaan aikaisintaan 2012, mahdollisesti 2013. Työryhmä esittänee kulutuksen verotuksen kiristämistä nostamalla arvonlisäveroa kahdella prosentilla. Työtä halutaan verottaa keveämmin, pääomaveron nosto on odotettavissa.
Olivatpa veroratkaisut mitä hyvänsä, yritykset on säilytettävä vahvoina, jotta tulevissakin matalasuhdanteissa suomalainen yritystoiminta jatkuu elinvoimaisena ja työllistää. Suomen Yrittäjät vaikuttaa yhteistyössä muiden elinkeinoelämän järjestöjen kanssa siihen, että yrittäjyyden kannusteet säilyvät vähintään nykyisellä tasolla. Toivon, että tulevaisuudessa meidän ei tarvitse palata voimakkaan verosuunnittelun aikakauteen. Ei ole kenenkään etu, että aika menee paperinpyöritykseen, eikä siihen pienyrittäjällä ole usein mahdollisuuttakaan.
Kiitos teille kaikille yrittäjäjärjestön tavoitteita vuonna 2010 edistäneille paikallisyhdistysten ja aluejärjestön hallituksien jäsenille ja luottamushenkilöille eri valiokunnissa! Kiitos Savon Yrittäjien toimihenkilöt hyvästä työpanoksestanne. Yrittäjäjärjestö elää ja vaikuttaa, mutta vain ihmisten kautta. Kiitos, että olette käyttäneet aikaanne ja tarmoanne yrittäjyysaatteen edistämiseen, yrittäjien edunvalvontaan ja yhteiseen virkistymiseen. Virkeää joulunalusaikaa ja voimaannuttavia joulunpyhiä! Onnellista vuodenvaihdetta!
Sirpa Alho-Törrönen
28.10.2010
Turun liittokokouksen ja yrittäjäpäivien jälkeinen arki alkoi. Eilen pyörähdin Iisalmen Yrittäjien syyskokouksessa – yläsavolaisten jäsenmäärä on kasvanut ja toiminta on kaikkinensa esimerkillisen aktiivista. Siitä kiitos, sillä tämä järjestö elää aktiivisista paikallisyhdistyksistä ja toimeliaista yrittäjistä, jotka käyttävät omaa aikaansa yhteisten asioiden edistämiseksi! Tuliaisiksi sain nipun edistettäviä asioita – hyvä niin, siksi järjestötyöhön on ryhdyttykin!
Keskiviikkona Itä-Suomen Yliopiston kauppatieteilijöiden Preemio ry. järjesti seminaarin Kuopiossa. Omalta osaltani olin avaamassa näkökulmaa akateemiseen yrittäjyyteen. Nykyisinhän korkeasti koulutettujen yrittäjyyskynnys on madaltunut ja eroja yrittäjyyden aloittamisessa ei enää sanottavasti ole; paitsi että korkeasti koulutettujen yrittäjien joukossa naisten osuus on vähän suurempi kuin muissa koulutusryhmissä. No, naiset ovat aina ennenkin osanneet luoda itse onnensa ainekset!
Eilen illalla oli tilaisuus saunoa SAK:n poikien kanssa. Kaksi vuotta tätä tilaisuutta olen odottanut! Asiallisena asiana totesimme, että ammattiyhdistysväen ja yrittäjien edunvalvontajärjestön yhteisellä työpöydällä voi olla monta asiaa: olemme vahvasti samassa veneessä. Erityisesti keskustelussa olivat harmaan talouden torjunta, työperäisen maahanmuuton kysymykset ja osaavan työvoiman turvaaminen tulevaisuudessa. Viimemainitut ovat teemoja, joihin meidän on alueellisesti mahdollista vaikuttaa ja joissa löysimme monia yhteisesti kannatettavia toimintatapoja.
Elämä yrittäjäpäivien jälkeen alkoi – huomenna tapaamaan hoivayrittäjiä!
Sirpa Alho-Törrönen
29.9.2010
”Huomisen laulun nyt soinnut luokaa…”
lauloi Georg Ots
On luotava uudet soinnut nuotittamaan Savon hyvinvointia ja suomalaista menestystä. Viime vuodet ovat osoittaneet, että yksi varma keino luoda kestäviä lauluja on vahvistaa pienyrittäjyyttä.
Tällä hetkellä yli 61 prosenttia meistä suomalaisista työskentelee pienessä tai keskisuuressa yrityksessä. Koko yhteiskunnan vaurastuminen lähtee työstä, työnteosta ja yritystoiminnasta.
Yhteiseen verokassaan kilahtavat niin yrityksen maksamat yhteisö-, osinko- ja arvonlisäverot kuin meidän kaikkien maksamat ansio- ja kunnallisverot. Toisaalta alueemme yleinen taloustilanne vaikuttaa yhteiskunnan verotuloihin ohjaamalla arkipäivän kulutusta.
Yhteinen talouskukkaromme voi vaurastua tai köyhtyä. Tämän kukkaron puitteissa syntyvät hyvinvointiyhteiskunta sekä meidän, vanhempiemme ja lastemme tarvitsemat koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut. Olemme yhä suuremmissa määrin verkottuneita toisiimme ja kaikilla meillä on vastuu yhteisestä hyvästä – tai yhteisen hyvän puutteesta.
Yksinkertaisuudessaan taidamme olla tässä maailmassa toisiamme varten – mikä muuten olisi olemassaolon merkitys? Kaiken toimeliaisuuden tavoitteena pitää olla hyvän elämän edellytysten varmistaminen jokaiselle meistä: tarjotaan työtä tekevälle, leipää tarvitsevalle, hoitoa sairaalle. Nämä ovat niitä arjen arvovalintoja.
Arjen arvovalintoja ovat viime aikoina tehneet savolaiset pk-yritykset työllistäessään, turvatessaan ja kasvattaessaan olemassa olevaa liiketoimintaansa. Työpaikkojen lisäys on painottunut nimenomaisesti pieniin yrityksiin: kaksi kolmesta uudesta työpaikasta on syntynyt niihin. Pienet yritykset ovat lisänneet työvoimaansa lähes puolella viimeisten 15 vuoden aikana. Tällä hetkellä pienyrittäjäkunta tuottaa liki puolet kaikkien yritysten liikevaihdosta. Näiden pienten hyvinvointia puksuttavien vetureiden toimintamahdollisuudet ja kehittymisen edellytykset on turvattava tulevaisuudessakin.
Savon Yrittäjät laativat yhdessä muiden elinkeinoelämän järjestöjen kanssa teesit savolaiseen menestykseen. Teesien tärkein tavoite on turvata yrittäjyyden positiivista kehitystä Savossa sekä vahvistaa yritysmyönteistä ilmapiiriä ja osoittaa, että yrittäjäjärjestöt haluavat olla mukana vaikuttamassa savolaiseen huomiseen.
”Siis katso huomiseen se uusi onhan, se tuokoon kaiken lauluineen…” – yrittäjät, pienyrittäjäkunta, on valmiina haasteeseen. Tehdään savolaisten yhteisellä yrittämisellä ja toimeliaisuudella kauniista alueestamme entistä elinvoimaisempi. Voimaa ja virtaa arkeesi.
Erityisen kauniin ruskan innoittamin, yrittävin terveisin
Sirpa Alho-Törrönen
23.8.2010
Edunvalvonta etunenässä
Maailmantalous on edelleen hieman kiperillä asetuksilla; USA:sta, Kiinasta ja Japanista uutiset ovat ankeita. Savossa on kuitenkin syytä iloita siitä, että tilauskannat ovat teollisuudessa lähteneet nousuun, ja palvelusektorihan tulee aina hieman perässä hyötyen teollisuuden vahvistumisesta.
Riehakkuuteen ei kuitenkaan liene aihetta; monet yrittäjät kertovat tilauskantojen lyhenneen. Tilauskirjat kuuluvat olevan myös ohuempia kuin ennen viimeistä notkahdusta. Rakennemuutos jatkukoon, meidän on varauduttava koko ajan kovenevaan kilpailuun.
Kesän aikana oli mahtava havaita yrittäjien eri puolilla maakuntaa tarttuvan tositoimiin alueidemme hyvinvoinnin edistämiseksi. Monet tapahtumat olivat yrittäjien paikallisyhdistysten aikaansaannosta. Viimeinen voimannäyte oli Kiuruveden Elomessut, jossa Kiuruveden Yrittäjät kantoi päävastuun. Tässä toteutuu yritysten yhteiskuntavastuu hienolla tavalla: tuodaan paikkakunnan talouteen piristysruiske, näkyvyyttä kotikunnalle ja vielä joskus – kuten Vesannon Yrittäjien MM-Reinojen tuloksena – 30 työpaikkaa paikkakunnalle.
Yritysten yhteiskuntavastuuta onkin perätty viime vuosina. Mikro- ja pk-yrittäjät ovat sen esimerkillisesti hoitaneet tehdessään maltillisesti lomautuksia ja irtisanomisia matalasuhdanteen aikana. Toivottavasti tämä hyvä ja vastuullinen toiminta toteutuu myös yhteiskunnan suhteessa yrityksiin. Tällä hetkellä voisi uskoa, että poliitikot ovat kaikki - puolueesta riippumatta - suuria yritysten ystäviä. Tosiasia faktoihin peilaten on se, että viime aikoina yrittäjien edut ovat tulleet kovin heikosti huomioiduksi. Yrittäjät eivät vaan ole tottuneet valittamaan, yrittäjät tekevät. Pidentämällä työpäivää, tekemällä itse viikonloppu- tai iltavuorot, pyytämällä perhettä jelppaamaan, monet mikroyrittäjät sinnittelevät eteenpäin. Julkisuudessa näistä asioista ei puhuta, sillä edunvalvontammekin kulkee helposti hieman suuremmat yritykset etunenässä.
On erinomaisen tärkeää, että järjestöömme kuuluu myös suuria työnantajayrityksiä, sillä se tuo toimillemme ja vaatimuksillemme painoarvoa. Yksin- ja pienyrittäjien ongelmat eivät kuitenkaan saa unohtua. Jotta ne eivät unohtuisi, on Savon Yrittäjät viime vuonna pilotoinut maakunnallisia yksinyrittäjien tapaamisia. Ne jatkuvat tulevana syksynä ja tätä toimintaa tullaan kehittämään. Se ei kuitenkaan toisaalta saa tarkoittaa sitä, että työnantajayrittäjien edut jäisivät ajamatta. Yrittäjäjärjestön vahvuus on erilaisten yrittäjien yhteenliittymässä, joukkovoimassa, jossa yhdistyvät monenlaiset näkemykset. Suuret menestyvät suuruuden edulla, pienet pienuuden edulla – yrittäjyyden edellytysten tullessa turvatuksi.
Syksy mennään järjestössämme tiukasti edunvalvonta – yritysten toimintaedellytysten turvaaminen maakunnassa – etukenossa. Yrittäjät ovat yhteiskuntamme selkäranka, maakuntamme elinvoima. Elinvoimaa pitää ylläpitää ja vahvistaa, siksi kaikessa julkisessa päätöksenteossa on otettava yritysvaikutusten arviointi yksiselitteiseksi toimintatavaksi. En pysty ymmärtämään päätöksentekijää, joka ei ota huomioon sitä miten tehtävät päätökset vaikuttavat alueen elinkeinoelämään; sieltähän kumpuavat työpaikat, toimeentulo ja elinvoimainen paikallinen yhteisö. Jo nyt päätöksistä tehdään erilaisia vaikutusten arviointeja, yleisin lienee ympäristövaikutukset arviointi. Mikä vaikeus on arvioida yritysvaikutuksia? Jotta arvionti otetaan arkiseksi toiminnaksi, tarvitaan selkeä poliittinen tahtotila vaikutusten arvioimiseksi. Samalla on kehitettävä toimivat käytännöt vaikutusarviointien tekemiseen ja huolehdittava niiden noudattamisesta – eipä se sen kummempaa ole. Yritysvaikutusten arviointi on edennyt kunnissamme hitaasti. Siitä ei olekaan toistaiseksi säädöstason ohjeita eikä määräyksiä. Tarvitaanko valtiollinen ohjaus ennen kuin vaikutusarviointi saadaan yleiseen käytäntöön? Sitä odottaessa alueellinen ja paikallinen yrittäjäjärjestö pitää asiaa esillä ja muistuttaa.
Voimaa – Virkeyttä – Viisautta – pidetään yhteyttä!
Sirpa Alho-Törrönen
11.8.2010
Kesäinen Suomi ja helteinen Venäjä!
Auringonpaahteinen tervehdys savolaisten yrittäjien kesän voimannäytteistä, runsaista tapahtumista maakunnassamme. Mahtavaa miten yrittäjät venyvät oman yritystoimintansa lisäksi vaikuttamaan ympäristöönsä. Tänä kesänä erityisen vaikuttaa on ollut Vesannon yrittäjien ponnistelut elinvoimaisen Vesannon puolesta – nyt näköpiirissä häämöttää 30 – 40 työpaikkaa paikkakunnalle tuova teollinen yritys.
Alkava syksykin on pyöräytettävä vauhdilla käyntiin. Talous osoittaa elpymisen merkkejä; siihen rytmiin on tartuttava. Savon Yrittäjien työvaliokunta tutustui Venäjän kaupan mahdollisuuksiin tutustumismatkalla Pietariin 2.-4. elokuuta. Venäjä vetää -projekti on halukkaille helppo väylä tutustua markkina-alueeseen. Venäläisillä on yleensä positiivinen kuva suomalaisista ja tuotteistamme. Konsuli Jyrki Terva Suomen Pietarin pääkonsulaatista kertoi, että Venäjän talous on lähtenyt nousuun viime kuukausina. Parhaillaan odotetaan milloin isommat investoinnit lähtevät laajemmin liikkeelle. Aika on otollinen viennin aloittamiselle, toki kilpailu on kovaa.
Tällä hetkellä kaikkiaan 500 suomalaista yritystä on virallisesti rekisteröitynyt Pietarin alueelle, jossa suomalaiset ovat lukumääräisesti suurin länsimainen toimija. Kaikkinensa Venäjällä on 650 rekisteröitynyttä suomalaista yritystä. Venäjällä puhutaan nykyisin pk-yritysten toimintaympäristön parantamisesta, mutta byrokratia on edelleen laajaa. Korruptiostakin Venäjän yhteydessä puhutaan, mutta matkalla saimme esimerkkejä suomalaisista yrityksistä jotka kertoivat toimineensa ilman lahjuksia.
Yleisin tapa lähteä liikkeelle Venäjällä on kartoittaa markkinatutkimuksella tuotteiden / palvelujen lähtötilanne maassa. Lisätietoa saa Venäjä vetää -hankkeesta ja ISBE Oy:stä. Markkinatutkimukseen, messuihin ja matkoihin Finnvera myöntää 50 % tukea. Finnveran lisäksi Finpro (
www.finpro.fi) ja Suomalais-venäläinen kauppakamari (
www.finruscc.fi) ovat hyviä tiedonlähteitä. Lisätietoja matkasta ja sen annista voi kertoa uusi viestintäkoordinaattorimme Anna-Liisa Karvonen.
Yksinyrittäjien illatkin alkavat. Ne on tehtävä pysyviksi ja niitä on kehitettävä edelleen. Kaikkien meidän on voitava kokea että järjestömme on jäseniään varten.
Tsemppiä alkavaan syksyyn – tapaamisiin järjestön tapahtumissa!
Sirpa Alho-Törrönen
9.4.2010
Työtä ja tekijöitä
Savon Yrittäjien työvaliokunnan kokouksessa eilen sivusimme keskusteluissa nuorisotyöttömyyttä, jonka ratkaisuun hallituksen lisätalousarviokin nyt tarjoaa uusia välineitä. Erityisesti meidän Pohjois-Savossa on ryhdyttävä toimiin, sillä nuorten työttömyysasteen nousu on ollut nopeinta juuri Itä-Suomessa. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ennusteen mukaan syvä ja lopullinen syrjäytyminen uhkaa maassamme 30 000 nuorta. Työtön ja syrjäytynyt ei kokemukseni mukaan ole sama asia, mutta nuori työtön on syrjäytymisvaarassa useammin kuin aikuinen sillä elämän rakenteet eivät ole vielä saaneet muotoaan. Siksi jokaiselle alle 25-vuotiaalle on tarjottava työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikka jotta on mahdollisuus päästä elämänsyrjään kiinni. Tarjoamalla työ-, harjoittelu- ja opiskelupaikkoja turvaamme myös sen, että tulevaisuudessa meillä riittää osaavaa työvoimaa. Harjoittelupaikkojen tarjoaminen tapa jolla jokainen yrittäjä voi toteuttaa yhteiskuntavastuutaan.
Samaan aikaan työttömyyden kasvun kanssa yrittäjät kuitenkin kertovat – kuten eilenkin–esimerkkejä tilanteista joissa avoimiin harjoittelu- tai jopa työpaikkoihin ei löydy tekijöitä. Tällaisia tilanteita on syntynyt esimerkiksi kaupan – ja siivoustyön sektoreilla. Tilanne on yrittäjien kannalta hämmentävä, aivan samoin kuin varmaan työttömän nuoren tai aikuisenkin. Onko kyseessä se että tietyt alat vain eivät ole vetovoimaisia, vai onko kyse kenties riittämättömistä ohjaustoimista?
Väistämättä on kysyttävä onko meillä työ- ja elinkeinotoimistoissa riittävästi ohjausresursseja ohjaamaan nuoria työelämän poluille vaikkapa harjoittelupaikkoihin? Vai onko niin että te-toimistoissa valtion tuottavuusohjelman lopputulemana on tähän työllisyystilanteeseen riittämätön miehitys?
Harjoitteluun ohjaamisen lisäksi on usein ohjattava nuoria työelämässä toimimiseen. Työelämän pelisääntöjen opettaminen ei ole yritysten henkilökunnan tai yrittäjien tehtävä. Siksi osalle nuoria olisi oltava riittävästi tuettuja harjaantumistyöpaikkoja. Ne voisivat mieluusti olla ”oikeassa työelämässä”, mutta niissä olisi selkeästi tuettava ohjaustyön toteutumista. Nuorten työpajat ovat hyvä harjaantumispaikkoja sillä edellytyksellä että niissä toimitaan työelämän logiikalla ja pelisäännöillä. Ne eivät saa sivutuotteena opettaa muuta kuin avoimilla työmarkkinoilla toimivan työelämän toimintakulttuuria. Työelämän pelisääntöjen konkreettiseen ohjaamiseen tarvitaan resursseja – syrjäytymisvaarassa oleville nuorille kiinnipitäviä aikuisia. Kuka tämän ohjauksen hoitaa?
Sirpa Alho-Törrönen
26.3.2010
Microsoftin tauti on levinnyt…
Maailma on entisensä – uudet järjestelmät takkuavat ja ohjeet ovat puolinaisia. Yritin laittaa valtionhallinnon ohjeiden mukaisesti verkkolaskuja ELY-keskusten ostajille. Saimme todeta että suorituksia odotellaan…menevät kaikki laskut oikeillakin osoitteilla vääriin paikkoihin. Einsteinia mukaillen voisi kysyä että elämmekö täydellisten tavoitteiden mutta epätäydellisten työvälineiden maailmassa – taidamme elää. Kaikki muutos vaati tietysti aikansa – jäin vain pohtimaan että olisikohan niitä ohjeita ennen verkkosivuille laittoa voinut simuloida tai koekäyttää jotenkin? Oman järjestelmän koekäyttöä muuten suositeltiin yrittäjillekin SEPA- eli yhtenäisen euromaksualueen koulutuksessa tämän viikon keskiviikkona.
Kuluneella viikolla Savon Yrittäjät järjesti ensimmäisen palvelusetelikoulutuksensa. Monet kunnat ovatkin aktivoituneet tarkastelemaan kuntarakenteiden sijasta palvelurakenteitaan. Elokuussa voimaan tullut palvelusetelilaki mahdollistaa nyt julkisen ja yksityisen palvelutuotannon erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa rintarinnan. Toivottavasti palvelusetelit löytävät paikkansa yhä useamman kunnan tavassa tuottaa järjestämisvastuullaan olevat palvelut. Palveluseteleistä Savon Yrittäjät tulevat syksyllä järjestämään uuden koulutustilaisuuden.
Varkaus-Kuopio-Iisalmi – kehityskäytävän tilaisuus eilen torstaina antoi uskoa siihen, että Pohjois-Savon maakuntaan voi todella rakentua maakunnan kattava, toiminnallinen yhteistyö. Suuren veturikaupunkipolitiikan rinnalla voisi kulkea ajatus alueiden elävistä kyläyhteisöistä – osaavista ja erikoistuvista osaamissaarekkeista - jotka yhtäkaikki turvaavat yrittämiselle hyvän toimintaympäristön. Suuret pärjäävät suuruuden edulla, pienet pienuuden – yhdessä. On hyvä että voimat on nyt aktivoitu toimimaan yhteiseksi hyväksi.
Perjantain ilo oli vierailu Iisalmen yrittäjien aamukahvitilaisuudessa. Ilahduttavaa tilaisuudessa oli se, että keskustelun teemat olivat suoraan yrittäjyyttä itseään: miten lisätään bisnestä ja kaupankäyntiä alueella? Ei ihme että aamukahveilla on runsaasti osanottajia!
Sirpa Alho-Törrönen
16.3.2010
Viime viikon kirkkain muisto järjestörintamalta liittyy ehdottomasti tapaamiseen Etelä-Savon Yrittäjien puheenjohtajan Heikki Tynkkysen kanssa. Yhteinen huolenaihe löytyi maakuntiemme alueiden heikoista liikenneyhteyksistä. Oman alueemme etelä- ja pohjoiskärki voivat nykyisellään heikosti hyödyntää rautatieliikennettä työmatkaliikennöinnissä pääkaupunkiin: Iisalmen yöjuna on saatava takaisin ja Varkaudesta on junaliikenteen kyytiin päästävä aikaisemmin aamuyöstä. Nykyisillä menopeleillä pääkaupungin palavereihin ennättää vasta noin klo 10.30. Kuopiosta aamuinen junaliikenne soljuu vaivattomammin, mutta tälläkin raiteella on säilytettävä Suonenjoen pysähdys. Tehokkaat liikenneyhteydet maakunnan kaikilta alueilta on varmistettava. Tämän talven harmeista huolimatta juna on oiva paikka työskennellä tai rentoutua. Vaivattomasti pääset suoraan keskustasta keskustaan. Maakuntaohjelmaluonnoksessa kannatetaankin Savon radan kunnostamista, siihen on sisällytetty myös taajamajunaselvitys Suonenjoki-Kuopio-Siilinjärvi-Lapinlahti-Iisalmi – välille. Vuosia on puhuttu maakuntarajojen yli katsovasta politiikasta, myös infrastruktuuriratkaisut olisi katsottava laajemmasta perspektiivistä: Varkaus ei saa jäädä liikenteellisesti sivuraiteelle. Maakuntarajat ylittävää katsantoa olisi toteutettava myös alueemme valta- ja pientiestön kunnostamisessa; renkailla kulkee paljon bisnestä.
Bisneksien tulevaisuutta ennakoi viime viikolla julkaistu pk-barometri. Toisessa, Suomen aluetutkimuksen tekemässä selvityksessä, Pohjois-Savo tulee tulevaisuudessa kuulumaan yhteen niistä maakunnista joissa syntyy yhä suurempi osuus arvonlisäyksestä. Kumppaneinamme tulevat tutkimuksen arvioinnin mukaan olemaan Uusimaa, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Varsinais-Suomi sekä Keski-Suomi. Ennuste on pienyritystoiminnalle kannustava, sillä 2000-luvulla jopa kasvualueita paremmin pärjännyt Etelä-Pohjanmaa on osoittanut, että nimenomaan pienyrityksillä on maakunnan kehittymisessä ja hyvinvoinnissa nykyisin keskeinen rooli. Sen on näyttävä myös maakunnassa harjoitettavassa julkisessa elinkeinopolitiikassa.
Sirpa Alho-Törrönen
10.3.2010
Jännittävää avata ensimmäinen lehti Savon Yrittäjien puheenjohtaja-blogista. Tavoitteena blogilla on avata lukijalle alueen yrittäjäjärjestön puheenjohtajan arjen tekemisiä maakunnan hyväksi ja yrittäjien eduksi.
Joitakin aikoja sitten olin koulutuksessa jossa ostajia koulutettiin julkisten hankintojen tekemiseen. Vaikuttamisen kannalta on välillä hyödyllistä vaihtaa näkökulmaa ja tarkastella miltä asiat näyttävät toisesta kulmasta katsottuna. Näissä julkisissa hankinnoissa pyörii valtavat määrät euroja. Suomen Yrittäjien Janne Pesosen mukaan kunnissa hankintojen osuus ulkoisista menoista on noin 40 prosenttia, siis noin 14,65 miljardia euroa. Kuntasektorin sisäistä kauppaa tästä summasta on seitsemän miljardia, loput on yritysten saavutettavissa. Kuntien julkisissa hankinnoissa on siis tällä hetkellä 7,65 miljardin euron markkinat. Tavarahankintojen osuus tästä on noin 3,66 miljardia euroa. Tämän lisäksi valtio tekee omia julkisia hankintojaan. Julkisissa hankinnoissa on valtava potentiaali – meidän on tarjouksien tekijöinä terästäydyttävä jotta voimme saada siivut noista markkinoista.
Kaupankäynti julkisissa hankinnoissa on vain aivan erilaista kuin b to b – kaupassa. Tarjouksen on osuttava kerralla nappiin. Julkista hankintaa säätelee hankintalaki, jota ostajan pitää noudattaa aina, kun hankintayksikkö tekee kansallisen kynnysarvon ylittävän hankinnan. Kynnysarvon alittavia ns. pienhankintoja koskevat samat periaatteet kilpailusta ja tasapuolisesta kohtelusta. Näitä pienhankintojakin tehdään vuosittain miljoonia. Toivottavasti (näin suositusten mukaan) myös pienhankinnat kilpailutetaan kevyesti. Hankintayksiköiden olisi laadittava ovat ohjeensa pienhankintoihin joilla varmistetaan hankintojen avoimuus, tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu, markkinoiden toimiminen, ostotoiminnan tehokkuus ja hyvän hallinnon periaatteet. Pienhankintojen lisäksi ostajan on mahdollista tehdä suorahankintoja, mutta vain poikkeustapauksissa. Suorahankinnasta ei julkaista hankintailmoitusta, vaan hankintayksikkö valitsee sopimusneuvotteluihin yhden tai useamman toimittajan.
Yrittäjän on perehdyttävä julkisiin tarjouskilpailuihin lähtiessä kilpailun vaiheisiin hankintailmoituksesta muutoksenhakumenettelyyn aina tarjousasiakirjojen julkisuuskysymyksiin asti. Tarjouksen teossa on oltava äärimmäisen tarkka: mitättömältä tuntuvan seikan laiminlyönti tai tarjouslomakkeen huolimaton täyttö voi johtaa tarjouksen hylkäämiseen tai sulkemiseen tarjouskilpailun ulkopuolelle. B to b – kauppaa tehneelle tämä maailma on uusi ja vaatii melkoista treenaamista. Julkisiin hankintoihin tarjoajana kuitenkin kehittyy. Toisaalta joskus ainakin oman toimialani tarjousten arviointiperusteissa on osioita joiden arviointiin ei saa konkreettisia faktaperusteita. Joten kehittymistä tarvitaan edelleen myös ostajien toiminnassa. Olen miettinyt että julkisten tarjouspyyntöjen laatiminen mutta myös tarjousten tekeminen on ihan oma osaamisen lajinsa; jokuhan voisikin ryhtyä liiketoiminnakseen tekemään meidän muiden puolesta julkisia tarjouksia – bisnesidea on vapaasti käytettävissä – tulen asiakkaaksi. Tarjoustoiminnan terävöittämisen tarvetta indikoi myös sen, että markkinaoikeus ratkaisi vuonna 2009 yhteensä 662 asiaa, joista 617 koski hankinta-asioita.
Sirpa Alho-Törrönen