Pohjois-Savossa toimivat elinkeinoelämän järjestöt, Kuopion kauppakamari, Savon Yrittäjät ja Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) aluejohtokunta esittävät 10 teesiä yrittäjyyden parantamiseksi alueella.
Teesit julkisti Kuopiossa järjestetyssä Johtamisforumissa Lujatalo Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja teesejä valmistelleen työryhmän puheenjohtaja Hannu Isotalo. Hän on toiminut aiemmin sekä Savon Yrittäjien, Kuopion kauppakamarin että EK:n aluejohtokunnan puheenjohtajana.
Yritysvaikutus arvioitava kaikessa julkisessa päätöksenteossa
Järjestöt edellyttävät nykyistä aktiivisempaa toimintaa julkisen sektorin vaikuttajilta, mutta myös yrityksiltä. Teeseissä vaaditaan mm. yritysvaikutuksen arviointia kaikessa julkisessa päätöksenteossa, kuten nykyisin vaaditaan ympäristövaikutusten arviointia.
Muutamassa Pohjois-Savon kunnassa päätöksenteossa onkin jo otettu käyttöön yritysvaikutusten arviointi, mutta tämä on tehtävä järjestöjen mukaan kattavaksi.
Velkaantumisen tie on järjestöjen mukaan kuljettu loppuun. Veroruuvin kiristäminen ei ole ratkaisu tähän vaan esimerkiksi kuntien palvelutaso voidaan säilyttää ja sitä voidaan parantaa vain nostamalla tuottavuutta. Tämä edellyttää mm. kuntien laskentajärjestelmien saattamista ajan tasalle.
Selkeyttä maahanmuuttoon
Järjestöt paheksuvat maahanmuuttokeskustelua, josta puuttuu strategia täysin. Työperäiselle maahanmuutolle on saatava selkeät pelisäännöt. Jos ilmenee aloja, joille ei kerta kaikkiaan riitä kotimaista työvoimaa, on työperäistä maahanmuuttoa tehostettava avoimesti ja perusteltava tarpeet selvästi.
Oppilaitosten hallintoon järjestöt vaativat uudistuksia mm. niin, että hallintoon tulee selkeä elinkeinoelämän edustus.
Elinkeinoelämän järjestöt edellyttävät toimia myös yrityksiltä. Yritysten on kasvatettava itselleen tulevaisuuden osaajia palkkaamalla töihin nuoria ja vastavalmistuneita. Työmarkkinoilla vaaditaan liian paljon valmista osaamista ja erikoistaitoja. Vaarana on, että yritykset jähmettyvät ja taantuvat. Oppilaitoksista valmistuneilla on kuitenkin viimeisimmät tiedot monesta uutuudesta, joita yrityksissä jo työskentelevillä henkilöillä ei ole.
Kuopio kehityksen veturiksi
Pohjois-Savo tarvitsee järjestöjen mielestä Kuopio -vetoisen elinkeinojen kehittäjän. Valtakunnan keskusten kilpailussa Kuopio antaa valtavasti etumatkaa esimerkiksi Tampereelle, Jyväskylälle ja Oululle, jotka ovat jo kauan sitten ottaneet kehityksen vetovastuuta omaa kaupunkiaan laajemmalta alueelta.
Elinkeinojen kehittäminen on Pohjois-Savossa pahasti hajallaan. Kuopion seudun passiivisuuden vuoksi esimerkiksi EU:n rahoitusta uhkaa jäädä koko Pohjois-Savossa käyttämättä miljoonien eurojen arvosta vuonna 2013 päättyvällä ohjelmakaudella.
Kun Kuopio havittelee oikeutetusti koko Itä-Suomen keskukseksi, on sen ensin kyettävä edes oman maakuntansa veturiksi. Tätä tavoitetta ovat viime vuosina tukeneet myös Ylä-Savon ja Varkauden seudun vaikuttajat.
Varkauteen energiakeskus
Järjestöt esittävät metsä- ja bioenergian osaamisen vahvistamista perustamalla alan keskus Varkauteen. Bioenergia, sähkö, akkuteknologia ja erilaiset lähellä tuotetun energian ratkaisut kehittyvät nopeasti lähivuosina.
Varkaudessa on valmiiksi näiden alojen osaamista ja muuta potentiaalia niin, että alan tutkimusta, tuotekehitystä ja tuotantoa palvelevan keskuksen sijoittaminen nimenomaan Varkauteen on luonteva ratkaisu.
Varkaus ja Ylä-Savo ovat esimerkkejä myös kansainvälistymisestä, johon on suunnattava lisää resursseja koko alueella. Maakunta tarvitsee lisää kasvuyrityksiä, joita saadaan sitä enemmän, mitä enemmän yritykset kykenevät kansainvälistymään.
Kasvustrategia ja kansainvälistyminen edellyttävät mm. sähköisen liiketoimintaosaamisen huomattavaa parantamista. Myös Itä-Suomen yliopiston ja ammattikorkeakoulun sekä toisen asteen ammatillisen koulutuksen tulee panostaa lisää kasvuun ja kansainvälistymiseen.
Vetovoima varmistettava
Alueen vetovoiman yritysten ja asukkaiden sijoittumiskohteena ratkaisevat selvitysten mukaan hyvät ja toimivat liikenneyhteydet, laadukkaat asumis- ja muut palvelut sekä kattavat koulutusmahdollisuudet.
Pohjois-Savon on pidettävä huolta siitä, että kansainvälistyvillä kasvuyrityksillä ja niiden henkilöstöllä on kaikki nämä edellytykset kunnossa. Yritykset sijoittuvat alueelle, jossa on kansainväliseen liikenteeseen kykenevä lentokenttä, laaja-alainen yliopisto ja ammatillinen koulutus sekä hyvät asumis-, päivähoito-, koulu- ja kulttuuripalvelut.
Hyvän hallinnon periaatteet
Yrityksille on laadittu jo vuosia sitten hyvän hallinnon periaatteet, jotka ovat lisänneet päätöksenteon läpinäkyvyyttä mm. palkitsemis- ja tasa-arvokysymyksissä. Elinkeinoelämän järjestöt esittävät, että myös julkiselle sektorille laaditaan selkeät hyvän hallinnon periaatteet, joiden mukaan päätösten perustelut ja vaikutukset kansalaisille ja yrityksille tehdään nykyistä selkeämmiksi.
Järjestöt uskovat, että näiden teesien tuloksena yritysmyönteinen ilmapiiri ja eri toimijoiden välinen yhteistyö maakunnassa paranee ja maakunnan vetovoima kasvaa.
