Pohjois-Savoon sijoitetaan julkiseen käyttöön neuvovia maallikkodefibrillaattoreita ja niiden käyttöön koulutetaan vartijat. Tavoitteena on lyhentää sydänpysähdyspotilaan hoidon viivettä. Kuopiolainen Merplast Oy on työryhmässä, joka kehittää maallikkodefibrillaattorirekisteriä Suomeen yhdessä SPR:n, Suomen Sydänliiton ja Suomen Elvytysneuvoston kanssa.

Asiasta järjestettiin  13.4.2012 Kuopiossa julkistustilaisuus, jonka avasi kansanedustaja Markku Eestilä. Tilaisuudessa puhuivat myös mm. ensihoitokeskuksen vastuulääkäri Jouni Kurola, ensihoitolääkäri Helena Jäntti ja SPR:n ensiapukoulutuksen päällikkö Henna Korte Hätäkeskuslaitokselta.

Alkuvaiheessa hanke keskittyy Kuopion keskusta-alueelle, jossa sydänpysähdys on suurten väkimäärien takia todennäköistä ja ensihoidon viive pitkä. Laitteita tulee ensimmäisessä vaiheessa sijoitettavaksi Kuopion Sokokselle, Sektoriin, Anttilaan, Aapeliin ja rautatieasemalle.

Viive voi olla kohtalokas sydänpysähdyspotilaan hoidossa

Kansainväliset elvytyssuositukset asettavat tavoitteeksi alle viiden minuutin defibrillaatioviiveen sairaalan ulkopuolella tapahtuvassa sydänpysähdyksessä. Hoitoketjun ensimmäinen auttaja on yleensä maallikko. Maallikon suorittama defibrillaatio on uusi askel elvytystapahtumassa, ja se katsotaan uusien suositusten mukaan toiseksi tärkeimmäksi edistysaskeleeksi elvytyksen historiassa. Jokainen viiveminuutti heikentää sydänpysähdyspotilaan henkiinjäämisen todennäköisyyttä 10-12%. Ilman aikaviivettä 49-74 prosenttia elvytettävistä selviytyy. Siksi olisi erittäin tärkeää, että defibrillaattori saataisiin käyttöön kolmesta viiteen minuutin kuluessa sydämenpysähdyksestä. Suomen Punainen Risti esittelee nykyisin maallikkodefibrillaattorin EA1 –kurssilla ja laite on osa peruselvytystä.

Hanke on toteutettu useiden toimijoiden talkoohengellä

Pohjois-Savon maallikkodefibrillaatiohanke on pystytty toteuttamaan useiden eri toimijoiden yhteen hiileen puhaltamisella ja lahjoitusvaroilla saatujen laitteiden ja laitekaappien ansiosta. Kaikki tahot ovat hankkeessa mukana talkoohengessä, joten hankkeen kustannukset on saatu pidettyä matalina. Laitteet ja niiden sijoituskaapit on saatu hankittua Osuuskauppa Peeässän, Pohjois-Savon Osuuspankin, Keskon/Cityconin, Kuopion kaupungin Terve Kuopio –kioskin ja Merplast Oy:n lahjoitusvaroilla. Ensiapukoulutuksen hoitaa Suomen Punaisen Ristin paikallisosasto ja koulutettuna ensivasteena toimii Securitaksen keskusta-alueen vartijat. Vartijat koulutetaan painelu-puhalluselvytykseen ja laitteiden käyttöön, joten he toimivat ensivasteena äkillisen sydänpysähdyksen sattuessa Kuopion keskustan alueella.

Hanketta on tarkoitus laajentaa kertyneen kokemuksen mahdollisten lahjoitusvarojen avulla. Hanketta ohjaa ja valvoo KYS:n Ensihoitokeskus.

Jotta sydänpysähdyspotilaan hoitoketju sairaalan ulkopuolella käynnistyisi, on avun tarve tunnistettava ja hälytettävä apua. Suomessa on käytössä yleinen hätänumero 112. Vaikka hätäpuhelua soittava maallikko ei itse ymmärtäisi, että kyseessä on sydänpysähdys, pyrkii puhelua käsittelevä hätäkeskuspäivystäjä tunnistamaan elottomuuden riskinarvioon sisältyvien kysymyksien avulla. Maallikkoauttajien on huomioitava, että vaikka laitetta käyttämällä voidaan parantaa sydänpysähdyksen uhrin ennustetta, on edelleen ensin soitettava yleiseen hätänumeroon 112 ja aloitettava painelu-puhalluselvytys.

Laitteista valtakunnallinen rekisteri

Suomeen on perustettu laiterekisteri maallikkokäytössä olevista neuvovista defibrillaattoreista. Vapaaehtoisuuteen perustuvaa laiterekisteriä ovat rakentamassa Suomen Punainen Risti, Suomen Sydänliitto ja Suomen Elvytysneuvosto. Kuopiolaisen Merplast Oy:n toimitusjohtaja Marko Parviainen on ollut mukana kansallisen laiterekisterin työryhmässä maahantuojien edustajana.

Defirekisterin tarkoituksena on tuoda hätäkeskuksen tietoon julkisiin paikkoihin ja työpaikoille sijoitetut puoliautomaattiset defibrillaattorilaitteet mahdollisimman kattavasti. Tietoa hyödyntäen sydänpysähdyspotilaalle voidaan antaa nopeammin maallikoiden tai koulutetun ensivasteen toimesta painelu-puhalluselvytys ja defibrillointi. Koska defibrillaattoreiden määrästä ja sijainneista ei tällä hetkellä ole tietoa, ensihoitojärjestelmä ei pysty hyödyntämään laitteita, eivätkä sydänpysähdyspotilaat saa niistä tarvittavaa apua.

Laiterekisteri mahdollistaa mm. hätäkeskuslaitokselle tiedon julkisissa tiloissa olevista defibrillaattoreista ja niiden sijoittelusta. Vastaavia rekistereitä on toteutettu ympäri maailmaa, mutta Suomen hankkeessa on otettu mallia erityisesti Tanskasta (http://www.hjertestarter.dk) ja Ruotsista (http://www.hjartstartarregistret.se). Tanskassa järjestelmään on lisätty lähes 6000 puoliautomaattista laitetta ja Ruotsissa yli 4000.

Defibrillaattori neuvoo auttajaa

Defibrillaattorilla pyritään poistamaan haitallisen rytmin aiheuttama sydämen kaaostila antamalla sydänlihakseen tasavirtasähköisku. Sähkö sydänlihakseen johdetaan deffasta kahdella rintakehään liimattavalla elektrodilla. Defibrillaattoria ei voi käyttää väärin ja maallikkokäyttöiset laitteet on tehty erittäin helppokäyttöiseksi. Maallikkokäytössä oleva puoliautomaattinen defibrillaattori ohjaa käyttäjää suomen kielellä ja valomerkein. Elvyttäjän tehtävä on kuunnella ohjeita. Oikeastaan vain yksi napin painallus riittää ja se voi pelastaa ihmishengen.

Lisätietoja:

Merplast Oy
Marko Parviainen, toimitusjohtaja 
marko.parviainen(at)merplast.fi
puh (suora): 010 279 2601
puh (vaihde): 010 279 2600