Yrittäjyyden merkitys yhteiskunnassa on jatkuvassa kasvussa rakennemuutoksen keskellä. Yrittäjyyttä tarvitaan yhä enemmän työpaikkojen luomiseksi ja talouskasvun turvaamiseksi. Alueet ja kunnat kilpailevat – ei kansallisessa vaan tosiasiallisesti kansainvälisessä sarjassa – keskenään kuka kykenee rakentamaan parhaat olosuhteet yrityksilleen siten, että nämä pystyvät ja ennen kaikkea haluavat synnyttää työpaikkoja, tarjota erilaisia palveluita ja luoda kotiseudulle hyvinvointia.
Suomen Yrittäjät teetti nyt neljännen kerran kuntien yrittäjäyhdistysten hallituksille kyselyn, jossa hallitusten jäsenet esittävät arvionsa oman kuntansa elinkeinopolitiikasta.
Kuntien huonosti hoidettu hankintapolitiikka ja se, ettei päätösten vaikutusta yritystoimintaan selvitetä närästävät eniten yrittäjiä
Tämänkertainen kysely osoitti selkeästi kuntien elinkeinopolitiikan tärkeimmät kehittämiskohteet. Pohjois-Savossa kriittisimmät vastaukset koskevat kuntien hankintapolitiikkaa ja päätösten yrityslähtöisyyttä. Kehittämistarvetta korostaa se, että yrittäjien mielestä nämä ovat yleisen elinkeinopolitiikan ohella yhteistyön tärkeimmät osa-alueet. Kunnissa tehdään joka päivä niin hallituksissa, valtuustossa, lautakunnissa kuin virkamiesten toimesta päätöksiä, jotka vaikuttavat yrityksiin. Nyt tehdään liian paljon päätöksiä, joilla joko vahingossa, ajattelemattomuuttaan, osaamattomuuttaan tai muusta syystä jopa vaikeutetaan yritysten toimintaa.
Savon Yrittäjät ja alueen paikallisyhdistykset toivovat mittariston toimivan hyvänä työkaluna, kun kunnissa rakennetaan yhteistä, yrittäjälähtöistä tulevaisuutta. Erityisesti kun kuntien haasteet ovat vain kasvamassa kuntapalveluiden kasvupaineiden ja koetun taloustaantuman johdosta.
Tämä ns. ELPO -kysely ei mittaa numeraalisia faktoja vaan yrittäjäyhdistysten hallitusten näkemystä, tuntumaa siitä miten yrittäjien ja pk-yritysten asiat on kunnassa hoidettu. ”Kyse on fiiliksestä. Jokainen meistä tietää, että mitä parempi ja kannustavampi työskentely-ympäristö on, sitä motivoituneemmin töitä tehdään. Tässä on kyse samasta asiasta. Kunnissa on kaikkien toimijoiden ymmärrettävä, että jokainen voi omilla toimillaan ja päätöksillään vaikuttaa yrittämisen ja yritysten toimintaympäristöön – ja siihen tärkeään fiilikseen” toteaa Savon Yrittäjien puheenjohtaja Sirpa Alho-Törrönen.
Keiteleen elinkeinopolitiikka arvioitiin Pohjois-Savon parhaimmaksi
Keitele oli yrittäjien arvioissa Pohjois-Savon paras ja sai valtakunnallisestikin viidenneksi parhaat arvosanat eli 75 pistettä, kun keskikiarvo oli 49 pistettä. Keiteleen kunnanjohtaja Eero Ryhäsen mielestä syy hyvään arvosanaan pohjautuu kunnassa jo vuosikymmeniä jatkuneeseen yhteistyöhön päättäjien, viranhaltijoiden ja yrittäjien kesken. Kaikilla päätöksentekotasoilla on sitouduttu siihen, että yrittäjyyden arvostaminen ja hyvä elinkeinopolitiikka turvaa työtä paikkakunnalle ja myös hyvät palvelut kuntalaisille.
Tästä Savon Yrittäjien toimitusjohtaja Eino Fagerlund toteaa ensi vierailua Keiteleen kuntaan tehdessään saaneensa vakuuttavan näytön. Kunnanjohtaja kertoi, että ensin mennään tutustumaan kunnan yrityshautomoon – ja mentiin päiväkotiin!
Keiteleen Yrittäjien puheenjohtaja Helena Tolonen korostaa vaivatonta yhteistyötä kuntajohdon ja yrittäjien välillä. Yrittäjien on helppo lähestyä kuntapäättäjiä ja toisaalta kuntapäättäjien on yhtä helppo lähestyä yrittäjiä. ”Mites tämä päätös vaikuttaa yrityksiin, on luontevasti esillä kun jotain kunnassa suunnitellaan” kehuu Helena Tolonen.
Kuopio on laiminlyönyt elinkeinopolitiikassa paikalliset pk-yritykset
Kuopio sai 37 pistettä ja kymmenen suurimman kaupungin joukosta heikoimmat arviot elinkeinopolitiikastaan.
”Kuopio on selvästi laiminlyönyt omien paikallisten pk-yritysten kehittämisen ja sitä kautta myös hyödyntämisen yhteisöverojen ja työpaikkojen kasvattamisessa” toteavat yhdestä suusta Kuopion Yrittäjien puheenjohtaja Mika Kolehmainen ja varapuheenjohtaja Antero Peiponen. Erityisenä ongelmana yrittäjät kokevat yrityspalvelujen resurssien vähäisen kohdentumisen omiin pk-yrityksiin ja kaupungin palvelustrategian puutteen, jolloin paikalliset yritykset eivät pysty ennakoimaan kaupungin palveluhankintatarpeita. ”Elinkeinoasiat eivät ainakaan ole korjautumassa. Kuopio on selvästi kulkemassa kohti suljettua taloutta, jossa Kuopion kaupungin omistamat yhtiöt, kuntayhtymät ja liikelaitokset tuottavat palveluja, joita yritykset pystyisivät tehokkaammin tuottamaan”
Pohjois-Savon tulokset
Savon Yrittäjät diat
Valtakunnalliset tulokset