Kone kyselee outoja

Verkkotuottajan työssä minulta usein kysytään neuvoja ja apuja mitä ihmeellisimpiin tietotekniikkaan tai verkkopalveluihin liittyviin ongelmiin. Usein syynä tähän ongelmatilanteeseen on se, että ”kone kyselee outoja” tai pyytää tekemään jotain, mistä ”ei ymmärrä mitään”. Verkkotuottajalta asioita kysytään, koska ”sinähän näistä koneista tiedät”.

Itse ongelmanratkaisuprosessi minulla kulkee kutakuinkin seuraavanlaista polkua: etsi aloitusvalikko – klikkaa – etsi jotain, joka näyttäisi oikealta vaihtoehdolta – klikkaa – googlaa ratkaisua ongelmaan – klikkaile ympäriinsä – kysäise neuvoa Facebookissa kaverilta – klikkaile ympäriinsä – ja yleensä tässä vaiheessa viimeistään ongelma onkin jo ratkaistu.

Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että tuntisin kaiken maailman sovellukset ja verkkopalvelut, joita verkosta tai tietokoneelta löytyy. Sen sijaan kyse on siitä, että työskentelyni alalla on saanut ymmärtämään yhdenmukaisuuksia sovelluksissa ja järjestelmissä ja suhtautumiseni tietotekniikkaan on peloton ja ennakkoluuloton. Käyttötottumuksieni myötä ymmärrän todennäköisyyksiä ohjelmien toiminnoissa ja niiden logiikassa. Vastauksia on myös helppo löytää, sillä tieto on yleensä muutaman googlailun päässä. Pärjään siis ihan hyvin ”tietokoneiden” kanssa.

Digi, digi

Itseäni nuoremmat ovat tässä asiassa paljon pidemmällä. Kun tietokone on isketty käteen jo ennen puhekykyä, on suhtautuminen laitteisiin ja erilaisiin käyttöliittymiin paljon mutkattomampi. Hyvin nuoresta iästä lähtien käyttäjä tiedostaa hyvien ja huonojen käyttöliittymien eron, tunnistaa tyypillisiä tapahtumasarjoja ja toimintamalleja sekä uskaltaa kokeilla ja testata erilaisia laitteita ja sovelluksia. Ongelmanratkaisukin tuntuu olevan vain muutaman hakusanan päässä. Tästä syystä uutta sukupolvea kutsutaankin diginatiiveiksi.

Työelämässä diginatiivit tuovatkin aivan uudenlaisen resurssin yrityksille, joiden tulisi pyrkiä hyödyntämään tämä nuorista huokuva osaaminen. Kyse ei ole siitä, että Facebookin tai muiden sovellusten käyttö itsessään olisi jokin arvo, vaan uudenlaiset omaksumis- ja toimintamallit voivat tuoda yrityksen kehittämiselle aivan uudenlaisia toiminnan muotoja ja markkinoita. Miten uudet toimintamallit voisivat rikastuttaa nykyistä yritystoimintaa? Oivallukset ja innovaatiot syntyvät usein ennakkoluulottoman yhdistelyn myötä.

Lottovoittoa odotellessa

Uudenlaiset kommunikointi- ja toimintatavat herättävät aina syntyessään polemiikkia ja pelkoa. Ei ole montaa vuotta siitä, kun keskusteltiin kännyköiden käytön haitoista työpaikoilla. Keskustelu on oikeutettua ja aiheellista ja toimii osana mukautumisprosessia.

Ennen monet uudet sovellukset ja palvelut olivatkin edelläkävijöiden ja paremman tuloluokan oikeuksia, sillä uutuudet olivat myös hintavia. Nykyajan vallankumous onkin siinä, että uutuudet ja innovaatiot ovat yhä laajemmin kaikkien ihmisten sovellettavissa ja hyödynnettävissä. Hyödyntäkää siis diginatiivien kiinnostus ja osaaminen ja kuunnelkaa nuoria. Se voi olla yritykselle pieni lottovoitto!

Päivi Kankaro
kirjoittaja on Suomen Yrittäjien verkkotuottaja. Kirjoitus on julkaistu aiemmin Pohjalainen Yrittäjä -lehdessä. 

Seksiä, valheita ja sosiaalista mediaa on alan asiantuntijoista koostuva raati, jonka tehtävänä on valottaa sosiaalisen median ilmiötä, teilata ennakkoluuloja, antaa vinkkejä sen hyödyntämiseen konkreettisessa liiketoiminnassa sekä jakaa asiantuntemustaan, jotta uudesta ilmiöstä saisivat käsitystä myös ne yrittäjät, jotka eivät ole vielä vihkiytyneet asialle. Blogin sisältöä hallinnoi MEME Group Oy.

Onko sinulla kiperiä kysymyksiä aiheesta? Keskustelu jatkuu Facebookissa.
Tutustu Seksiä, valheita ja sosiaalista mediaa -raatiin!

 

Olin jokin aikaa sitten kouluttamassa erästä organisaatiota sosiaalisen median hyödyntämiseen. Tilaisuuden jälkeen yksi paikalla olleista tuli kysymään minulta, miten suomalaiset yritykset ovat reagoineet sosiaaliseen mediaan, ollaanko täällä kuinka paljon jäljessä muuta läntistä maailmaa. Ensimmäiseksi mieleeni tulivat suomalaiset suuret yritykset, kuten Nokia, Ruukki ja Wärtsilä, jotka ovat olleet aktiivisesti läsnä eri sosiaalisen median työkaluissa ja verkostoissa jo jonkun aikaa. Sitten tuli mieleeni, että kysymyshän saattaa tarkoittaa myös sitä, ollaanko Suomessa sosiaalisen median työkalujen kehityksessä jäljessä. Vastasin kumpaankin kysymykseen.

Oli jo aiemminkin ollut tarkoituksenani kirjoittaa tänne hieman enemmän suomalaisista alan toimijoista työkalunäkökulmasta, joten tuon kysymyksen ajoitus oli täydellinen tämän kirjoituksen suhteen. Tässä hyvin lyhyesti kuvattuna muutamia niistä monista suomalaisista sosiaalisen median työkaluista ja verkostoista, niitä vähemmän ehkä tunnettuja Habbo Hotellien ja IRC-Gallerioiden vastapainoksi.

 

SomeMonitor on sosiaalisen median seurantaan tarkoitettu työkalu. Siinä voidaan määritellä kanavat, joita seurataan (esim. Twitter, Facebook), ja asetetaan asiasanat, joita seurataan. SomeMonitor kerää yhteen kaikki keskustelut, joissa asiasanat eri kanavissa vilahtavat. Tämä tarjotaan pilvipalveluna ja tilataan kuukausittain. Eräänlaista media-analyysia ja brändinhallintaa siis.

 

Savalanche on uudenlainen verkkokaupparatkaisu, joka perustuu sosiaalisen median hyödyntämiseen eri tavoin. Savalanche voidaan asentaa helposti vaikkapa Facebook-profiilin välisivulle tai henkilökohtaiseen blogiin ja on vieläpä ilmainen asentaa. Ansaintalogiikka Savalanchella on prosentteja toteutuneiden kauppojen mukaan.

 

Wantlet on sosiaalisen ostamisen yhteisö tai paremminkin tuotteisiin liittyvät kysymykset ja arvioinnit yhteen keräävä työkalu. Kysy, ja Wantlet joko etsii sinulle vastauksen tai joku yhteisön jäsenistä vastaa kysymykseesi. Jos vaikka kysyisin parasta Helsingin keskustan lounasruokapaikkaa, voisi yhteisö ehdottaa minulle hyviä paikkoja.

 

Purot.net on Suomen ehkä ensimmäinen varteenotettava wiki-työkalu. Purot toimii modulaarisena ja on otettavissa käyttöön hyvin nopeasti. Perinteisestä wikistä ehkä hieman poiketen Purot taipuu myös erilaiseen ideointiin ja kommunikoitiin erinomaisesti. Työkalun taustalla on paljon tutkimusta ja testausta, ja kokonaisuus alkaa nyt olla hyvin kasassa.

 

xTune ja Avainklubi ovat suomalaisia crowdsourcingiin eli ns. joukkoistamiseen tai talkoistamiseen perustuvia yhteisöllisiä työkaluja. Kumpikin soveltuu erilaisen ideointiin ja ideoiden jalostamiseen ja markkinapotentiaalin testaamiseen erinomaisesti. Avainklubi on avoimempi yleiseen käyttöön ja xTune taas enemmän yrityksen tai yhteisön sisäiseen käyttöön tarkoitettu. Työkalujen taustalla on muuten samoja henkilöitä.

 

WeTell Networks on sidosryhmäkommunikaatioon tarkoitettu työkalu, jota tarjotaan pilvipalveluna. Sidosryhmäkommunikaatioon on olemassa monia kansainvälisesti hyvinkin tunnettuja työkaluja, kuten Yammer, Podio ja toinen suomalainen LumoFlow. WeTell eroaa näistä lähinnä siinä, että käyttöliittymä on hyvin riisuttu ja selkeä. Sidosryhmille voidaan avata hyvin tarkkaan määritellysti yksittäisiä keskusteluja, tiedostoja ja ryhmiä ja silti säilyttää kokonaisuuden kannalta tärkeä yksityisyys. Työkalua kehitetään edelleen voimakkaasti, ja uusia ominaisuuksia on tulossa lisää piakkoin.

 

JobGo on eräänlainen työnhakuun keskittyvä osaajayhteisö. Verkostoa luodaan sillä ajatuksella, että voidaan tarvittaessa saada vinkkejä työnhakuun, vinkkejä avoimista työpaikoista tai referenssejä muilta henkilöiltä. Työkalun taustalla on henkilöstöalan yritys, joten on luonnollista, että kokonaisuus keskittyy työuraan ja rekrytointiin.

 

Joberate on hurjassa kasvussa oleva digitaalisen median työpaikkailmoittelutyökalu globaaliin käyttöön. Joberateen linkitetään työpaikkailmoitus, ja älykäs järjestelmä kertoo, mihin kanaviin ilmoitus kannattaa lähettää, jotta juuri sopivat henkilöt todennäköisimmin näkisivät ilmoituksen. Ilmoitus voidaan julkaista valituissa kanavissa yhdellä napin painalluksella. Voidaan siis julkaista rekrytointi-ilmoituksia vaikkapa Etelä-Amerikassa tuntematta välttämättä paikallisia ilmoittelukanavia tai sosiaalisia verkostoja, joissa sopivat paikalliset henkilöt liikkuvat. Kampanjan edistymistä voidaan seurata lähes reaaliaikaisesti.

 

Intoloop on netissä oleva vauvakirja, joka on paitsi yhteisöllinen myös hyvin turvallinen. Päätät itse, mitä jaat ja kuka jakamasi sisällön pääsee näkemään. Jos monella on kynnys julkaista kuvia lapsistaan Facebookissa, voi sen Intoloopin kautta tehdä paljon turvallisemmin. Käyttö on helppoa ja käyttöliittymä selkeä, ja tuntuu, että iäkkäämmätkin ihmiset ovat omaksuneet Intoloopin käytön nopeasti.

 

HeiaHeia kannustaa sinua liikkumaan ja kertomaan liikuntasuorituksistasi muille. Voit pitää myös kirjaa suorituksista ja kommentoida muiden suorituksia. HeiaHeian avulla myös julkaiset suorituksesi helposti Facebookin kautta ja voit kannustaa ja saada kannustuksia myös tätä kautta. HeiaHeian voi ottaa vaikkapa yrityksen sisäiseksi kannustinjärjestelmäksi hyötyliikunnan aktivoimiseksi työpaikalla.

 

Bublaa luo keskusteluryhmiä kuplien muodossa tiettyjen aihealueiden ja intressien ympärille. Voisi ajatella, että kyseessä on uusi visualisointi perinteisten chat-foorumien ja muiden keskusteluryhmien saralla.

 

TripSayn kohdalla jo nimi kertoo lähes kaiken. Eli kyseessä on palvelu, jossa voit kertoa kokemuksistasi jossain matkakohteessa itse kohteesta, hotellista, matkasta tai muusta aiheeseen liittyvästä ja vastaavasti tutustua ennakkoon mielenkiintoisiin kohteisiin ja palveluihin tulevassa matkakohteessasi. TripSay on jatkumoa matkaesitteille ja -oppaille, suoraan hevosen suusta, kuten sanonta kuuluu.

 

Sofanatics on yksi suomalaisista sosiaalisen median sovelluksista, joka on saanut eniten huomiota maailmalla. Sofanatics kerää yhteen urheilun ystävät luomalla faniyhteisöjä urheilulajien ja seurojen ympärille. Voit käydä keskusteluja samanhenkisten ihmisten kanssa mistä päin maailmaa tahansa. Sofanatics myös antaa mahdollisuuden kommentoida pelejä reaaliaikaisesti vastapuolen kannattajien kanssa.

 

SomePitching on sosiaalista mediaa ja crowdsourcingia hyödyntävä liikeideakilpailu. Heitä ideasi ilmoille kahden minuutin videon muodossa, ja potentiaaliset asiakkaasi antavat kommenttinsa ideastasi, onko se sellainen kuin he haluaisivat ostaa, jos tuotteen tai palvelun toteuttaisit, vai pitäisikö sitä kehittää johonkin tiettyyn suuntaan. Ideoiden arviointiin osallistuu myös suuri joukko eri alojen asiantuntijoita, ja tuomarit yhdessä yleisön kanssa päättävät yhteistuumin voittajan.

 

LumoFlow on eräänlainen kommunikaatiotyökalu, joka kuitenkin mahdollistaa myös yhteisöllisen työskentelyn erilaisten projektiryhmien ja sidosryhmäkommunikaation kautta. Siis samaa kategoriaa kuin jo edellä mainittu WeTell ja Yammer sekä Podio, vaikka kullakin on hieman oma näkökulmansa. Perusperiaate on sama, käyttöliittymä ja muutamat toiminallisuudet hieman erilaisia. LumoFlow on ehkä astetta enemmän projektin hallintaan kuin WeTell, mutta taas astetta vähemmän kuin vaikkapa Podio. Näistä mainituista Yammer on selkeästi eniten 'vain' kommunikaatioon tarkoitettu.

 

Suomessa on valtava määrä erilaisia sosiaalisia työkaluja ja vielä suurempi määrä sosiaalisen median periaatteita tai isompia sosiaalisia verkostoja hyödyntäviä applikaatioita, ja mielenkiinnolla odotankin, mitkä näistä lyövät itsensä kansainvälisesti läpi. Tällä hetkellä edellä mainituista ainakin Sofanatics ja Joberate ovat tässä hyvää vauhtia onnistumassa, ja ainakin Wantlet ja Savalanche ovat vahvasti alkamassa kansainvälistyä.

Mitä suomalaisia sosiaalisen median työkaluja tämän listan ulkopuolelta Sinä tunnistat? Mitä työkaluja haluaisit täällä esiteltävän? 

Tom Laine, Partner at MEMEgroup
tom.laine@memegroup.net

Seksiä, valheita ja sosiaalista mediaa on alan asiantuntijoista koostuva raati, jonka tehtävänä on valottaa sosiaalisen median ilmiötä, teilata ennakkoluuloja, antaa vinkkejä sen hyödyntämiseen konkreettisessa liiketoiminnassa sekä jakaa asiantuntemustaan, jotta uudesta ilmiöstä saisivat käsitystä myös ne yrittäjät, jotka eivät ole vielä vihkiytyneet asialle. Blogin sisältöä hallinnoi MEME Group Oy.

Onko sinulla kiperiä kysymyksiä aiheesta? Keskustelu jatkuu Facebookissa.  
Tutustu Seksiä, valheita ja sosiaalista mediaa -raatiin! 

Monet viimeaikaiset selvitykset ovat osoittaneet, että yritykset kyllä hyödyntävät sosiaalista mediaa jo jonkin verran, mutta edelleen melko vähän arkisessa sisäisessä vuorovaikutuksessa, tuotekehityksessä ja ehkä vähiten oppimisessa. IBM:n Creative Leadership 2011 raportin mukaan 78 % HR-johtajista kokee, etteivät he edistä tarpeeksi tehokkaasti yhteistyötä ja tiedon jakamista.

Sosiaalinen media tarjoaa kuitenkin ennennäkemättömät mahdollisuudet tukea yritysten kasvua henkilöstölähtöisesti. Vuorovaikutteisen ja verkottuneen toimintakulttuurin synnyttäminen luo merkittäviä mahdollisuuksia myös jatkuvalle sosiaaliselle oppimiselle.

Työelämässä on aiemmin erotettu oppiminen varsinaisesta työn tekemisestä. Tosiasiassa opimme jatkuvasti niin itsenäisesti työtä tehdessämme, palavereissa kuin kahvitunneillakin. On olennaista ymmärtää informaalin oppimisen mahdollisuudet. Iso osa oppimisesta tapahtuu muualla kuin koulutuksissa. Sosiaaliset kontaktimme niin organisaation sisällä kuin sen ulkopuolellakin toimivat merkittävinä tiedollisina resursseina jokapäiväisessä vuorovaikutuksessa. Kognitiivisessa mielessä opimme nimenomaan parhaiten silloin, kun aktiivinen vuorovaikutus käynnistää mielessämme prosesseja, jotka johtavat oppimiseen ja uusien oivallusten syntyyn.

Jatkuvan sosiaalisen oppimisen mahdollisuuksien kehittäminen on elinehto organisaatioille, jotka haluavat olla kilpailukykyisiä alati muuttuvissa toimintaympäristöissä. Kompleksisuus ja informaation paljous pakottavat hyödyntämään sosiaalisten verkostojen voimaa merkityksellisten signaalien seulonnassa. Kyky reagoida nopeasti muutoksiin voi parantua merkittävästi henkilöstön kehittyneen innovoinnin ja oppimisen kautta.

Koulutuksista jatkuvaan vuorovaikutteiseen oppimiseen

Sosiaalisen oppimisen tukeminen voi tarkoittaa panostamista henkilöstökoulutuksissa oppimisen, verkostoitumisen ja sosiaalisen tietotyön taitojen kehittämiseen. Koulutustapahtumien tarve vähenee, kun henkilöstön osaaminen kehittyy vertaistuen ja jatkuvan vuorovaikutteisen tiedollisen toiminnan kautta. Ongelmien esiin tuominen, kyseleminen, kiinnostavan tutkimuksen referointi, argumentointi tai uuden toimintatavan ideointi avoimesti organisaation sisällä voi johtaa vastavuoroiseen oppimiseen, mutta myös yllättäviin innovaatioihin.

Hiljainen tieto nousee esiin aktiivisen ja avoimen vuorovaikutuksen kautta ja toimii polttoaineena jatkuvalle oppimiselle. Sosiaalinen media mahdollistaa henkilön asemasta tai sijainnista riippumattomien oppivien parvien ja käytäntöyhteisöjen muodostamisen huomattavasti aiempaa helpommin.

Valintoja ja ohjeistusta

Luonnollisesti kannattaa ohjeistaa henkilöstöä ja luoda rajoja käyttäytymiselle. Liika kontrolli kuitenkin vie työn omistajuutta ja sitä kautta sisäistä motivaatiota ja voi näin haitata luovan toiminnan mahdollisuuksia – myös oppimisen kannalta. Enemmänkin kannattaa panostaa informaationhallintataitoihin ja toimintakulttuurin muutokseen kohti avoimuutta, jakamista ja vastavuoroisuutta arvostavaa yhteisöä.

Teknologiavalintojen kannalta tämä tarkoittaa siirtymistä perinteisistä introista, CRM:istä, HR-järjestelmistä avoimempiin ja älykkäämpiin ihmislähtöisiin järjestelmiin, joissa omistajuus toimintaan on tasapuolisemmin kaikilla. Työntekijöiden kannalta oppimisen edellytyksiä ovat mm. luottamus, taito löytää tärkeitä tiedonlähteitä sekä into ja uskallus jakaa tietoa ja ilmaista omia mielipiteitään.

Miikka Salavuo 

Seksiä, valheita ja sosiaalista mediaa on alan asiantuntijoista koostuva raati, jonka tehtävänä on valottaa sosiaalisen median ilmiötä, teilata ennakkoluuloja, antaa vinkkejä sen hyödyntämiseen konkreettisessa liiketoiminnassa sekä jakaa asiantuntemustaan, jotta uudesta ilmiöstä saisivat käsitystä myös ne yrittäjät, jotka eivät ole vielä vihkiytyneet asialle.

Onko sinulla kiperiä kysymyksiä aiheesta? Keskustelu jatkuu Facebookissa.  
Tutustu Seksiä, valheita ja sosiaalista mediaa -raatiin!

 

Blogahdukseni nimi on väännös Haruki Murakamin kirjan nimestä ” Mistä puhun, kun puhun juoksemisesta ”, joka taas on väännös lempikirjastani, Raymond Carverin ” Mistä puhumme, kun puhumme rakkaudesta ”

Murakami kirjoittaa juoksemisesta tavalla, joka tuntuu liittyvän niin moneen muuhunkin alaan. Juokseminen Murakamin mukaan vaatii sitä, että totutamme lihaksemme siihen. Se vie aikaa ja lihaksistomme pistää hanttiin sen minkä pystyy, kunnes viimein alistuu ja alkaa totella.

Ennen kuin juoksemisesta ja sen mukanaan tuomasta hyvästä kunnosta pystyy nauttimaan, on pää pidettävänä kovana ja tavoite selkeänä: maratonia ei juosta ilman pitkäjänteistä, systemaattista harjoittelua – ainakaan yleensä.

Mitä asiantuntijalta vaaditaan?

Suomesta löytyy sosiaalisen median asiantuntijoiksi itseään kutsuvia jo hämmästyttävän paljon. Kun itse aloitin muutama vuosi sitten, meitä ei ollut kuin muutama.

Mitä sosiaalisen median asiantuntijalta sitten vaaditaan? Asiakas ei välttämättä osaa vielä yksilöidä vaatimuksiaan, joten meidän on tehtävä se itse.  Olen tullut siihen tulokseen, että asiantuntijalta vaaditaan todella paljon.

Enää ei riitä mihinkään se, että konsultti osaa neuvoa, miten Facebook-sivu perustetaan ja miten käytetään Twitterin hastageja. Mielestäni nyt pitää olla syvempää ymmärrystä mm. viestinnästä, organisaatioiden toiminnasta ja tavoitteista sekä asiakassuhteista. Lisäksi täytyy olla näkemys siitä, missä ollaan muutaman vuoden päästä.  Tämä kaikki välineymmärryksen lisäksi.

Väline onkin tärkeä!

Moni asiantuntija vähättelee mieluusti välineosaamista, mikä kuitenkin on tärkeä taito. Välineet muuttuvat nopeasti ja niitä tulee lisää, joten niitä pitää testata ja arvioida koko ajan. Asiakas pitää ohjata käyttämään hänen toimintaansa sopivia välineitä, eikä välttämättä niitä, joista pöhistään juuri nyt!

Onneksi me asiantuntijat istumme itse tukevasti viisasten kiven päällä. Kaikkea ei tarvitse osata itse, sen sijaan on osattava parveutua, kysyä ja vastata. Eli pitää jakaa asiantuntijuuttaan.

Maratonkuntoon?

Mihin sitten viittaan tuolla alun juoksemismetaforalla? Siihen, että kun ottaa käyttöön uudenlaista viestintä- ja asiakassuhdekulttuuria, tuska, kipuilu, epäusko ja motivaation puute kuuluvat asiaan. Mutta kukapa ei haluaisi olla maratonkunnossa?

Eero Leppänen
Rautasilta

Seksiä, valheita ja sosiaalista mediaa on alan asiantuntijoista koostuva raati, jonka tehtävänä on valottaa sosiaalisen median ilmiötä, teilata ennakkoluuloja, antaa vinkkejä sen hyödyntämiseen konkreettisessa liiketoiminnassa sekä jakaa asiantuntemustaan, jotta uudesta ilmiöstä saisivat käsitystä myös ne yrittäjät, jotka eivät ole vielä vihkiytyneet asialle. Blogin sisältöä hallinnoi MEME Group Oy.

Onko sinulla kiperiä kysymyksiä aiheesta? Keskustelu jatkuu Facebookissa.  
Tutustu Seksiä, valheita ja sosiaalista mediaa -raatiin!

Crowdsourcingilla on suomeksi monta nimeä, puhutaan muun muassa joukkoistamisesta, talkoistamisesta, parviälystä ja sorsastamisesta, eikä kukaan oikeastaan tiedä mitä kaikkea mystinen crowdsourcing pitää sisällään, potentiaalisia käyttötapoja on valtava määrä. Käyn tässä kirjoituksessa läpi crowdsourcingin perusperiaatteita esittellen muutamia suomalaisia crowdsourcingia tehokkaasti käyttäviä yrityksiä sekä suomalaisia crowdsourcing-työkaluja ja parhaat palat maailmalta. Käytän tässä jutussa itselleni tutumpaa ja mielestäni kuvaavinta nimeä 'crowdsourcing'.

 

Ideas Project

Nokia on hiljattain julkaissut avoimen ideoiden jalostamiseen tarkoitetun Ideas Project -alustan, jonne ihmiset voivat antaa ideoitaan toisten arvioitavaksi, ja jossa parhaita ideoita seulotaan suuren yleisön avulla. Tarkoitus on tuottaa ideoista kaupallista potentiaalia omaavia business aihioita joita voidaan viedä eteen päin. Alusta tarjoaa myös mahdollisuuden järjestää haastekilpailuja ideoiden tuottamiseksi ja arvioimiseksi. Emme varmasti ole nähneet viimeistä versiota IdeasProjectista vielä, käsitykseni mukaan sitä tullaan kehittämään ahkerasti eteen päin. Aiemmin vastaavaa ideaa eri muodoissa kantaneet projektit on Nokialla tunnettu nimellä Sphere.

 

xTune ja Avainklubi

xTune ja Avainklubi ovat hyviä suomalaisia esimerkkejä yhteisöllisestä ideoiden tuottamisesta ja arvioinnista. xTune on kaupallinen tuotos yhteisölliseen ideoiden arviointiin ja yhteisölliseen tuottamiseen, ja Avainklubi taas on avoin alusta yritysten ja organisaatioiden tuottamien ideoiden arviointiin tai ideoiden tuottamiseen yrityksille. Vastaavasti perinteiset kauppojen hyllyjen välissä suoritetut kilpailukupongit ja niiden kautta saatu tieto ihmisten ostotottumuksista tai preferensseistä vaikkapa uuden suklaamaun suhteen ovat perinteisessä mielessä crowdsourcingia. Suomessa ainakin Fazer on käyttänyt vastaavaa metodia Internetin välityksellä.

 

Wreck-a-movie

Wreck-a-movie hyödyntää työsuoritteiden crowdsourcingin itsensä lisäksi toista alalajia, crowdcastingia, elokuvien tekemiseen. Ihmiset saavat osallistua elokuvien tekoon eri tavoin, mm. suorittamalla annettuja tehtäviä, luoden roolihahmoja, lähettämällä itse kuvaamiaan videopätkiä, ja luoden muuta materiaalia jota voidaan käyttää ko. elokuvassa. Ensimmäinen varsinainen työnäyte oli valtaisan osallistujamäärän (ja katsoja-/latausluvut netissä) kerännyt Star Wreck, ja jatkoa seuraa piakkoin lanseerattavassa astetta kaupallisemmassa Iron Sky'ssa. Wreck-a-movien toimintatapa on matkan varrella tuotteistettu ja kaupallistettu erinomaisesti laajempaakin elokuvatuotantoa silmällä pitäen. Projekteja on työn alla jo useita. Yksi työn alla olevista projekteista on maailman ensimmäinen online-yhteisön tuottama ooppera OperaByYou!

 

Audiodraft

Audiodraft kerää crowdsourcingin-omaisesti yhteen musiikin- ja muita äänentuottajia suorittamaan annettuja tehtäviä musiikin tuottamiseksi aina erikseen määriteltyihiin tarpeisiin. Muistaakseni mm. HP:n johtajistoa on hyödyntänyt Audiodraftia oman 'tunnusmusiikin' tuottamiseen. Audiodraft on nopeasti jalkautunut Yhdysvaltain markkinoille aivan odotetusti, sillä esim. elokuva- ja mainosmusiikkituotannossa ko. toimintamalli on varmasti omiaan ja markkinapotentiaali siellä omaa luokkaansa.

 

99Designs

99Designs on maailmalla yksi tunnetuimmista crowdsourcing-työkaluista, siellä voidaan kilpailuttaa graafisia tuotoksia lähtien yrityksen visuaalisesta ilmeestä vaikkapa käyntikortteihin tai logoihin. Asiakas määrittelee kriteerit ja ohjeistuksen sekä hinnan, ja halukkaat suunnittelijat ja designerit tarjoavat tuotoksiaan ostettavaksi – asiakas valitsee tarjotuista tuotoksista vain haluamansa voittajan vaikka tarjouksia olisi tehnyt 500 designeria. Huomattavan mielenkiintoinen vaihtoehto perinteisten hintavien mainostoimistojen työlle joissa saadaan arvioitavaksi esim. 5-10 tuotosta joista pitää valita haluamansa.

 

SoMePitching

SoMePitching on netissä tapahtuva liikeideakilpailu joka hyödyntää sosiaalista mediaa ja crowdsourcingia ideoiden ja niiden esittämiseen tarkoitettujen pitchaus-videoiden (vrt. hissipuhe) arvioimiseen. Ensimmäisessä kisan vaiheessa suuri yleisö arvioi ideat ja valitsee finalistit, ja toisessa vaiheessa arviointiin osallistuu yleisön lisäksi laajasta joukosta kokeneita eri alojen asiantuntijoita koostuva tuomaristo jotka yhteisöllisesti yleisön valitsevat voittajan. Tuomariston äänet kerätään crowdsourcingin tapaan samoin kuten suuren yleisönkin. 1. Somepitching päättyi jokin aika sitten ja seuraava kisa tapahtuu syksyllä 2011. Seuraavaan kisaan on suunniteltu mm. Kickstarter-tyyppistä crowdfunding-mahdollisuutta, mutta tämä on vielä varmistamaton tieto.

 

Raamattu vs. Twitter-kirja

Raamattu on ehkä klassisin työnäyte yhteisöllisesti tuotetusta kirjallisesta materiaalista, ja useimmat kansalliseepokset - kuten Kalevalakin - on kerätty eräänlaista crowdsourcingia käyttäen suusta suuhun siirtyneen perimätiedon keräämisen kautta. Twitter-kirja 'Todellisuudesta toiseen' on tällaisesta yhteisöllisyydestä ehkä modernein muoto, sillä kirja on kerätty Twitter-mikroblogiverkoston max.140 merkin pituisista viesteistä. Vastaavia muitakin suuren kirjoittajamäärän tuottamia eepoksia on useita, mutta tämä lienee eniten massatyövoimaa kerännyt näyte tällä saralla.

 

SomeTime 2011

SomeTime 2011 on sosiaalisen median osaajien yhteisöllisesti organisoima sosiaalisen median verkostoitumistapahtuma. Voisi puhua hippiliikkeen kaltaisesta luovasta voimasta joka yhdessä tekee työtä yhteisen positiivisen saavutuksen eteen pyyteettömästi. Viime vuonna järjestetty ensimmäinen tapahtuma oli asiaan vihkiytyneiden arvostama onnistunut kokeilu, jota on tänä vuonna hiottu astetta laajemmaksi, organisoidummaksi ja jota on suunniteltu aiempaa pidempään. Oletettavasti myös osallistujamäärä tulee olemaan selkeästi viime vuotista suurempi. Organisoijat puhuvat tapahtumasta ikiaikaisten leiritulien modernina jatkumona.

 

Microtask

Microtaskin jaettu työsuorite eli 'distributed work' konsepti on mainio esimerkki crowdsourcingin mahdollistamista uudenlaisista ansaintamahdollisuuksista. Ajatuksena on purkaa laajempia työkokonaisuuksia, usein toistuvaluonteista työtä sisältäviä, pieniksi osatyösuoritteiksi, jotka suorittaa laaja joukko ihmisiä, ja joiden tuotokset Microtask taas kokoaa suuremmaksi valmiiksi kokonaisuudeksi. Kansalliskirjastolle räätälöity materiaalien digitalisointiprojekti Digitalkoot on ollut alkusoittoa menetykselle, odotan Microtaskilta mielenkiintoisia projekteja jatkossa.

 

Linux

Linux käyttöjärjestelmä oli idean isän ja organisaattorin Linus Torvaldsin johtama ja kokoama kokonaisuus, mutta työsuorite oli jaettu huomattavan laajan tekijäjoukon kesken. Linux on hyvin perinteisen crowdsourcingin tulos, ja sen kehitys jatkuu hyvin samanlaisena edelleen. Kaiken kaikkiaan monet Open Source -työkalut on koottu juuri näin.

 

Wikipedia

Wikipedia ja yleisemminkin wiki-työkalut perustuvat yhteisöllisesti tuotettuun ja arvoituun tietoon, joka on kerätty yhden sateenvarjon alle. Wikipedia itsessään on eräänlainen tietosanakirja jatkuvasti päivitetyllä tiedolla varustettuna, kun taas erilaisia wiki-alustoja käytetään joskus hyvinkin pienen joukon kesken yhteisölliseen tiedon tuottamiseen ja analysointiin. Suomalaisista wiki-alustoista pitää ehdottomasti mainita Purot.net , ja maailmalla yleisesti käytössä olevista wiki-alustoista tunnetuimpia on Wikispaces.

 

Kickstarter

Kickstarter on yhden crowdsourcingin alalajin, crowdfundingin, parhaita esimerkkejä. Kickstarterissa ihmiset saavat arvioida hanke-muotoisia ideoita ja haluetessaan lahjoittaa tai 'sijoittaa' niihin rahaa. Sijoittamisella ko. ideoihin vastineeksi saa idean tuottajan määrittelemän palkinnon, esim. kirjaprojekteissa kirjan omistuskirjoituksella, musiikkiproduktioissa CD:n tai DVD:n, taidetuotannoissa kuvia tai kopioita tuotetusta tuloksesta, tai vaikkapa nettituotannoissa ilmaisia käyttöoikeuksia valmiiseen tuotteeseen. Suomessa Hub Helsinki on hiljattain hakenut crowdfundingilla pääomia tilaratkaisuihin ja Oulussa startup-keskus Starttaamo on suunnitellut hieman samantyyppisiä rahoitusratkaisuja.

 

Venture Bonsai

Venture Bonsai taas on tuonut crowdfundingin hieman isompiin sijoituksiin, tarkoituksena kerätä bisnesenkeli- tai jopa VC-tasoisia sijoitussummia yksityishenkilöiltä ja yhteisöiltä jotka yksinään eivät pystyisi tällaisiin sijoituksiin, mutta hieman suuremmissa ryhmissä siihen kykenevät. Sijoituspooli-sanaa on myös viljelty tällaisen toiminnan suhteen. Venture Bonsai sai ensimmäisen menestyksekkään sijoituskierroksen juuri hiljattain vedettyä läpi ja konsepti on näin todistettavasti toimiva.

 

Perinteisille yrityksille crowdsourcingin käytännöllisimpiä sovelluksia voisivat olla esim. yritykseen tai sen tuotteisiin liittyvän kuvamateriaalin kerääminen valokuvakilpailun avulla, tuotteiden erilaisten käyttötapojen ideointi vapaasti tai äänestys annettujen vaihtoehtojen välillä, kilpailija- tai hintatiedon määritys asiakkaiden kautta, tuotekehitykseen ja -designiin liittyvien ideoiden kerääminen, toivo tuotetta/palvelua, ryhmäostot, tuotteiden käyttöohjevideoiden teko YouTubeen, ongelmanratkaisut keskustelufoorumiin, alaan tai tuotteeseen liittyvän tuotetiedon keruu wikisovellukseen, markkinoinnilliset toimet tyyliin 'suosittele kymmenelle ja voita' tai 'peukuta ja osallistu kisaan', 'suunnittele kampanja' -kilpailut, 'kerro tarinasi' (vrt. Tapiolan Undo-kampanja), 'suosittele kaveria töihin ja saat vinkkipalkkion', jne. Yleisesti ottaen osallistavaa tuottamista jonkun insentiivin vuoksi on toimiva konsepti moneen tarpeeseen.

Onnea yhteisön hyödyntämiseen!

Tom Laine
tom.laine@somehow.fi

Seksiä, valheita ja sosiaalista mediaa on alan asiantuntijoista koostuva raati, jonka tehtävänä on valottaa sosiaalisen median ilmiötä, teilata ennakkoluuloja, antaa vinkkejä sen hyödyntämiseen konkreettisessa liiketoiminnassa sekä jakaa asiantuntemustaan, jotta uudesta ilmiöstä saisivat käsitystä myös ne yrittäjät, jotka eivät ole vielä vihkiytyneet asialle.

Onko sinulla kiperiä kysymyksiä aiheesta? Keskustelu jatkuu Facebookissa.  
Tutustu Seksiä, valheita ja sosiaalista mediaa -raatiin!

Kuluttajan ostopäätösprosessi kulkee normaalisti kolmessa eri vaiheessa, ja niistä merkittävin on harkintavaihe. Tultuaan tietoiseksi tuotteesta henkilö harkitsee sen sopivuutta itselleen, tutkii tuotteen ominaisuuksia ja käyttötapoja, tutustuu vastaaviin tuotteisiin sekä pyrkii pääsemään omassa tapauksessaan kustannustehokkaaseen hankintapäätökseen, joka kulminoituu ostotapahtumaan.

Nykyaikana harkintavaiheen tiedonjanoa sammutetaan yhä useammin verkossa. Vaihtoehtoja tutkiva ja hintoja selvittävä harkitsija istuu hakukoneen ääreen ja etsii tuotteeseen liittyvillä hakusanoilla tietoa. Saamiensa hakutulosten perusteella hän klikkailee tiensä eteenpäin päätyen joko tiedontarpeen tyydyttävään sisältöön tai mitäänsanomattomaan ominaisuusluetteloon, joka on saatavilla jälleenmyyjän esitteessäkin.

Onnistuneessa harkintavaiheessa kuluttajalle syntyy mielikuva siitä, että hän pystyy tekemään järkevän ja faktaan perustuvan päätöksen tuotteen hankkimisesta. Tämä tunne herää siinä vaiheessa, kun hän on saanut eri lähteistä tarpeeksi tietoa ja uutta ei enää tunnu mistään löytyvän. Kun kaikki tarvittava tieto on hankittu, päätetään.

Kuluttaja etsii, yrittäjä tietää

Suomalainen yrittäjä elää ja hengittää omaa yritystään vuorokauden ympäri. Hän on innoissaan tuotteistaan ja tuntee ne läpikotaisin, parempiakin ne ovat kuin kilpailijan vastaavat. Tämä tieto ja asenne on hiljaisena yrittäjän mielessä, josta se pääsee purkautumaan vain, kun kohdalle sattuu yhtä innostunut asiakas tai kollega. Samalla kuluttajat etsivät verkosta tietoa näistä tuotteista.

Yrittäjän päivät täyttyvät kaikenlaisesta tarpeellisesta, jolla yritys pidetään pyörimässä. Markkinointia ja asiakasviestintää tehdään todennäköisesti vähemmän säännöllisesti, ja se nähdään ehkä jotenkin vaivalloisena, eikä sille välttämättä pystytä osoittamaan hyötyjä.

Kuluttaja etsii, yrittäjä tietää. Kun kuluttajan harkintavaiheen tiedontarve ja yrittäjän tietopääoma kohtaavat, syntyy orastava suhde. Tiedonhakija sai pienen siemauksen yrittäjän tietolähteen makeasta medestä ja janoaa sitä lisää. Tämän riippuvuuden varaan voidaan rakentaa kokonaisia bisneksiä.

Yrittäjä sisällöntuottajana

Kuluttaja on hakukoneen kanssa etsimässä tietoa harkinnassa olevasta tuotteesta ja löytää sitä erilaisista paikoista, minne sisältöä voi tuottaa. Hakukoneet vaeltavat jatkuvasti verkossa uutta sisältöä etsien ja tarjoilevat uusia hakutuloksia. Näitä sisältöyksikköjä on valmistajien, maahantuojien ja jälleenmyyjien sivustoilla. Niitä löytyy myös sellaisista paikoista, joihin tavalliset ihmiset ovat kirjanneet kokemuksiaan.

Jos tavallinen ihminen voi julkaista tuotteesta sellaista tietoa, että se näkyy hakukoneessa ja sitä päätyy harkintavaiheessa oleva toinen ihminen lukemaan, voi yrittäjäkin julkaista vastaavia sisältöjä.

Yrittäjä voi tuottaa sellaista sisältöä, joka on lähempänä tavallisen ihmisen tuottamaa sisältöä kuin tuotteen valmistajan virallinen kanta. Yrittäjä näkee normaalissa arjessaan, miten tuote tai laite toimii ja miten se palvelee asiakasta. Tämä tieto on juuri sitä, mitä kuluttaja harkintavaiheessa etsii, ja tiedon omistajalla on valta sitä jakaa. Tieto on valtaa.

Yrittäjä tekee suuren palveluksen tietoa etsivälle ihmiselle jakamalla tietoaan ja osaamistaan. Hän auttaa kuluttajaa harkintavaiheessaan julkaisemalla verkkoon sisältöä tuotteistaan, niiden käyttämisestä ja ominaisuuksista. Sisältö voi olla tekstiä, kuvia tai videoita.

Sosiaalisen median sivustot antavat mahdollisuuden tällaiseen julkaisutoimintaan. Tekstejä voi julkaista useassa paikassa eri muodoissa hieman eri periaatteilla palvelusta riippuen. Videoita voi ladata lukemattomiin tuubeihin toisten katsottaviksi ja hakukoneiden löydettäviksi, kuten kuviakin.

Sisältöjen tuottaminen ei ole vaikeaa. Yrittäjän tarvitsee tuottaa vain sellaista tietoa, minkä jo tietää ja mitä kuluttaja etsii. Tieto on siirrettävä päästä digitaaliseen muotoon omien taitojen ja halun mukaan. Jos osaat puhua, olet pätevä tuottamaan sisältöjä sosiaaliseen mediaan.

Osallistu ja varmista mukana olo

Se mitä sosiaaliseksi mediaksi kutsutaan, on käytännössä yksi internetin kehitysvaihe, jota elämme parhaillaan. Verkkoon ilmaantuneet, ilmaiseksi käytettävissä olevat julkaisualustat antavat kaikille mahdollisuuden julkaista omia sisältöjään ja kommentoida toisten julkaisuja. Tästä syystä tuossa sanaparissa esiintyy osa sosiaalinen, mikä tarkoittaa, että on mahdollista tehdä yhdessä, toisten kanssa. Julkaiseminen taas vihjaa, että kyseessä on tietynlainen media. Muutaman vuoden sisällä puhumme todennäköisesti jälleen netistä tai verkosta ja sosiaalinen media muistetaan tietyn kehitysvaiheen nimenä.

Tämä kehitysvaihe kuitenkin määrittää pitkälle tulevaisuuteen sen, miten verkossa toimitaan. Viestittäminen muuttuu keskusteluksi ja julkaiseminen osallistumiseksi. Kaikki saavat osallistua. He jotka osallistuvat ovat mukana, muut ovat ulkona.

Onnistuneen ruokintavaiheen jälkeen yrittäjä on herättänyt harkitsijalle tunteen siitä, että hän on saanut tuotetietoa siinä määrin, ettei uutta tietoa enää löydy. Kaikki tieto on hankittu, ostetaan.

Teemu Korpi

Seksiä, valheita ja sosiaalista mediaa on alan asiantuntijoista koostuva raati, jonka tehtävänä on valottaa sosiaalisen median ilmiötä, teilata ennakkoluuloja, antaa vinkkejä sen hyödyntämiseen konkreettisessa liiketoiminnassa sekä jakaa asiantuntemustaan, jotta uudesta ilmiöstä saisivat käsitystä myös ne yrittäjät, jotka eivät ole vielä vihkiytyneet asialle.

Onko sinulla kiperiä kysymyksiä aiheesta? Keskustelu jatkuu Facebookissa.  
Tutustu Seksiä, valheita ja sosiaalista mediaa -raatiin!

Rekrytointiala on ollut yksi sosiaalisen median ensimmäisiä, tehokkaimpia, ja innovatiivisimpia hyödyntäjiä maailmalle jo vuosia, mutta meillä Suomessa sosiaalisen median käyttö rekrytoinnissa laajemmin on alkanut konkretisoitua vasta aivan viimeisen vuoden kahden aikana.

Headhunterit olivat sosiaalisen median ensimmäisiä tehokäyttäjiä jo aikaan, jolloin sosiaalinen media konseptina oli vielä tuntematon ja nimeämättä. Alan miesten ja naisten on aina pitänyt olla aikaansa edellä hyödyntämässä verkostojaan. Sosiaalisten suhteiden käyttö sinänsä rekrytoinnissa on ikiaikaista, saattaapa raamatustakin löytyä viittauksia jonkun henkilön palkkaamiseen tuttavan tai sukulaisen suosituksesta. Siksipä ei olekaan mitenkään erikoista, että kun nykyisen kaltaiset sosiaaliset verkostot syntyivät, joissa ihmiset aktiivisesti luovat henkilöprofiileja ja verkostoituvat toisiinsa, myös headhuntterit ja rekrytoijat saapuivat paikalle 'pahat' mielessään.

Mikä ihmeen LinkedIn?

Sosiaalinen media on monia asioita, useimmiten juuri sitä mitä Sinä sillä teet – vaihtoehtoja on monia. On valtava määrä erilaisia työkaluja, blogeja, verkostoja, ryhmiä, parvia ja vaikka mitä muuta. Jotkut niistä ovat/olisivat luultavasti erittäin hyödyllisiä juuri Sinun päivittäisessä työssäsi.

LinkedIn on minulle itselleni SE työkalu. On ollut jo vuosia. Itse asiassa alkuvuodesta 2004 alkaen. Sosiaalinen media käsitteenä tuli ilmoille vuoden 2005 tietämillä, ja pitkään aikaan en edes tiennyt olevani tekemisissä sosiaalisen median kanssa. Minä vain yksinkertaisesti hyödynsin Internetistä löytämääni hienoa verkostoa, jossa oli paljon mielenkiintoisia ihmisiä naamoineen ja henkilöprofiileineen. Ja kuinka sattuikaan, monet heistä olivat omasta näkökulmastani potentiaalisia asiakkaita, kumppaneita, rekrytoitavia tai muuten mielenkiintoisia ihmisiä erittäin mielenkiintoisista yrityksistä.

Toimin parhaillaan eräässä yrityksessä ulkoisena kouluttajana pari päivää viikossa opastamassa uusia rekrytoijia sosiaalisen median hyödyntämiseen heidän eri tavoitteissaan. Joukossa on niin alan konkareita kuin aivan uusia, rekrytoinnista ennestään mitään tietämättömiä noviisejakin. Tämän ryhmän kanssa on ollut hienoa huomata, että vielä on ihmisiä, joita sosiaalisuudella pelottelu ei ole saanut hylkäämään kokeilunhaluaan ja jotka uskaltavat tehdä asioita virheidenkin uhalla. Kunpa meissä yrittäjissäkin olisi enemmän näitä kokeilijoita ja kyseenalaistajia, sellaisia joilla on näitä ominaisuuksia, joita luulin jokaisella yrittäjäksi ryhtyvällä olevan. Eikö yrittäjä vuonna 2011 ole enää valmis ottamaan harkittuja riskejä kokeillakseen jotain uutta ja hankkiakseen sitä kautta mahdollisesti jopa kilpailuetua tai kustannussäästöjä?

Missä siellä sosiaalisessa mediassa rekrytoidaan?

Sosiaalisen median erilaisia rekrytointiin liittyviä ominaisuuksia, työkaluja ja verkostoja rekrytoinnin toteuttamiseen on monia, ja muutamat näistä ovat erityisen kiinnostavia.

LinkedIn on maailman suurin ammattimaiseen verkostoitumiseen keskittyvä sosiaalinen verkosto ja lempinimeltään maailman suurin CV-tietokanta. LinkedInin käyttäjäprofiilit ovat yleisesti asiantuntijoita, keskijohtoa ja yritysten ylintä johtoa. Ammattialoista rekrytoijat ja HR-osaajat, myynnin ja markkinoinnin spesialistit ja johtotaso, sekä IT/Telecomin ja finanssialojen asiantuntijat ovat yleisimmin edustettuja LinkedInissä, vaikka nykyisin ei liene toimialaa tai toimenkuvaa, jonka edustajaa LinkedInistä ei löydy. Yhteensä rekisteröityneitä käyttäjiä on yli 100 miljoonaa, joista suomalaisia yli 280 000, ja suomalaisten määrä kasvaa nopeasti.

Facebookissa käyttäjiä on n. 650 miljoonaa, joista suomalaisia yli 1,9 miljoonaa. Käyttäjämääriltään tämä verkosto on maailman suurin ja siksi myös yritysten kannalta erittäin kiinnostava, olipa kyse sitten rekrytoinnista, myynnistä, markkinoinnista, viestinnästä, verkkokaupasta tai jostain muusta. Rekrytointi-ilmoittelu Facebookissa on yleistynyt kovaa tahtia, ja lähes kaikki alan yritykset ovat jo aktiivisia Facebookissa.

Twitter on nk. sosiaalisen median pyhän kolminaisuuden se kolmas jäsen. Twitterin käyttäjämääriä on vaikea arvioida, eikä vahvistettua tietoa ei ole saatavilla, mutta valistuneiden arvioiden mukaan suomalaisia Twitteristä löytyy jo useita kymmeniä tuhansia, joidenkin arvioiden mukaan jopa n. 120 000. Twitterin hyöty rekrytoinnissa – ja lähes kaikessa muussakin yritystoiminnassa – on liikenteen ohjaaminen johonkin muualle. Hyvin rajallisen 140 merkin viestipituuden vuoksi laajaa sisältöä on vaikea tuottaa, ja siksi liikenteen ohjaaminen esim. yrityksen sivustolle linkkien kautta on hyvä keino.

Miten aloittaa sosiaalisen median rekrytointi?

Kuten lähes kaikessa sosiaaliseen mediaan yritysten kannalta liittyvässä, ensin kannattaa tutkia ja kuunnella. Tutkia, mikä on itselle se oikea kanava, missä liikkuvat ja mitä keskustelevat valitut kohderyhmät, olipa kyseessä sitten rekrytointi, myynti tai markkinointi. Vasta tämän jälkeen aletaan aktivoitua itse.

Valitaan oikea kanava tai verkosto, toimintatapa ja -malli. Useimmille se on alussa ensin LinkedIn, sitten Facebook ja myöhemmin mahdollisesti Twitter – muitakin vaihtoehtoja toki on. LinkedInin kohdalla rekrytointivaihtoehtoja on käytännössä 3:

• maksullinen mainonta LinkedInin Jobs-osiossa, jolloin ilmoitus näkyy kaikille käyttäjille
• maksuton ilmoittelu kohdennetusti valitulle kohdeyleisölle erilaisten ryhmien kautta – vaatii enemmän työtä ja ymmärrystä, missä ilmoitellaan mutta on huomattavan kohdennettua
• lähteä 'agressiivisesti rekrytoimaan' eli kontaktoidaan kohdennetusti head-hunterin omaisesti henkilöiden profiilien perusteella.

Yrityksen itsensä pitää miettiä oma lähestymistapansa, tähän ei ole yhtä oikeaa vaihtoehtoa.

Facebookissa vaihtoehtoja on useampia:

• ilmoittelu yrityksen oman profiilin kautta, jolloin yrityksen 'fanit' voivat halutessaan jakaa ilmoitusta kavereilleen tykkäämällä (peukku) ilmoituksesta
• ilmoittelu ryhmissä – sopivia ryhmiä on vielä kohtuullisen vähän
• ilmoittelu jonkun Facebook-aplikaation kautta mm. Randstad, Marketplace – näillä toistaiseksi melko vähän käyttäjiä
• ilmoittelu työpaikkailmoitteluun keskittyvillä profiilisivuilla
• maksullinen työpaikkailmoittelu esim. Work For Us -välisivun tai vastaavan kautta – vaatii jonkun verran omaa aktiivisuutta ja työtä.

Muita varteen otettavia sosiaalisen median vaihtoehtoja rekrytointiin on ilmoittelu yrityksen blogin kautta, YouTube- tai Vimeo-työpaikkailmoittelu videoiden avulla, erityisissä keskusteluryhmissä- ja foorumeilla (SIGit, UGt, chatit) ja viime aikoina muutamaan otteeseen huomiota herättänyt Slideshare-työpaikkailmoittelu.

Suomesta löytyy myös monia rekrytointialan yrityksiä, jotka ovat tuoneet tai tuomassa omia sosiaalisen median rekrytointityökalujaan markkinoille, kuten Kiitos Oy:n Joberate - sosiaalisen median työpaikkailmoittelutyökalu, Heebo virtuaalinen työnhakukäyntikortti, Baronan videoCV ‑konsepti, jne. Jos on epävarma miten edetä, Suomessa on muutamia sosiaalisen rekrytoinnin uranuurtajia, ottakaa siis rohkeasti yhteyttä ja kysykää.

Tom Laine
HC Services Oy

Seksiä, valheita ja sosiaalista mediaa on alan asiantuntijoista koostuva raati, jonka tehtävänä on valottaa sosiaalisen median ilmiötä, teilata ennakkoluuloja, antaa vinkkejä sen hyödyntämiseen konkreettisessa liiketoiminnassa sekä jakaa asiantuntemustaan, jotta uudesta ilmiöstä saisivat käsitystä myös ne yrittäjät, jotka eivät ole vielä vihkiytyneet asialle.

Onko sinulla kiperiä kysymyksiä aiheesta? Keskustelu jatkuu Facebookissa.  
Tutustu Seksiä, valheita ja sosiaalista mediaa -raatiin!

Sosiaalinen media on parhaimmillaan kuin isot 24/7 jatkuvat cocktailkutsut, joilla jutellaan niitä ja näitä, tutustutaan uusiin ihmisiin ja bongataan mielenkiintoisia keskusteluja.

Bongasin Twitteristä tapahtuman

Tästä tweetistä se alkoi. Tuija Aalto oli listannut blogiinsa sosiaalisen median tapahtumia, joihin liittyvän linkin hän heitti Twitterissä minullekin ohimennen joulukuun viimeisenä päivänä.

Siitä minä sitten tutkimaan, josko sosiaalisen median tapahtumissa olisi tänä keväänä minullekin jotain. Ja olihan siellä: helmikuun alussa järjestettävä Social Media Week. Lontoon tapahtuma oli maantieteellisesti kaikkein lähimpänä, joten ryhdyin tapahtuman  Facebook-tykkääjäksi saman tien.

Jottei yksikään tiedonmurunen menisi ohitse, loin myös TweetDeckiin oman sarakkeen #smwldn. Sen avulla aloin seuraamaan keskusteluja, joita ihmiset eri puolella Eurooppaa kävivät tuohon tapahtumaan liittyen. Sieltä bongasin parin viikon kuluttua myös tweetin, jossa yksi tapahtuman organisaattoreista mainitsi ohimennen, jollekulle toiselle, olevansa sattumalta Helsingissä viikonloppuna.

Päähänpistosta ehdotin Adamille tapaamista – ja söimme lounasta kotinurkillani parin päivän päästä, seuraavana maanantaina.

Näin Twitter toimii: Ihmiset nappaavat ilmasta keskusteluja ja sattuma avaa valppaalle uusia mahdollisuuksia.

Free Think – Free Drink

Picture: @TheRealAdamVessey järjestää Lontoon Sosiaalisen median viikolla tapahtuman Free Think – Free Drink

Valmistauduin lounaalle ottamalla selvää, että Adamin edustama luova digitoimisto Thin Martian tekee kampanjoita mm. Window’sille, Pepsille, Microsoftille ja Linkedinille, vain muutamia mainitakseni. Jännittävä Tweetminster-sovellus auttaa kansalaisia seuraamaan poliittisia tviittaajia ja poliitikkoja käymään keskustelua kansalaisten kanssa. Ja sitten oltiinkin jo saman pöydän ääressä @TheRealAdamVesseyn kanssa.

– Terve Adam. Kerro minulle jotain Social Media Week –tapahtumasta.

– No, viime vuonna tapahtuma oli vielä Lontoossa melko pieni. Nyt Social Media Weekiin sisältyy yli 50 itsenäistä tapahtumaa, jotka järjestetään eri puolilla Lontoota, Thin Martianin projektipäällikkö Adam Vessey aloitti keskustelun.

Thin Martian järjestää Social Media Week London – tapahtumassa keskiviikkoiltana 9.2. verkostoitumistilaisuuden Free Think – Free Drink.

Tapahtuman paneelikeskustelussa käsitellään useita ajankohtaisia sosiaalisen median markkinoinnin aiheita. Tilaisuudessa julkistetaan myös Englannin kaikkien aikojen kattavin sosiaalisen median markkinoinnin ammattilaisia koskeva tutkimus "The Value of Social Media. What Marketers really think". Tämä on sellainen tutkimus, josta Suomessakin tullaan puhumaan vielä pitkään.

– Ala kehittyy niin nopeasti, että koko ajan tulee uutta opittavaa ja uusia caseja, joista yritykset ja yhteisöt haluavat kuulla. Siksi tällaisia tilaisuuksia tarvitaan. Free Think – Free Drink on meille tärkeä tapahtuma.

Osallistutaan

Tiistaina Adam lähetti viestin, jossa kertoi, että minua odottaa keskiviikkona kaksi lippua Free Think – Free Drink -illanviettoon. Minä siis osallistun Social Media Week –tapahtumaan ihan IRL Lontoossa, kuten tuhannet muut Roomassa, Pariisissa, Istanbulissa, New Yorkissa, San Franciscossa, Torontossa, São Paulossa ja Hong Kongissa. Jospa löydän myös jonkun kaverin illanviettoon vietäväksi.

Kymmenettuhannet sosiaalisesta mediasta kiinnostuneet osallistuvat Social Media Week-tapahtumaan yhdeksässä eri kaupungissa. Mikset myös sinä? Jos osallistut virtuaalisesti, olet yksi sadoista tuhansista, jotka osallistuvat SMW-tapahtumaan eri puoliltaa maailmaa virtuaalisesti. Minä lupaan twiitata sieltä ja vastata kysymyksiisi, jos keksit jotain kysyttävää.

Social Media Week:

• socialmediaweek.org
• www.youtube.com/user/SocialMediaWeek
• www.facebook.com/pages/Social-Media-Week/203819169788#
• www.twitter.com/socialmediaweek
• #SMW http://twitter.com/#search?q=%23smw

Social Media Week London:

• http://twitter.com/smwldn
• #SMWLDN http://twitter.com/#search?q=%23smwldn

Kristiina Pääkkönen @ MEMEgroup

Seksiä, valheita ja sosiaalista mediaa on alan asiantuntijoista koostuva raati, jonka tehtävänä on valottaa sosiaalisen median ilmiötä, teilata ennakkoluuloja, antaa vinkkejä sen hyödyntämiseen konkreettisessa liiketoiminnassa sekä jakaa asiantuntemustaan, jotta uudesta ilmiöstä saisivat käsitystä myös ne yrittäjät, jotka eivät ole vielä vihkiytyneet asialle.

Onko sinulla kiperiä kysymyksiä aiheesta? Keskustelu jatkuu Facebookissa.   
Tutustu Seksiä, valheita ja sosiaalista mediaa -raatiin!

Hyvään aamuun kuuluu kahvi ja sanomalehti. Tykkään aidon kahvin tuoksusta, kahvipannun porinasta ja lehden sivujen rapinasta.

Olen vanhanaikainen lukija. Vaihdoin nettilehteen vasta viime vuonna, mutta aamiaispöydässäni on nyt uusi jännittävä vieras.

Ostin nimittäin itselleni joululahjaksi iPad-sormitietokoneen. Se oli blondillekin helppo ottaa käyttöön: otin vain verkkoyhteyden ja latasin AppStoresta pari sovellusta. iPad on myös helppo ottaa mukaan minne vain, mahtuu käsilaukkuun ja kerää katseita kahviloissa. Nauroinkin Facebook-ystävilleni, että Paddy on helppo poikaystävä. Mutta mitä sen kanssa voi tehdä?

Parin viikon käytön jälkeen minä käytän iPadia mm. kalenterina, tiedostojen muokkaamiseen – ja lukemiseen. Luulen, että iPad on tullut aamiaispöytääni jäädäkseen.

Lapset tykkäävät Paddystä. Paddyn kanssa on kuulemma hauskaa pelata. Äidistäkin idea on hyvä, kunhan kädet muistetaan pestä (ne konvehdit!). iPad tullee yleistymään myös opetuskäytössä, josta omia alustavia kokemuksiani kerron jutun lopussa.

No miltä se tuntuu? iPad tuntuu… noh iPhonelta, jolla on iso näyttö!

Isolta näytöltä kirjan tai lehden lukeminen on ihan toista kuin tietokoneelta lukiessa. Ei mun vaan tullut luettua sitä nettihesaria kovin usein läppäristä sori vaan.

Kosketusnäyttö tekee lukemisesta jotenkin miellyttävää. Etenkin lehdissä, joissa sormeilu laukaisee animaation, vuorovaikutus lehden kanssa tuottaa mielihyvää. Tämän on huomannut jo moni lehtitalo.

Koska lukukokemus on minulle tärkeä, myös Paddyn suurin puute liittyy tarjolla oleviin iPad-lehtiin. Suomenkielisiä iPad-lehtiä on toistaiseksi liian vähän, mutta niistä olemassa olevistakin puuttuu vielä jotain erityistä. Avaudun aiheesta tällä ystäväni ottamalla videolla.

Käsin kosketeltava lukukokemus

Suomalaisista lehdistä iPadissä on esimerkiksi Helsingin Sanomat, Suomen Kuvalehti ja Anna-naistenlehti. Moni lehtitalo miettiikin, millä olisi hyvä lähteä liikkeelle. Forma Magazines päätti tehdä ensimmäisen iPad-sovelluksen Kotivinkin teemalehdestä. Kysyin päätoimittajalta, miksi.

– Lukijamme ovat kertoneet, että he säästävät joululehtiämme vuodesta toiseen. Nyt heillä on mahdollisuus palata sähköiseen versioon uudelleen ja uudelleen, Kotivinkin päätoimittaja Outi Gyldén kertoo. Kotivinkin Jouluherkut-lehden iPad-sovellus ilmestyi Applen App Storeen marraskuun lopussa.

Outi Gyldenin mukaan myös iPad-lehdessä parasta on sisältö. Ammattitaitoisten ruokatoimittajien laatimat artikkelit ja reseptiikka sekä erityisesti huippukuvaajien visuaalinen jälki takaavat laadukkaan lukukokemuksen.

Kiitosta on tullut etenkin sovelluksen käytettävyydestä ja visuaalisuudesta, Gylden kertoo.

Annokset pääsevät sovelluksessa näyttävästi esille ja kun herkku näyttää tarpeeksi hyvältä, kuvaa hipaisemalla saan esiin reseptin.

Jouluherkkujen lisäksi olen ostanut iPadiini myös muita lehtiä. Muutamia yrityslehtiäkin siellä näyttäisi olevan, esimerkiksi Wärtsilän sidosryhmälehti TwentyFour7. Olisipa kivaa tehdä asiakaslehteä vaihteeksi iPadiin!

Paddy asiakkaissa ja koulun penkillä

Vuoden ensimmäisenä tiistaina päätin testata Paddyä tositoimissa eli lähdin sen kanssa asiakaskäynnille. Olin ostanut asiaankuuluvan adaptorin ja ladannut tiedoston Google Docsiin, jota käytän iPadiin ostamani Office-sovelluksen kautta.

Onneksi nappasin mukaani myös läppärin, sillä en lopulta saanut Paddyä toimiaan videotykin kanssa. Se ei kuitenkaan ollut Paddyn vika. Syyksi paljastui se, että tein asiat väärässä järjestyksessä. Minun olisi kuulunut kytkeä ensin videotykki ja käynnistää vasta sitten presentaatio. Ensi kerralla varmasti muistan tämän.

Vuoden ensimmäisenä perjantaina valmensin asiakasta toimistollani, jossa yhdistin Paddyn (nyt oikeassa järjestyksessä) ulkoiseen näyttöön, josta katsoimme esitystä. Asiakas teki myös muistiinpanoja Paddyllä.

Huomisessa sosiaalisen median koulutuksessa ajattelin kierrättää iPadia ryhmässä, jolloin osallistujat pääsevät testaamaan iPad-sovelluksia (kuten TweetDeck) ja haluamiaan caseja. Itse esityksen ajattelin kuitenkin näyttää tietokoneelta, jolloin saan koko näytön (myös nettisivut) screenille. iPad näyttää ulkoisessa näytössä pelkästään presentaation, koko näyttöä ei voi jakaa. Olitte oikeassa Eero ”Rautasilta” Leppänen ja muut, joiden kanssa keskustelin aiheesta Twitterissä ja Quaikussa, jossa joku muuten sanoi, että saattaisi tuohonkin ongelmaan löytyä ratkaisu – jälleen yhdestä ladattavasta sovelluksesta.

Paddy or not Paddy?

iPad on jännittävä tuttavuus, kuten myös iPhone. Sen kanssa voi tehdä töitä ja rentoutua uudella tavalla. Lukeminen on sen kanssa erilaista, koska lipsumme koko ajan linkkien taakse ja teemme muistiinpanoja – siis töitä keskellä rauhallista lukutuokiota. Eräänäkin aamuna luimme Hesaria kaikessa rauhassa kun mieleen tuli IDEA, joka piti tietenkin ährätä, kun kone oli auki, suoraan esityksen muotoon ja hups, laitoin asiakkaalle yllättäen uuden tuoteidean kesken idyllisen aamiaishetken - joululomalla.

iPad on myös hyvä alusta käyttää sosiaalista mediaa – tosin vielä sosiaalisempikin se voisi olla. Jään useissa iPad-lehdissä kaipaamaan mahdollisuutta jakaa lukemaansa. Share-napit puuttuvat vielä liian monista iPad-lehdistä. Hesari lupasi Twitterissä asiaan muutosta.

Median tarkoitus on herättää keskustelua, jolloin Facebook- ja Twitter-integraatiot ovat mielestäni ihan keskeinen edellytys onnistuneelle sähköiselle lukukokemukselle.

Kaipaan iPad-lehdessä myös ääniefektiä – sitä rapinaa kun käännät sivua.

Yksi asia minua Paddyssä ärsyttää ja tämä on vähän nolo juttu kertoa. Paddy on ylipainoinen. Aamiaispöydässä sitä ei huomaa, mutta iltasadun aikaan hennolle naiselle Paddyn paino on vähän liikaa.

Kristiina Pääkkönen @ MEMEgroup

Seksiä, valheita ja sosiaalista mediaa on alan asiantuntijoista koostuva raati, jonka tehtävänä on valottaa sosiaalisen median ilmiötä, teilata ennakkoluuloja, antaa vinkkejä sen hyödyntämiseen konkreettisessa liiketoiminnassa sekä jakaa asiantuntemustaan, jotta uudesta ilmiöstä saisivat käsitystä myös ne yrittäjät, jotka eivät ole vielä vihkiytyneet asialle.

Onko sinulla kiperiä kysymyksiä aiheesta? Keskustelu jatkuu Facebookissa.  
Tutustu Seksiä, valheita ja sosiaalista mediaa -raatiin!

Jokainen palveluitaan kauppaava asiantuntija on joutunut perustelemaan ja myymään itseään potentiaalisille asiakkailleen: miksi minä olisin oikea ihminen ratkaisemaan ongelmasi, osaanko ratkaista sitä tai tiedänkö edes, mikä ongelmasi on?

Puhutaan tuotteistamisesta ja erottautumisesta. Eivätkä näiden kysymysten parissa paini ainoastaan ”asiantuntijat”, vaan melkeinpä kaikki, jotka myyvät joitakin tuotteita tai palveluita – teollisuusmyyjistä parturi-kampaajiin.

Hiusala onkin hyvä esimerkki erittäin kilpaillusta alasta – tuntuu, että kuontalontrimmaamoja löytyy kolme yhtä korttelia kohden, ja jokaisessa palvelu on samaa. Tai ainakin siltä päällisin puolin näyttää. Silti osa on menestyneempiä kuin toiset eivätkä liikkeet todellakaan ole toistensa kopioita. Kyse on markkinoinnista. Ja osaamisesta. Ei rähmäkäpälä kovin kauaa alalla pärjää, vaikka markkinointi olisikin huippuluokkaa – eikä päinvastoin.

Hiusalan asiantuntijayrittäjät pyrkivät erottumaan toisistaan nimeämällä salonejaan mitä hienoimmilla nimillä, profiloitumalla muodin huipulle tai palvelemalla asiakkaitaan paremmin kuin naapuriliikkeessä. Juuri näin pyrkivät toimijat erottautumaan lukuisilla muillakin aloilla eikä siinä ole mitään väärää tai pahaa.

Markkinointi sosiaalisessa mediassa ei muuta tätä lähtöasetelmaa. Tarkoituksena on edelleenkin saada lisää asiakkaita ja sitouttaa nykyisiä asiakkaita ja myydä näille lisää. Erottautuminen vain ei ole koskaan ollut niin vaikeaa kuin se on nyt. Kilpailijoina eivät ole vain saman korttelin muut toimijat, vaan parhaimmassa tapauksessa saman toimialan yritykset globaalisti. Tulee tehdä asioita toisin kuin muut ja rakentaa uskottavuutta ja luotettavuutta asiakkaan silmissä.

Tähän yhtälöön sosiaalinen media sopii.

Jos jatketaan myyttilinjaa, jota on puitu jo edellisissäkin kirjoituksissa , otan listalle vielä muutaman, joihin törmään jatkuvasti. Ensin: ”Sosiaalinen media ei sovi meidän toimialallemme”. Tämän olen kuullut niin parturi-kampaajilta, teollisuusyritysten pampuilta kuin vaikkapa ravintoloitsijoiltakin. Väitän, että hyvin harvalle toimialalle sosiaalinen media ei sovi. Sosiaalisen median menestystarinoita löytyy mitä merkillisimmiltä toimialoilta. Mikäpä yritys ei lopulta hyötyisi laajentuneesta näkyvyydestä, sitoutuneemmista asiakkaista ja vuorovaikutuksesta heidän kanssaan.

Toinen, erityisesti puhelinmyyjille tuttu myytti, uskomus tai tekosyy on: ”Ei me tarvita, meillä on kaikki kunnossa”. Välttämättä ei tarvitakaan, mutta jos me näemme asemamme nyt vakaana emmekä siitä huolimatta pyri kehittymään, jämähdämme pian paikallemme kilpailijoiden rynnistäessä ohi – eikä tämä päde vain sosiaalisen median kohdalla, vaan missä tahansa muutoksissa ja uusissa ilmiöissä, joista myöhemmin tulee business as usual.

Menipäs pahaenteiseksi. Loppusanoina haluan todeta, että ei sosiaalisessa mediassa ole kysymys rakettitieteestä tai edes tieteestä. Kyse on ihmisistä ja keskusteluista.

Yhtään parturi-kampaajaa ei vahingoitettu tämän bloggauksen kirjoittamisessa.

Oskari Uotinen
Sosiaalisen median palvelutoimisto InFlow

 

Seksiä, valheita ja sosiaalista mediaa on alan asiantuntijoista koostuva raati, jonka tehtävänä on valottaa sosiaalisen median ilmiötä, teilata ennakkoluuloja, antaa vinkkejä sen hyödyntämiseen konkreettisessa liiketoiminnassa sekä jakaa asiantuntemustaan, jotta uudesta ilmiöstä saisivat käsitystä myös ne yrittäjät, jotka eivät ole vielä vihkiytyneet asialle.

Onko sinulla kiperiä kysymyksiä aiheesta? Keskustelu jatkuu Facebookissa.  
Tutustu Seksiä, valheita ja sosiaalista mediaa -raatiin!

Koko 00-luvun firmat ovat rakentaneet digipresenssiään itku kurkussa verkkosivustojensa kanssa. Rahalla ja vaivalla on rakennettu kamppissaittia, sivuhierarkiaa, päivitysjärjestelmää, käyttökokemusta, ostopolkuja ja paljon muuta. Verkkosivuista vastaavan henkilön hattu on kiertänyt läpi koko keskijohdon jo pariinkin kertaan, eikä kukaan tunne oloaan sinuiksi homman kanssa. Jokainen on vuorollaan yrittänyt ynnätä analytiikkasoftasta miksi sivuilla käy näin vähän väkeä ja miksi ne poistuvat aina tulosivulta pois.

Nyt sitten konsultti ja media toitottavat, että sosiaaliseen mediaan pitäisi rynnätä. Nytkö se kallis verkonpaino pitää sitten vapauttaa lopullisesti digitaalitaivaaseen?

Vaikka onkin totta, että firman ei kannata enää jököttää omassa virtuaalipoterossaan odottelemassa, että asiakkaat sattuisivat marssimaan ovesta sisään, vaan mennä sinne missä nämä ovat, ei pätevän verkkosivuston merkitys ole missään tapauksessa katoamassa. Niiden luonne on vain muuttumassa.

Jos ennen vanhaan homman nimi oli se, että koristeltiin oma kotipesä ja odoteltiin vieraita kylään, nykyään juostaan asiakkaiden luona. Kotipesää ei silti voi jättää ruokottomaan kuntoon, sillä se toimii edelleen paikkana, jonne brändistäsi oikeasti kiinnostuneet voivat tulla hakemaan lisätietoja ja syventämään ymmärrystänsä tekemisestänne. Miksi ette siis nostaisi kentällä toitottamianne asioita myös sinne?

Käytännössä kaikki sosiaalisen median palvelut tarjoavat erilaisia rajapintoja niihin kytkeytymiseen ja niissä luotavan sisällön nostamiseen niiden ulkopuolelle. Näitä löytyy triviaalin helpoista aina isompia ohjelmointiprojekteja vaativiin integraatioihin. Tässä pari esimerkkiä joistain matalalla roikkuvista hedelmistä, jotka ottamalla käyttöön, saatte tuotua sosiaalisen median presenssiä verkkosivuillenne:

1. Twitter Widgets

Twitter tarjoaa perusvirtaansa näppärinä räätälöitävinä widgetteinä, joiden sijoittaminen verkkosivuille vaatii ainoastaan pienen Javascript-pätkän upottamisen sivun lähdekoodiin. Lista-widgetti mahdollistaa myös asiantuntijaorganisaatiolle yrityksen työntekijöiden Twitter-löpinöiden nostamisen saitilleen.

2. Facebook Social Plugins

Myös Facebook tarjoaa loistavan valikoiman työkaluja, joilla integroida Facebookin perustoimintoja omalle verkkosivustolle. Facebookin Like Box tuo pikanäkymän firman Facebook-sivusta näppärästi ja helposti integroitavaksi ja Like Button tarjoaa mahdollisuuden ”tykätä” verkkosivujen sisällöstä poistumatta sivustolta.

Like Box on vastaavalla tavalla helppo integroida, kuin Twitterin widgetit, mutta Like Button vaatii hieman enemmän integrointiosaamista, mutta kohtuullisen yksinkertainen sekin on. Lisäksi monissa moderneissa julkaisualustoissa on tarjolla valmiit modulit toiminnallisuuden tuomiseksi sivustolle.

3. AddThis

AddThis tarjoaa näppärän tavan nostaa yleisimpien linkkijakopalveluiden toiminnot suoraan sisältösi yhteyteen. Myös AddThis-nappien lisääminen vaatii periaatteessa vain pienen html-koodinpätkän upottamisen sisältösi yhteyteen, mutta syvällisempi integrointi julkaisualustaan vaatii hieman järjestelmään kajoamista. Mutta kuten FB:n Like Buttoninkin kanssa, myös AddThis on varsin hyvin edustettuna järjestelmien valmismoduleissa.

Nämä listaamani liitännäiset ovat tosiaan vain jäävuoren huippu siitä miten sivusto voi sosiaalisen median palveluiden kanssa integroitua. Käytännössä kaikki palvelut tosiaan tarjoavat jonkinlaisen tavan integroitua niiden kanssa, mutta näiden hyödyllisyys riippuu tietysti tarpeesta.

Yksi hyvä esimerkki loistavasta palvelusta, johon integroituminen sitä käytettäessä on erittäin edullista, on Get Satisfaction. Esimerkiksi Spotify ja Voddler ovat erittäin toimivasti ulkoistaneet asiakaspalvelunsa ja ominaisuuspyyntöjen hallinnan kyseiselle palvelulle.

Älä siis hylkää ”vanhanaikaista” verkkosivustoasi! Käytä sitä mielummin alustana firmasi digitaalisen presenssin koostamiselle yhteen paikkaan.

Tommi Forsström
Tuottaja / Konsultti / Nörtti
Tmi Forssto
 

 

Seksiä, valheita ja sosiaalista mediaa on alan asiantuntijoista koostuva raati, jonka tehtävänä on valottaa sosiaalisen median ilmiötä, teilata ennakkoluuloja, antaa vinkkejä sen hyödyntämiseen konkreettisessa liiketoiminnassa sekä jakaa asiantuntemustaan, jotta uudesta ilmiöstä saisivat käsitystä myös ne yrittäjät, jotka eivät ole vielä vihkiytyneet asialle.

Onko sinulla kiperiä kysymyksiä aiheesta? Keskustelu jatkuu Facebookissa.  
Tutustu Seksiä, valheita ja sosiaalista mediaa -raatiin!

Useimmiten sosiaalinen media ei ole hyvä markkinointikanava, väitti Eero Leppänen viimeviikkoisessa, myyttejä rajusti ravistelevassa blogikirjoituksessaan .

"Isoille yrityksille, joilla on resursseja ihan silkkaan brändimainontaan, sosiaalinen media on kiva lisä saada palautetta ja inhimillistää presenssiään. Muille – – se voi olla silkkaa ajanhukkaa, jos ei tosissaan ole miettinyt, mitä haetaan."

Rohkeaa puhetta Eero! Tätä ei ole vielä moni ääneen sanonut. Mutta ystäväni, nyt peukku ylös jos olet joskus epäillyt, toimiiko some aikuisten oikeesti. Mitkä ovat mielestäsi kipeimmät kysymykset ja rankimmat epäonnistumiset, jotka some-intoilijan pitäisi kohdata? Milloin sosiaalinen media on pienyrittäjälle hyvä markkinointikanava? Kysyin tätä viime viikolla tämän blogin Facebook-sivulla, mutta kukaan ei tohtinut vastata!

En ole ihan samaa mieltä Eeron kanssa mutta uskallan väittää, että sosiaalinen media ei useimmiten ole se yrityksen akuutein kehittämiskohde. Mistä sitten tietää, onko sosiaalinen media meille se must-juttu vuonna 2011?

Älä mene someen, jos palvelu ei ole riittävän hyvää

Ainakin yksi hyvä syy löytyy yrityksestä itsestään. Jos yrityksen perusprosessi tökkii, toimitukset eivät valmistu ajallaan ja asiakkaat ovat tyytymättömiä, ei ole aika mennä sosiaaliseen mediaan. Jos asiakkaat eivät tykkää teistä, puskaradio levittää sitäkin viestiä tehokkaasti.

Älä mene sosiaaliseen mediaan, jos palvelunne ei ole vielä riittävän hyvä. Jay Baer havainnollistaa blogissaan tätä kysymystä omakohtaisella kokemuksellaan hotelli- ja ravintolapalvelujen asiakkaana. Mikään markkinointi ei ole hyvästä, jos perusprosessi tökkii. Asiakas pitää yllättää positiivisesti – ei nostaa viestinnällä odotuksia ja ampua sitten ne alas.

Kilpailuetuna asiakaslähtöisyys

Piia Perusyrittäjän ajasta valtaosa kuuluu asiakkaan palvelemiseen ja yrityksen perusprosessien pyörittämiseen. Aikaa kehittämiseen, markkinointiin ja uusasiakashankintaan on hiljaisimpina kausina, mutta ruuhkahuippuina organisaatiota pitää kasvattaa – jotta perusprosesseista selvittäisiin ja saataisiin vakioasiakkaat pidettyä tyytyväisinä.

Sosiaalinen media haastaa yrittäjän ajankäytön. Se on jotain uutta, jonka opetteluun menee aikaa. Se on kestävyyslaji, jonka tulokset näkyvät hitaammin kuin puhelinmyyntikampanjan. Miksi siis yrittäjä käyttäisi kallista aikaansa sosiaaliseen mediaan?

1. Verkostoituminen on paljon mukavampaa kuin myyntipuhelujen soittelu.

Yksinyrittäjälle päivittäinen yhteydenpito asiakkaisiin ja kollegoihin voi olla hyvinkin tärkeä jaksamisen ja motivaation lähde. Sosiaalisen median vuorovaikutustyyli on rento, ja siellä vaikutetaan panemalla persoonaa peliin. Yrittäjä voi kertoa yrityksen Facebook-sivulla perheenlisäyksestään (kuinka se motivoi nyt paiskimaan töitä), hehkuttaa mukavaa päivää asiakkaiden kanssa jne. Inhimillisyyden osoittaminen vain tekee ihmiselle hyvää. Ei meitä ole luotu pönöttämään rooleissa vaan olemaan kokonaisia ihmisiä – joka päivä. Luottamus syntyy, kun ihminen kohtaa ihmisen.

Jos olet sellainen yrittäjä, jonka yritystä ei kehitetä millään muotoa yrittäjän tarpeiden pohjalta vaan jonka joka ikisellä päätöksellä on oltava taloudellinen perustelu, tässä se tulee:

2. Ansaitut asiakkaat ovat pysyvämpiä kuin väkisin hankitut.

Sosiaalisessa mediassa hankitut asiakkaat on ansaittu, koska myyntikampanjassa tunkeudutaan aina asiakkaan reviirille. Siitä on vielä pitkä matka asiakasuskollisuuteen. Sosiaalisessa mediassa rakennat, lämmität ja ylläpidät suhteita, jotka ovat asiakkuuksiksi muuttuessaan silkkaa kultaa, joka kiiltää kauas.

3. Sosiaalinen media on keino kehittää tarjoomaa ja yhteistyöverkostoja.

Sosiaalinen media ei ole vain myynnin tukikanava tai edes markkinointi- ja palvelukanava. Sosiaalisen median avulla pystyt myös kuuntelemaan asiakkaita ja seuraamaan toimialan viestejä. Kuunteleminen auttaa sinua rakentamaan liiketoimintaasi yhä paremmin toimintaympäristön mahdollisuuksia hyödyntäväksi.

Piia Perusyrittäjä löytää sosiaalisesta mediasta helposti myös oman heimonsa, jonka kanssa hän voi ryhtyä tarjoamaan asiakkaalle entistä mielenkiintoisempaa palvelutarjoomaa. Sosiaalisesta mediasta voi löytyä myös uusia myyntikanavia, osakkaita, työntekijöitä jne. Jos jaat sosiaalisessa mediassa toimialasi kannalta relevanttia tietoa ja päästät ihmisiä lähellesi, keräät ympärillesi pikkuhiljaa laajan verkoston samanmielisiä, jotka luottavat sinuun. Kun bisnekset vaativat tekemään yhteistyötarjouksen, on luottamus jo olemassa. Sosiaalinen media tarjoaa myös runsaasti työkaluja yhteistyöhön ja puolivalmiiden ideoiden yhteiskehittelyyn.

Sosiaalinen media ei korvaa henkilökohtaisen myyntityön merkitystä eikä myöskään ole syy laiminlyödä ydinbisnestä, laatua, työntekijöitä tai asiakkaita. Sosiaalinen media on keino, ei uusi tavoite.

Sosiaalisen median myytit

Eero Leppäsen lisäksi Jani Lilja listasi sosiaalisen median myyttejä kirjoituksessaan. Hän totesi esimerkiksi, ettei asiakas aina tiedä mitä tarvitsee, joten tärkeä osa yrittäjän työtä on tulkita asiakkaan tarvetta. Näin juuri on.

Väittäisin, että (sosiaalisessa mediassa tai muualla tapahtuvan) kuuntelemisen ansiosta yrittäjä voi oppia tuntemaan ja tulkitsemaan asiakasta jopa niin hyvin, että hän oppii tuntemaan asiakkaan peruspelon, jonka ratkaisemalla velat muuttuisivat saataviksi. Asiakas ei välttämättä tiedosta tätä omaa ongelmaansa, mutta se voi olla silti myös kokonaista toimialaa yhdistävä tekijä. Monella asiakasryhmällä peruspelko liittyy esimerkiksi ajankäyttöön. Moni uudistus torpataan, koska ”meillä ei ole aikaa siihen”. Jos oivallamme asiakkaan perusongelman ja osaamme vastata siihen tarpeeseen myyntiargumenteissa ja toimeksiantomme puitteissa (”itseasiassa tämä auttaa teitä SÄÄSTÄMÄÄN aikaa”), olemme päässeet asiakkaan iholle ja saaneet käsivarren mitan verran etumatkaa kilpailijoihin.

Tämän blogin Facebook-sivulla lukijat listasivat myös muita myyttejä (6–8), jotka liittyvät erityisesti sosiaalisen median sisältöihin. Sisällöistähän minäkin kirjoitin viime bloggauksessani.

Myytit, joissa on perää, mutta jotka eivät todellakaan kerro koko totuutta:

1. Sosiaalisen median hyödyntäminen on yrityksen tärkein kehittämiskohde.
2. Sosiaalinen media on hyvä markkinointikanava.
3. Sosiaalinen media on yrityksille halpaa.
4. Sosiaalista mediaa ei voi ulkoistaa.
5. Asiakkaalle pitää antaa sitä, mitä asiakas haluaa. / Asiakas on kuningas.
6. Some on ihmelääke persaukiselle yrittäjälle. / Jokaisen pk-yrittäjän tulisi olla yhteisöllisessä mediassa.
7. Kovin kaiuttaja ja kontrolloija pärjää somessa, kuten kyynärpääpelaaja kaukalossa.
8. Sosiaalisessa mediassa laatu voittaa aina määrän.

Muista ladata akut

Lapset nukkuvat. Siemaisen viimeisen glögikulauksen. Puhallan kynttilän sammuksiin ja laitan laturiin yrityksen tärkeimmän laitteen – yrittäjän itsensä.

Näenköhän unta Twitteristä, Facebookista vai ihan MEMEgroupin asiakkaasta itsestään IRL?

Jokaisen yrittäjän (ja työntekijän) sosiaalisen median strategiaan pitäisi ehdottomasti lisätä kohta ”Muista ladata akut”. Asiakas saattaa olla kuninkaallinen ja stara, mutta sinä, yrittäjäystäväni, olet aurinko, jota ilman yritys ei näe seuraavaa aamua.

Kristiina Pääkkönen @ MEMEgroup

 

 

Seksiä, valheita ja sosiaalista mediaa on alan asiantuntijoista koostuva raati, jonka tehtävänä on valottaa sosiaalisen median ilmiötä, teilata ennakkoluuloja, antaa vinkkejä sen hyödyntämiseen konkreettisessa liiketoiminnassa sekä jakaa asiantuntemustaan, jotta uudesta ilmiöstä saisivat käsitystä myös ne yrittäjät, jotka eivät ole vielä vihkiytyneet asialle.

Onko sinulla kiperiä kysymyksiä aiheesta? Keskustelu jatkuu Facebookissa.  
Tutustu Seksiä, valheita ja sosiaalista mediaa -raatiin!

Jatkan hiukan Janin aloittamaa keskustelua myyteistä. Vaikka sosiaalinen media bisneskäytössä onkin aika uutta, on sen ympärille silti jo syntynyt uskomuksia, joita toistellaan totuuksina. Käydäänpä läpi pari:

“Sosiaalista mediaa ei voi ulkoistaa”

Tämä on ehkä toistetuin myytti. Totta kai voi ja jos ei voisi, se olisi aika tynkä työkalu aika monelle yritykselle. Monet menestyvät yritykset ulkoistavat lähes kaiken, minkä voivat. Miksi heidän pitäisi nyt tuhlata aikaansa jutusteluun ja pöhinän synnyttämiseen, kun on olemassa ammattilaisia, jotka sen voivat tehdä heidän puolestaan?

On totta, että sosiaalisen median ulkoistaminen vaatii ehkä hieman erilaista strategiaa kuin esimerkiksi mainonnan ostaminen mainostoimistolta. Se vaatii lähempää kumppanuutta ja kenties myös erilaista maksupolitiikkaa, mutta kyllä se onnistuu. Esimerkiksi Rautasilta tekee ulkoistettuna sosiaalisen median heimouttamista ja yhteisöllistämistä markkinointitarkoituksiin yrityksille ja jopa ihan menestyksekkäästi.

“Sosiaalinen media on hyvä markkinointikanava”

No, voi olla. Useimmiten se ei sitä ole. Isoille yrityksille, joilla on resursseja ihan silkkaan brändimainontaan, sosiaalinen media on kiva lisä saada palautetta ja inhimillistää presenssiään. Muille se voi olla silkkaa ajanhukkaa, jos ei tosissaan ole miettinyt, mitä haetaan. Jokainen joka on vaeltanut Facebookin yritysivuilla, joissa on väkinäistä keskusteluntynkää tai logon takaa tulevaa tuotetyrkkyä tyrkyn perään, tietää mistä puhun.

Monelle yritykselle puhelintolppa (vieläkö niitä on?) on parempi ja tehokkaampi markkinointikanava.

“Sosiaalinen media on yrityksille halpaa”

Edullista se voi olla, mutta sekin on suhteellista. Kuulin yrityksestä, joka tekee suurimman osan sosiaalisen median työstään talon sisällä ja he olivat laskeneet vuosikustannukset. Hintalappu oli 40 000 euroa. Ja kyseessä ei todellakaan ole suurensuuri yritys. He aikoivat jatkaa valitsemallaan tiellä, joten tuloksiakin oli ilmeisesti tullut.

Joukkoistin tätä asiaa omalla facebook-sivullani. Siellä sain tällaisia vastauksia sosiaalisen median myyteistä:

“Se, että se olisi jokin paikka, minne mennään tai työkalu jota käytetään.” Teemu Korpi.

“Yksi myytti on, että some olisi jotenkin luonnostaan demokraattinen ympäristö. Toinen on se, että kaikki yhteisöllisesti tehdyt tuotokset olisivat jotenkin automaattisesti hyviä.” Harto Pönkä.

“Ja se, kuten kotisivuistakin, että sisältöä eksyy ihan automaattisesti, ilman mitään omaa työtä ja markkinointia, lukemaan satoja, tuhansia ja kymmeniätuhansia siitä kiinnostuneita ihmisiä.” Leena Männistö

“Avoimuus ja jakaminen! Mm. noiden mantrojen näkeminen alkaa ärsyttää. Ei muisteta riittävästi korostaa, että ne toimivat vain jos toimijoilla on samanlainen ajatusmaailma ja ihanteet. Etenkin jos on yrittäjä, jonka pitää elää tehdyllä työllä, on syytä käydä syvällinen keskustelu pelisäännöistä projektien aluksi.” Outi Lammi.

“Nyt kun hypetys alkaa laantua, voidaan asioihin suhtautua järkiperäisesti: suomalainen kulttuuri ei ole valtaväestön osalta täysin valmis kommunikointiin ventovieraiden kanssa - edes verkossa. Eikä SoMen edustajat korvaa henkilökohtaista kommunikointia face-to-face.” Jari Moisio

Kaikki vastanneet ovat myös yrittäjiä. Pientä realismin hakua on siis ilmassa, ja se on hyvä. Mihin myytteihin ja toisteltuihin “totuuksiin” sinä olet törmännyt kun puhutaan sosiaalisesta mediasta?

Eero Leppänen
www.rautasilta.com

 

Seksiä, valheita ja sosiaalista mediaa on alan asiantuntijoista koostuva raati, jonka tehtävänä on valottaa sosiaalisen median ilmiötä, teilata ennakkoluuloja, antaa vinkkejä sen hyödyntämiseen konkreettisessa liiketoiminnassa sekä jakaa asiantuntemustaan, jotta uudesta ilmiöstä saisivat käsitystä myös ne yrittäjät, jotka eivät ole vielä vihkiytyneet asialle.

Onko sinulla kiperiä kysymyksiä aiheesta? Keskustelu jatkuu Facebookissa.  
Tutustu Seksiä, valheita ja sosiaalista mediaa -raatiin!

Kuten Seksiä, valheita ja sosiaalista mediaa raatilaisten blogikirjoituksista on käynyt ilmi, Sosiaalisen median palvelut ovat suurimmaksi osaksi ilmaisia ja kenen tahansa haltuunotettavissa, mutta tähän ”helppouteen” voi myös kompastua. Näkyvyydestä ei välttämättä seuraakaan suurta asiakasvirtaa, ja negatiivistäkin palautetta voi tulla. Korjausliikkeitä tehdessä voi koko uskottavuus mennä.

Toisaalta hyvin suunniteltuna ja toteutettuna voi löytyä uusia asiakkaita, saada mielenkiintoisia näkemyksiä ja palautetta ja jopa hieman kassavirtaa. Jopa ilman rahallista panostusta. Vallankumouksellistako?

Vaikka viime aikoina on ollut valloillaan sosiaalisen median hype, verkkopalveluiden sosiaaliset piirteet eivät ole uusi ilmiö. Internetin syntyhetkistä lähtien siihen on kuulunut vuorovaikutteellisuuden mahdollistaminen.

Suurin muutos on kuitenkin viime vuosina ollut se, että erilaiset sosiaalisen median sovellukset ovat tulleet osaksi ihmisten arkipäivää ja yrityksissä myös osaksi liiketoimintaa. Ilmiön ympärillä pyörinyt hype on saanut yhä useammat organisaatiot ja yritykset pohtimaan osallisuuttaan sosiaalisen median palveluissa, samoin myös Suomen Yrittäjät.

Suomen Yrittäjätkin ”feispuukkaa”

SY:n polku sosiaalisen median maailmaan on ollut melko tyypillinen. Osittain siihen on vaikuttanut verkon parissa työskentelevien ihmisten oma mielenkiinto ja osaaminen, osittain kentältä tullut paine. Järjestön ratkaisu oman sivun perustamiseen tapahtui, kun Facebook -palveluun oli ilmestynyt Suomen Yrittäjät nimellä esiintyviä ryhmiä. Järjestö halusi oman kanavan niiden rinnalle.

Kuten valitettavan tyypillistä on, Facebook -sivua perustettaessa SY:llä ei ollut varsinaista strategiaa tai suunnitelmaa sen käytöstä. Oli kuitenkin halu saada uudenlainen vuorovaikutteinen kanava, jonka kautta kommunikoida jäsenten kanssa.

Käytön ja kokemuksen kautta SY:n Facebook -sivusta on kuitenkin muodostunut vilkas keskustelukanava jäsenten kanssa. Sivua ei ole käytetty perinteiseen ylhäältä alas tiedottamiseen, vaikka SY:n tiedotteet sivulla julkaistaankin. Pyrkimyksenä on ollut pikemminkin jäsenten kuunteleminen, yrittäjyyden esittäminen positiivisena ja mielenkiintoisena uravalintana, järjestön tuominen esiin dynaamisena ja vuorovaikutteisena, yhteishengen luominen ja ajankohtaisiin aiheisiin tarttuminen.

Olkoon tämä siis kannustuksena, hitaan aloituksen voi vielä kääntää hyödyksi.

Parantamista on varmasti vielä paljon ja vuorovaikutteisuutta tulisi lisätä entisestään, ja sitä varten Suomen Yrittäjät on ensimmäistä kertaa tekemässä sosiaalisen median viestintäsuunnitelmaa ja ohjeistusta henkilöstölle. Siten saadaan koko organisaatio tietoiseksi uusista viestintämuodoista. 

Käytössä olevat palvelut

Tällä hetkellä sosiaalisen median palveluista Suomen Yrittäjillä on enemmän tai vähemmän käytössä Facebook, Twitter, LinkedIn ja Youtube. Facebookissa tärkeimpänä ryhmänä on Suomen Yrittäjien sivu, joka on tarkoitettu nimenomaan jäsenten kanssa kommunikoimiseen, järjestökuvan luomiseen ja mielenkiintoisten asioiden ja uutisten nostamiseen.

4000 jäsenen raja Facebook-sivulla lähestyy kovaa vauhtia, joten voimme toistaiseksi sanoa olevamme suurin Facebook-joukko järjestö- ja b-to-b-sektorilla. Jäseniä on enemmän kuin monilla muilla järjestöillä, puolueilla tai kaupallisilla verkkoyhteisöillä. Facebookin kautta tavoitamme selvästi parhaiten nuoret (alle 45-vuotiaat) jäsenet.

Twitter on SY:llä toistaiseksi ollut käytössä lähinnä tiedotuksellisena kanavana Suomen Yrittäjille ja yrittajat.fi-uutisille, eikä se siten ole kovin tehokkaassa käytössä. Twitterin tulisi toimia enemmänkin järjestön brändäämisen välineenä, ja sen käyttämisessä on potentiaalia, vaikka käyttäjämäärä Suomessa on vielä rajallinen.

Youtubeen tuotamme videomateriaalia, mutta tässäkin on parhaillaan kehitysprosessi käynnissä. Valtakunnallisilla Yrittäjäpäivillä kokeilimme aktiivisempaa videotuotantoa.

LinkedIn on uusi aluevaltaus, ja sitä tullaan luultavimmin käyttämään yhteydenpitoon kv-yhteyksien ja sidosryhmien kanssa.

Yrityshakua uusiksi

Sosiaalinen media tarkoittaa toki muutakin kuin vain Facebookia. Verkkosivuillamme on jo käytössä joitain sosiaalisia toiminnallisuuksia, kuten kommentointi- ja arviointimahdollisuudet, blogit ja rss-feedit. Nämä jo perinteisemmät vuorovaikutustavat eivät kuitenkaan ole saaneet sivulla kävijöitä keskustelemaan samassa mittakaavassa kuin Facebookissa.

Keväälle 2011 suunniteltu Yrityshaun uudistusprojekti tulee varmasti vastaamaan osaltaan yritysten väliseen vuorovaikutustarpeeseen. Kehittämisprojektin myötä yrityksille halutaan antaa mahdollisuus kertoa itsestään ja tuotteistaan enemmän, etsiä yhteistyökumppaneita ja alihankkijoita, tarjota jäsenetuja muille ja tulla ylipäätään paremmin löydetyksi.

Pyörää ei kuitenkaan kannata keksiä uudelleen, joten mitään uutta yritys-Facebookia ei aleta rakentaa. Kehitettävät sovellukset kannattaa aina arvioida suhteessa hyötyyn.

Muutama seikka muistettavaksi, toistonkin uhalla

1. Toimi suunnitellusti, pelkkä näkyvyys ja olemassa olo ei riitä.
2. Ei ylhäältä alas henkistä viestintää, vaan ajatuksellista ja merkityksellistä sisältöä.
3. Käytä erilaista retoriikkaa kuin perinteisessä viestinnässä.
4. Keskustele, kuuntele ja ole läsnä, reagoi kysymyksiin ja vaikeisiin asioihin.
5. Ole nopea ja joustava.
6. Luo positiivista mielikuvaa toimialastasi.
7. Ole avoin, rehellinen ja nöyrä.

Siten loppukaneettina todettakoon, että vaikka sosiaalinen media helppoudellaan viehättääkin ja hype luo painetta osallistumiseen, ota askeleesi sosiaalisen median maailmaan harkitusti ja omalla persoonallisella tavallasi, pilke silmäkulmassa. Ollessasi aito onnistut.

Päivi Kankaro
kirjoittaja on Suomen Yrittäjien verkkotuottaja

 

Seksiä, valheita ja sosiaalista mediaa on alan asiantuntijoista koostuva raati, jonka tehtävänä on valottaa sosiaalisen median ilmiötä, teilata ennakkoluuloja, antaa vinkkejä sen hyödyntämiseen konkreettisessa liiketoiminnassa sekä jakaa asiantuntemustaan, jotta uudesta ilmiöstä saisivat käsitystä myös ne yrittäjät, jotka eivät ole vielä vihkiytyneet asialle.

Onko sinulla kiperiä kysymyksiä aiheesta? Keskustelu jatkuu Facebookissa.  
Tutustu Seksiä, valheita ja sosiaalista mediaa -raatiin!

Kuningas on se sisältö, julisti kolleegani Jani Lilja viime viikon blogiartikkelissa. Olen Janin kanssa samaa mieltä. Yleisö kiinnostuu aina, jos sisältö on – aikuisten oikeasti -kiinnostavaa.

Viestin vastaanottaja täytyy saada uskomaan, että olet hänelle se oikea. Sitä tunnetta ei aikaansaada valheilla, vaan herättämällä luottamusta.

Mistä sitten tiedän, mitä asiakkaani arvostaa? Ajattele kohderyhmäänne heimona. Heimo koostuu erilaisista ihmisistä, joita yhdistää yksi asia: he ovat syystä tai toisesta kiinnostuneita teistä. He voivat olla kiinnostuneita yritykseenne liittyvistä mielikuvista tai yrityksen tarjoamista ratkaisuista.

Kuvitellaan vaikka, että yrityksenne myy kauneudenhoitopalveluja (=ratkaisu) ja viestii olevansa aikaansa edellä (=mielikuva) oleva palveluyritys. Kohderyhmänne voi koostua hyvin eri-ikäisistä naisista – ja miehistä. Unohda perinteiset asiakassegmenttiluokitukset.

Kohderyhmänne on heimo, joka haluaa olla aikaansa edellä ja käyttää kauneudenhoitopalveluja. Siitä on hyvä lähteä rakentamaan sisältöstrategiaa.

Hyvä sisältö luo merkityksiä

• Kauneudenhoitopalveluja käyttävä aikaansa edellä oleva heimo on kiinnostunut siitä, mikä nyt on cool, pop, hip ja in – uudet trendit meiltä ja maailmalta, tunteeko kauneushoitolani todella alansa
• mitä muut ajattelevat heidän ulkonäöstään – voisiko joku kommentoida sopiiko minulle paremmin pitkä vai lyhyt otsatukka, osaako kauneushoitolan henkilökunta auttaa minua
• mitä he itse ajattelevat ulkonäöstään – miten olen oppinut hyväksymään itseni ja mitä muotoja haluan korostaa, mitä häivyttää, kiinnostaako kauneushoitolan henkilökuntaa
• Miten yhdistää kauneus ja lastenhoito – Lastenhoitojärjestelyt, syyllisyys, ajankäytön tehostaminen ja miten muut on tästä selvinneet
• millä tuotteilla ja palveluilla on muiden mielestä paras hinta–laatusuhde – social proof: mitä suositellaan
• perjantaisin he miettivät juhlameikkiä – mikä on liian raskas meikki pikkujouluihin, mikä luomiväri sopii parhaiten vihreäsilmäiselle, osaisivatko kauneushoitolan työntekijät auttaa
• Miltä kauneushoitolan kauniit ladyt näyttävät aamulla ennen kuin ovat luoneet itselleen ammattilaismeikin ja kampauksen – vilauta ihmistä yrityksen takana
• Miten kauneushoitola kehittyi yhden naisen unelmasta työllistäväksi ja ajan hermolla olevaksi muotitoimistoksi – kerro yrityksen tarinaa
• jne.

Sisältösi tulisi vastata noihin tarpeisiin. Tuottaaksesi heille ajankohtaista sisältöä joudut seuraamaan muiden tuottamia sisältöjä ja sivustoja ja poimimaan niistä parhaat palat heimollesi.

Ketään ei kiinnosta tuotteesi tai yrityksesi

Niin se vain on. Ihmisiä ei kiinnosta mitä myyt tai mikä on yrityksesi liikeidea. Ihmistä kiinnostaa se, kuinka minä itse voin menestyä paremmin

• saada enemmän rakkautta ja huomiota
• pitää parempaa huolta läheisistä
• saada rahat riittämään
• kehittyä ihmisiksi, joka haluan olla
• nukkua yöni paremmin
• saada parempaa seksiä
• vaikuttaa fiksummalta
• edetä uralla
• pitää mielialan korkealla marraskuun pimeillä
• jne.

Sisältökonseptisi on vastattava näihin tarpeisiin. Statuspäivitystä kirjoittaessasi kuvittele vaikka joku tuntemasi ”heimolainen” ja mieti mitä hänelle tänään, marraskuisena maanantaina kuuluu. Kuinka voit auttaa häntä tänään? Kaikkein parasta olisi, jos voisit tarjota hänelle jotain, minkä hän haluaisi jakaa omien verkostojensa kanssa, kuten vinkata uudesta trendistä, jota kukaan muu Suomessa ei vielä tiedä tai kertoa, mikä on ilmainen tapa pitää hampaat valkoisina jne. Jos kerrot sen vielä hauskasti ja ”ihmiseltä ihmiselle”, siitä saattaa hyvinkin lähteä meemi liikkeelle.

Hyvän prosessin resepti

Luodaksesi hyvää sisältöä tarvitset hyvän prosessin. Sinun on mietittävä

Tarpeenmääritys: mitkä tarpeet heimoasi yhdistävät

Sisältökonsepti: millaisella sisällöllä voit tuottaa heille hauskaa, hyödyllistä ja ajankohtaista lisäarvoa

Aineiston hankinta: mitä nettisivuja ja blogeja sinun tulee vilkuilla löytääksesi heimolle ajankohtaista sisältöä (huom: alan blogien seuraaminen voi olla muutenkin hyödyllistä)

Aikataulutus: Onko esim. perjantai-iltapäivä sinulle hyvä hetki käydä läpi alan sivustot ja suunnitella seuraavan viikon päivitykset? Mikä on heimosi kannalta hyvä aika julkaista statuspäivitys?

Suurin osa Facebook-sivuille jätetyistä kommenteista ja Twitterin vastauksista ilmestyy sinne noin tunnin sisällä statuspäivityksen tai twiitin julkaisusta. Koska tavoitteesi on osallistaa heimo, muistathan vilkuilla sivuasi noin tunnin ajan statuspäivityksen jälkeen – ja peukuttaa, esittää lisäkysymyksiä ja tukea heimoasi.  Muista esittää paljon kysymyksiä. Keskustelu harvemmin päättyy kysymysmerkkiin. 

Mukavaa pikkujouluaikaa...ja tähteenne kynttilän pätkää (Tiernapojat).

Keskustellaan enemmän?

Kristiina Pääkkönen @ MEMEgroup

 

Seksiä, valheita ja sosiaalista mediaa on alan asiantuntijoista koostuva raati, jonka tehtävänä on valottaa sosiaalisen median ilmiötä, teilata ennakkoluuloja, antaa vinkkejä sen hyödyntämiseen konkreettisessa liiketoiminnassa sekä jakaa asiantuntemustaan, jotta uudesta ilmiöstä saisivat käsitystä myös ne yrittäjät, jotka eivät ole vielä vihkiytyneet asialle.

Onko sinulla kiperiä kysymyksiä aiheesta? Keskustelu jatkuu Facebookissa.  
Tutustu Seksiä, valheita ja sosiaalista mediaa -raatiin!

Uusi viikko, vanhat myytit ja uudet murtajaiset. Aloitetaan kyseenalaistamalla muutamia ikuisia totuuksia.

Myyttien maailmasta...

Asiakas on kunigas

Asiakas ei ole kuningas, ellet tee kauppaa suoraan Kaarle XVI Kustaan kanssa. Vanha totuus myös sanoo, että naista pitää kohdella kuin prinsessaa, joten kuninkaallisuus toteutuu mutta kuninkuus ei.

Totta kuitenkin on, että asiakkaan tulee olla keskipisteessä. Asiakkaan tulee olla tekemisen lähtökohta yrityksen prosesseja mietittäessä, jotta lupaukset asiakaslähtöisyydestä toteutuvat ja asiakasta kuunnellaan.

Asiakkaalle pitää antaa sitä, mitä asiakas haluaa

Henry Ford sanoi aikanaan, että mikäli hän olisi kysynyt asiakkailtaan, mitä he haluavat, hän olisi saanut vastaukseksi ”nopeampia hevosia”.

Apple toi markkinoille kosketusnäytöllisen puhelimen. Ei siksi, että asiakkaat sellaista pyysivät, vaan siksi, että se tarjosi käyttäjälleen ylivoimaisen käyttäjäkokemuksen ja oli sen jälkeen sitä, mitä asiakkaat halusivat.

Asiakkaan kuunteleminen on tärkeää, mutta kuullun ymmärtäminen ja jalostaminen tiedostamattomiksi tarpeiksi ja innovaatioiksi on sitä, joka vie meitä eteenpäin.

... reaalimaailmaan

Asiakas on kunin... keskipisteessä

Kun aletaan pohtia askelta yhteisöllisessä verkossa olemiseen, on hyvä asettua hetkeksi asiakkaan kenkiin ja pohtia oikeasti sitä, mikä on asiakkaalle tärkeää ja mistä on hänelle hyötyä. Mitä asiakas tarvitsee etsiessään kumppania tyydyttämään hänen tarpeitaan ja ylittämään odotuksiaan?

Rohkeampi askeleenottaja pyrkii osallistamaan jo tässä kohdassa keskustelemalla asiakkaiden kanssa, heittäen täkyjä siellä sun täällä sen toivossa, että kala tarttuu ja vuodattaa tuntojaan.

Sisältö on kuningas

Ilman sisältöä meillä on raamit, kaunis kattaus täytettäväksi elämyksillä, mutta pihvi puuttuu. Ilman sisältöä emme pääse lähelle asiakasta, saa häntä kiinnostumaan tai keskustelemaan.

Perinteinen kovaan tuotetietoon ja faktaan nojautuva tiedottaminen ei herätä intohimoja vaikka tarjoaakin tarvittavan tiedon. Sivustot on suunniteltu kertomaan yrityksestä yrityksen silmin katsottuna, ja jälki on yleensä sen näköistä. Entiseen aikaan tämä on ollut sitä, mitä asiakas on voinut halutakin. Pitäisikö asiakkaalle antaa se, mitä hän etsii, vai paljon enemmän?

Kysymys kuulunee, millaista sisällön pitäisi olla. Innostavaa, mielenkiintoista, seksikästä, herättävää, erottuvaa, haastavaa jne. Helppoa kuin heinänteko!

Asiatekstin ohella kannattaa miettiä, voiko virallisen sivuston ulkopuolella löysätä nappeja kauluspaidasta ja lähestyä asiakkaita ja potentiaalisia asiakkaita vapaamuotoisemmin, jopa uskaliaasti huumorin keinoin. Silmästä silmään asiakasta palvellaan pitkälti omalla persoonalla, joten miksi keskustelun verkossa tulisi olla formaalia ja jäykkää.

Myös käyttäjäkokemukset ovat asiakkaalle tärkeitä, joten käytännön esimerkkien tuottaminen hyödyistä ja elämyksistä ei ainakaan haittaa ennen ostopäätösten tekemistä. Miten näiden kokemusten lähteille päästään? Mahdollistamalla keskusteleminen ja olemassa olevassa keskustelussa mukana oleminen, uusien mahdollisuuksien ja ideoiden luominen.

Mikäli et ole vielä mukana siellä, missä keskustellaan, kannattaa vilkaista Oskarin viimeviikkoinen kirjoitus. Siinä on mm. mainintoja työkaluista, joilla pääset tutkimaan, missä ja mitä yrityksestäsi puhutaan.

Kaikkea ei kannata kuitenkaan tarjota lautasella, sillä kysymysten herättäminen on sallittua, mielipiteiden saaminen jopa toivottavaa.

Haasteelliseksi toki kaiken tekee se, kuinka kirjoittaa asiallista mutta irrottelevaa, kaikkiin kysymyksiin vastaavaa mutta kysymyksiä herättävää tekstiä. Tähänkin lienee konsultteja olemassa.

Hiljainen loppusoitto

Onko yrityksesi sisällöntuotannon suhteen oheisen ilmoituksen jättäjä vai pystyisikö se vastaamaan asiakkaan ilmoitukseen?

Oy Yritys Ab on hauska, hyvännäköinen ja vakaasti toimeentuleva sinkku etsimässä uusia seikkailuja ihmisistä, jotka tykkäävät kuluttaa rahaa tuotteisiimme, joissa on speksit kohdallaan ja ominaisuuksia vaikka muille jakaa. Arvostamme asiakkaassamme maksukykyisyyttä ja itsepalveluhenkisyyttä.

Asiakas Y on valveutunut, asioista selvää ottava kuluttaja, joka käyttää aikaa tutkimiseen ja verkostojensa hyödyntämiseen ostopäätöstä tehdessään. Hän etsii tarpeitansa täyttävää ja palvelevaa yritystä, joka on valmis dialogiin parhaan mahdollisen asiakaskokemuksen takaamiseksi. Hän ei myöskään pelkää kokeilla uutta, mikäli uusi asia saa mielenkiinnon heräämään ja tarjoaa potentiaalisesti elämyksiä.

Keskustelevasti Teidän

Jani Lilja @ Cliente

 

Seksiä, valheita ja sosiaalista mediaa on alan asiantuntijoista koostuva raati, jonka tehtävänä on valottaa sosiaalisen median ilmiötä, teilata ennakkoluuloja, antaa vinkkejä sen hyödyntämiseen konkreettisessa liiketoiminnassa sekä jakaa asiantuntemustaan, jotta uudesta ilmiöstä saisivat käsitystä myös ne yrittäjät, jotka eivät ole vielä vihkiytyneet asialle.

Onko sinulla kiperiä kysymyksiä aiheesta? Keskustelu jatkuu Facebookissa.  
Tutustu Seksiä, valheita ja sosiaalista mediaa -raatiin!

Yrityksissä ollaan kiinnostuneita siitä, miten sosiaalinen media voisi hyödyttää liiketoimintaa. Varovaisuutta on kuitenkin ilmassa eikä jokainen yritys ole päätä pahkaa someen (sosiaaliseen mediaan) mukaan mennyt – eikä pidäkään. Yrityksissä, varsinkin pienemmissä, juoksevien asioiden hoitaminen vie aikaa eikä resursseja ole irrottaa sille, että joku ottaisi selvää, miten juuri meidän pitäisi sosiaaliseen mediaan suhtautua.

Sosiaalinen media on hypeä, josta on vaikea poimia ne oikeasti oleelliset palaset omaan liiketoimintaan. Facebook näyttäytyy monelle kavereiden välisen yhteydenpidon välineenä, jossa bisnekselle ei jää tilaa. Kun vielä muita palveluita on olemassa tuhansia, menee melkein (huom: melkein) some-yrittäjälläkin sormi suuhun.

Kirjoittelen pitkälti markkinointinäkökulmasta, vaikka yhtä oleellisia ovat toki myös erilaiset yhteistyöorientoituneet välineet ja niiden mahdollisuudet, joita kollegani Tommi Forsström ansiokkaasti esitteli viime bloggauksessaan .

Mielestäni riittävä syy yrityksen läsnäololle sosiaalisessa mediassa ei ole se, että muutkin yritykset ovat. Toinen kollegani Eero Leppänen kirjoitti viime bloggauksessaan suunnitelmallisuudesta. Olen myös suunnitelmallisuuden kannalla: sosiaalisen median tulee palvella yrityksen toimintaa, oli se sitten markkinointia, yhteistyötä tai vaikka asiakaspalvelua. Pitää pystyä määrittämään sosiaalisen median funktio omassa liiketoiminnassa. Hakuammuntaa tulee välttää, ettei osuta vahingossa omaan nilkkaan. Ilman suunnitelmallisuutta resursseja valuu helposti hukkaan eikä toivottuja tuloksia saavuteta.

Mihin sitten kannattaa mennä mukaan? Facebook ei ole itseisarvona yhtä kuin sosiaalisen median ikiaurinkoinen hiekkarannikko, totesimme ensimmäisessä bloggauksessamme . Kuitenkin yrityksistä ja niiden tuotteista keskustellaan eri sosiaalisen median kanavissa. Yrityksen ei tarvitse olla suurempi kuin pieni kulmakahvila, ja siitä voi löytyä googlaamalla kymmenittäin keskusteluja. Olisiko näissä keskusteluissa hyvä olla mukana?

Kannattaa seurata keskusteluja ja sitä, missä niitä käydään. Tähän on olemassa välineitä, joista pari ilmaista mainitakseni Social Mention ja Google Alerts ovat varsin toimivia. Niillä pääsee alkuun. Facebookiin voi olla turha mennä, jos asiakkaat tai potentiaaliset asiakkaat eivät sitä vain yksinkertaisesti käytä. Toisaalta asiakkaat voivat olla hyvinkin aktiivisia vaikkapa Suomi24.fi:ssä. Silloin kannattaa osallistua keskusteluihin. Ainahan voi pyrkiä herättelemään keskustelua vaikkapa luomalla blogin. Tai voisiko omaan asiakaskuntaan vedota taidokkaasti tehdyt YouTube-videot?

Mahdollisuuksia on ja kun niitä hyödynnetään suunnitelmallisesti, ei paukkuja ammuta vääriin kohteisiin. Eri välineet tarjoavat erilaisia mahdollisuuksia eri kohderyhmille, minkä vuoksi keskittyminen vain yhteen ei välttämättä ole toimivin strategia. Myös verkkonäkyvyyden kannalta voi olla järkevää olla mukana useammassa kuin yhdessä palvelussa, mitä puoltaa myös hakukonenäkyvyyden näkökulma: hakukoneiden tuloksissa sosiaalisen median sivustot ovat yleensä korkealle arvostettuja, ja kun samaa sisältöä on linkitetty useampaan eri välineeseen, paranevat hakutulossijoitukset entisestään.

Tässä vain joitakin ajatuksia, joita voi käyttää apuna, kun mietitään, missä eri välineissä yrityksen kannattaa olla mukana. Katri Lietsala ja Esa Sirkkunen jakoivat sosiaalisen median välineet kuuteen genreen julkaisussaan Social Media: Introduction to the tools and processes of participatory economy . Myös tämä luokittelu voi olla hyödyllinen, ja tähän onkin hyvä lopettaa: 

1. sisällön luomiseen ja julkaisemiseen keskittyneet välineet (blogit, wikit, podcastit…)
2. sisällön jakamiseen keskittyneet välineet (Flickr, YouTube, SlideShare, Foursquare…)
3. sosiaaliset verkostot (Facebook, LinkedIn, Ning, MySpace, IRC-Galleria…)
4. yhteisölliset tuotannot (OhmyNews, Wikipedia, Star Wreck…)
5. virtuaalimaailmat (Second Life, Habbo Hotel, World of Warcraft…)
6. lisäosat (Google Maps…)

 

Oskari Uotinen
Sosiaalisen median palvelutoimisto InFlow

Seksiä, valheita ja sosiaalista mediaa on alan asiantuntijoista koostuva raati, jonka tehtävänä on valottaa sosiaalisen median ilmiötä, teilata ennakkoluuloja, antaa vinkkejä sen hyödyntämiseen konkreettisessa liiketoiminnassa sekä jakaa asiantuntemustaan, jotta uudesta ilmiöstä saisivat käsitystä myös ne yrittäjät, jotka eivät ole vielä vihkiytyneet asialle.

Onko sinulla kiperiä kysymyksiä aiheesta? Keskustelu jatkuu Facebookissa.  
Tutustu Seksiä, valheita ja sosiaalista mediaa -raatiin!

Sosiaalinen media on hyvin avointa ja sen avulla voi jakaa ja saada runsaasti tietoa monesta asiasta. Se voi olla tuotekehityksen apuväline, keino tavoittaa tuttuja ympäri maailmaa tai esimerkiksi tehokas reaaliaikainen uutiskanava. Yrityskäytössä sosiaalinen media on hyvä väline nostaa esille omaa asiantuntijuuttaan, saada palautetta asiakkailta ja sitouttaa heidät.

Monia askarruttaa sosiaalisen median avoimuus. Paljastuvatko omat tiedot, kuvat ja tekstit sosiaalisessa mediassa ihan kaikille? Se on mahdollista ja todennäköistäkin, mikäli käyttäjä ei tunne käyttämiään sovelluksia, niiden asetuksia ja ehtoja. Lähtökohtaisesti sosiaalisessa mediassa tietojen vastaanotto ja lähettäminen perustuvat jonkun henkilön antamaan lupaan (valtuutukseen) nähdä omat tietonsa.

Rautalankavertauksena käytettäköön esim. liikekeskusta. Ilman avainta pääsee tiettyihin osiin taloa ja joihinkin tiloihin vaaditaan avain. Antamalla luvan omiin tietoihinsa, kuviinsa ja sisältöönsä käyttäjä antaa tutulleen tai muulle henkilölle luvan mennä eri osiin liikekeskusta. Keskuksen sisällä voidaan taas määrittää tiloja, joihin avaimen saaneella ei ole kuitenkaan lupaa, vaan sisäänpääsy vaatii toisen avaimen. Näin voidaan kuvata esim. Facebookin listojen käyttöä. Jotkut voivat nähdä enemmän kuin toiset ja jollakulla voi olla laajemmat oikeudet liikkua.

Ihan kaikkea tietoa ei kannata sosiaaliseen mediaan laittaa, koska kyseessä on kuitenkin monesti sovellus, jolla on haavoittuvuutensa. Salasanat, käyttäjätunnukset, yksilöidyt henkilökohtaiset tiedot kannattaa jättää selkeästi ulkopuolelle. Sosiaalista mediaa voidaan verrata kirjeeseen. Sitä suojaa postisalaisuus, mutta se voi kadota, joutua väärään kohteeseen tai sitä voidaan käyttää väärin.

Mitenkäs lait suhtautuvat sosiaaliseen mediaan? Tällä hetkellä lait eivät vielä kykene täysin vastaamaan sosiaalisen median haasteisiin. Mallia koetetaan ottaa perinteisistä käytänteistä ja laeista, mutta sellaisenaan ne eivät ihan toimi. Lainsäätäjien tulisi ymmärtää sosiaalisen median aiheuttama kulttuurinen muutos tiedon leviämisessä ja ottaa käyttöön uusia käyttäjää turvaavia lakeja.

Sitä ennen sosiaalinen media eri muodoissaan on turvallista vain silloin, kuin käyttäjä itse ymmärtää tiedon leviämisen mahdollisuudet.

Yritysten osalta sama toimintalogiikka pelaa yleensä. Yritysten tulisi laatia omat sisäiset ohjeensa sosiaalisen median käytöstä ja miettiä, millaista tietoa jaetaan ja mitä sillä tavoitellaan. Useissa yrityksissä sosiaalisen median käyttö on kokonaan kielletty työaikana.

Lyhyt ohje:

1. Tutustu sovelluksiin, sääntöihin ja ohjelmien rajoituksiin ja yksityisyysasetuksiin.
2. Mieti, mitä tietoa olisit valmis jakamaan esim. torilla julkisesti: missä menevät yksityisyytesi rajat?
3. Päätä, mitä jaat ja mitä et: kuinka julkisia ovat kuvasi, tekstisi, videosi, ajatuksesi ja liikkumisesi?

Omien tietojesi näkyvyyttä voit hallita tilisi yksityisyysasetuksista.
Katso esimerkki organisaation oheistuksesta henkilöstölle: Sosiaalisen median ohjeistus SAK:n henkilöstölle

Jani Siivola
Mainos- ja konsulttitoimisto Reddo Partners oy

 

Seksiä, valheita ja sosiaalista mediaa on alan asiantuntijoista koostuva raati, jonka tehtävänä on valottaa sosiaalisen median ilmiötä, teilata ennakkoluuloja, antaa vinkkejä sen hyödyntämiseen konkreettisessa liiketoiminnassa sekä jakaa asiantuntemustaan, jotta uudesta ilmiöstä saisivat käsitystä myös ne yrittäjät, jotka eivät ole vielä vihkiytyneet asialle.

Onko sinulla kiperiä kysymyksiä aiheesta? Keskustelu jatkuu Facebookissa.  
Tutustu Seksiä, valheita ja sosiaalista mediaa -raatiin!

Kasvava PK-yritys alkaa kohtaamaan merkittäviä haasteita henkilöstön kasvaessa useampaan kymmeneen ja toimipaikkojen määrän mahdollisesti samalla kasvaessa. Vanhat sisäiset järjestelmät eivät enää skaalaudu mukana: Excel-vetoiset operatiivisen datan varastot kärsivät huonosta versiohallinnasta, firman sisäinen kommunikaatio pätkii ja projektien tarvitsemat tiedot ovat ripoteltuina sinne-tänne.

Silti kymmenien, ellei satojen tuhansien investointi Sharepoint- tai SAP-vetoiseen operatiiviseen järjestelmään tai Exchange-palvelimeen ei tunnu maksavan itseään takaisin edes etäisesti inhimillisessä ajassa.

Onneksi 2000-luvun alun verkkosovellusbuumi on tarjonnut kolmannenkin vaihtoehdon ad hoc -sekoilun ja kalliiden enterprise-tason järjestelmien väliin: Juuri oman firman tarpeita vastaavan kokonaisuuden kasaaminen SaaS (Software-as-a-Service, verkossa pyörivä “vuokrasovellus”) -pohjaisten verkkosovellusten laajasta kirjosta.

Digitaalisen median toisen tulemisen kantava voima on ollut verkkosovellukset: selaimessa toimivat sovellukset, jotka yksi kerrallaan tekevät työpöytäsovellukset tarpeettomiksi. Näiden yksi edelläkävijä on luonnollisestikin ollut Google, jonka GMail, Google Docs ja monet muut sovellukset ovat vieneet työpöytää selaimeen urakalla.

Tämä trendi on mahdollistanut PK-yrityksille asioita huomattavasti enemmän, kuin moni yrittäjä edes oivaltaa. Aiemmin jättimäisiä investointeja vaatineet ominaisuudet ovatkin nyt saatavilla satasilla, jopa kympeillä kuussa.

Miten tämä kaikki liittyy sosiaaliseen mediaan?

Sosiaalisen median tärkein anti yritysmaailmalle on ollut sen avaamat portit tietotekniikan arkipäiväistymiseen. Facebookin luikerteleminen lähes joka kolmannen suomalaisen arkipäiviin on varmastikin muokannut peruskäyttäjän odotuksiin tietojärjestelmien käyttömukavuudesta enemmän, kuin mikään muu asia ennen. 

Sosiaalinen media on lisäksi opettanut meille paljon siitä, minkälaisia käyttöliittymiä ihmiset haluavat käyttää: yksinkertaisia, helposti omaksuttavia ja tehokkaita. Virtuaalisen ryhmätyön ja etäyhteistyön merkitys ja luonnollisuus ovat kasvaneet.

Lisäksi sosiaalisen median ydin: yhteistyö ja kommunikaatio näyttelee merkittävää osaa yritysten sisäisten järjestelmien

Toki Enterprise-järjestelmillä on paikkansa ja nekin kehittyvät 2000-luvun käyttäjän toiveiden mukaisesti hurjaa vauhtia. Väärässä paikassa väärään aikaan, ne voivat kuitenkin olla massiivinen hukkainvestointi. Esimerkiksi Sharepoint on suuren organisaation tarpeisiin suunniteltu järjestelmä, josta ei saa juuri mitään irti ilman massiivista toteutusprojektiin kuluvaa kynnysrahaa. Puhumattakaan täysin räätälöidyn sisäisen järjestelmän kalliista kehittämisestä.

Kannattaa siis arvioida tarkasti onko yrityksenne siinä kohtuullisen laajassa väliinputoajien joukossa, jolle ad hoc -ratkaisut eivät enää skaalaudu mukana, mutta joka ei ole lähitulevaisuudessa paisumassa raskaaseen sarjaan, jossa IT-budjetit mitataan seitsennumeroisilla luvuilla. Toki tässä(kin) asiassa pääsee parhaiten liikenteeseen, kun käyttää apuna hieman ammattilaista neuvomassa oikean sovelluskattauksen valitsemisessa ja käyttöönottamisessa.

 

Muutamia esimerkkejä kohtuuhintaisista sovelluksista yritysten sisäiseen käyttöön:

1. Google Apps

Googlen sovelluskokoelma kattaa monet pienen yrityksen perustarpeet. Google Docs ei ehkä vielä korvaa MS Officen hankkimista, mutta GMail ja Google Calendar muodostavat ehdottomasti toimivan ja kustannustehokkaan vaihtoehdon Exchangelle.

Hinta: 50 dollaria / käyttäjä / vuosi.

2. Yammer

“Enterprise Microblogging”-alusta Yammer tarjoaa pitkälti sen, mitä lupaakin, eli periaatteessa “yrityksen sisäisen Twitterin” (tosin ilman viestien 140 merkin pituusrajoitusta). Yammer tarjoaa PK-yritykselle loistavan kommunikaatioalustan, jonka sosiaalisen median palveluista tuttu käyttötapa nostaa helposti yrityksen horisontaalisen viestinnän uudelle tasolle.

Yammer integroituu myös hienosti mm. Outlookiin ja sille löytyy sovelluksia monille eri alustoille mm. iPhonelle.

Hinta: 0, 3 tai 5 dollaria / käyttäjä, riippuen palvelutasosta.

3. 37signals -yrityksen tuotteet

• 37signals.com
• basecamphq.com
• highrisehq.com
• backpackit.com

Chicagolaisen 37signalsin näkyvyys verkossa on nostanut tämän PK-yrityksen profiilin (ja eittämättä samalla myös myynnit) aivan omalle tasolleen. Loistavan Signal vs. Noise -bloginsa ja provokatiivisten yrityskirjojensa (Getting Real ja Rework) voimin yksinkertaisuuden nimiin vannovaa brändiään rakentanut firma on ottanut tehtäväkseen pitää asiat yksinkertaisina ja helppokäyttöisinä. 

Yrityksen tuotteet (mm. Highrise-CRM, Basecamp-virtuaalityötila, Backpack-tietovarasto ja Campfire-pikaviestin) häviävät jokainen kilpailijoilleen, jos vertaillaan ominaisuuksia taulukossa, mutta käyttömukavuudessa ne ovat täysin omassa luokassaan ja hintatasonsa on erittäin kohtuullinen.

Ainakin Highriseen on saatavilla myös loistava iPhone-sovellus, jolla myyjäsi saavat CRM:si tiedot kentälle näppärästi.

Hinta: Useita eri hintatasoja (lähtien ilmaisesta), riippuen halutusta palvelu- ja käyttötasosta.

4. Skype (tai muu vastaava pikaviestin)

Vapaasti kulkeva informaatio on olennaista missä tahansa yrityksessä. Vaikka välittömän läsnäolon vertaista yhteydenpitoa ei digitaalinen maailma vielä tarjoakaan, Skypen (ja lukuisten muiden alustojen) tarjoama mahdollisuus matalan kynnyksen kommunikaatioon voi näytellä erittäin tärkeää roolia jokapäiväisessä tiedonkulussa

Hinta: Ilmainen pikaviestikäytössä

5. Confluence (tai muu vastaava wiki)

Hyvin jäsennelty ajankohtainen tieto on elintärkeää yrityksille. Tässä kohtaa toimiva wiki-alusta voi näytellä sisäisissä järjestelmissä merkittävää roolia.

Confluence on hyvä esimerkki modernista wiki-alustasta, joka on monella tapaa laajennettavissa erilaisilla laajennuksilla.

Hinta: Lähtien 10 dollarista, tarjolla myös SaaS-versiona.

 

Ota huomioon kuitenkin myös nämä:

1. Tietoturva

Mikäli firmasi työskentelee erittäin korkean tietoturvakriittisyyden toimialalla, et varmastikaan halua käyttää kolmannen osapuolen palvelimilla majailevaa järjestelmää tietojesi asuinpaikkana. Varmista ennen palvelun hankintaa, että se on myös asennettavissa omille palvelimillesi tai että se tarjoaa vähintäänkin käytön salatun yhteyden yli. Tässä ei kuitenkaan kannata ampua yli ja heitäytyä hysteeriseksi - nämä firmat elävät ja kuolevat luotettavuutensa ja maineensa mukana, joten ne ottavat tietoturva-asiat erittäin vakavasti.

2. Varmuuskopiointi

Operatiivinen data on firmalle elintärkeää, joten varmista, että ostamassasi palvelussa on myös mahdollisuus viedä sinne tallentamasi tiedot esim. Excel-muodossa tai muulla tavalla.

3. Integrointi käyttäjähallintaan

Firmasi kasvaessa IT-osastosi halunnee jossain vaiheessa helpottaa elämäänsä viemällä kaikki yrityksen palvelut yhteisen käyttäjähallinnan taakse. SaaS-palveluita ostaessa kannattaa muistaa, että palvelua ei välttämättä niin vaan integroida firmasi LDAP-kantaan, kun sellainen ajankohtaiseksi tulee.

4. Käyttöönotto

Niin yksinkertaista työkalua ei olekaan, ettei sen käyttöönottoa pitäisi ottaa vakavasti. Varmista, että kaikki työntekijäsi kokevat uuden työkalun hyödylliseksi ja tärkeäksi alusta lähtien koulutuksien, ohjeistuksen ja käyttötuen avulla. Käyttämättä jätetty työkalu on arvoton.

5. Lokalisointi

Monet näistä sovelluksista ovat vain englanniksi ja niiden lokalisointi Suomeksi on hankalaa tai mahdotonta / kallista. Mikäli yrityksesi palveluksessa on ihmisiä, joilta kolmas kotimainen ei taitu, voi se rajoittaa merkittävästi järjestelmien valikoimaa.

Tommi Forsström
Tuottaja / Konsultti / Nörtti
Tmi Forssto
H1 Oy

 

Seksiä, valheita ja sosiaalista mediaa on alan asiantuntijoista koostuva raati, jonka tehtävänä on valottaa sosiaalisen median ilmiötä, teilata ennakkoluuloja, antaa vinkkejä sen hyödyntämiseen konkreettisessa liiketoiminnassa sekä jakaa asiantuntemustaan, jotta uudesta ilmiöstä saisivat käsitystä myös ne yrittäjät, jotka eivät ole vielä vihkiytyneet asialle.

Onko sinulla kiperiä kysymyksiä aiheesta? Keskustelu jatkuu Facebookissa.  
Tutustu Seksiä, valheita ja sosiaalista mediaa -raatiin!

Olen valmistelemassa “Lapin kiertuetta” ensi kuun aluksi. Olen yhden päivän Kittilässä, kaksi Ivalossa ja kaksi päivää Saariselällä. Ohjelmassa on massakoulutuksia ja yrityskohtaisia klinikoita ja onpa siellä myös kokonainen strategia-päivä yhdelle yritykselle.

Yrityksillä on nyt kova tarve koulutukselle, tai tiedolle ylipäätänsä. Seminaareja tuntuu olevan joka päivä jossain kolkassa maata. Seminaareista varsinaiseen käytäntöön on vielä silti varsin pitkä matka. Facebook-sivun perustamista en pidä vielä kummoisena käytännön työnä.

Itse näen ideaalin kuvion pk-yrityksille seuraavanlaisena:

1. Osallistutaan ammattilaisen yleisluentoon, jossa käydään läpi alustat ja periaatteet ja jonka jälkeen tiedetään mistä on kysymys.

2. Hankitaan yrityskohtaista neuvontaa esim. 1-2 päivää jossa tehdään mediasuunnitelma sosiaaliseen mediaan ja joka ottaa huomioon muun markkinoinnin, tiedotuksen ja asiakaspalvelun.

3. Aletaan tuottaa sisältöjä valituille alustoille laaditun suunnitelman mukaisesti.

Kolmoskohdassa pidän tärkeänä, että se vaihe tehdään ns. saattaen. Eli joku yrityksen ulkopuolinen, mieluiten tietysti asiantuntija, seuraa toimintaa, antaa neuvoja ja vinkkejä ja jopa auttaa sisällön tuottamisessa.

Toinen mahdollisuus on etsiä kaikki tieto itse. Sitä nimittäin löytyy ja jos aikaa riittää.

Aloittaa voi esimerkiksi näistä:

Social Media Examiner   
Mashable

Ylläolevat ovat hyviä esimerkkejä, mutta ongelma on tietysti amerikkalainen lähtökohta ja esimerkit, jotka eivät välttämättä suomalaiseen yrityselämään istu. Osin tätä aukkoa täyttämään on tämä raatikin perustettu.

Sosiaalisen median käyttöönotto on usein hauskaa ja helppoa, mutta ilman suunnitelmallista toimintaa se hiipuu helposti, näin on käynyt jo monelle yritykselle. Vuosi on se aika, jossa yritys alkaa selkeästi nähdä toimiensa vaikutukset: Tuliko kassavirtaa? Helpottuiko asiakaspalvelu? Tuliko ideoita tuotekehitykseen? Kiinnostiko ketään pennin vertaa?

Onhan joitain yhden yön ihmeitäkin jo nähty. Ne on tosin usein tehty silkalla rahalla: esimerkiksi ilmaistuotteilla.

Miten sitten valitaan asiantuntija kumppaniksi? Kehotan seuraamaan asiantuntijan omaa toimintaa sosiaalisessa mediassa: onko välineet käytössä? Herätetäänkö niillä luottamusta? Entä osallistetaanko niillä? Houkuttaako asiantuntijan sosiaalisen median läsnäolo ostamaan? Jos vastaus jokaiseen kysymykseen on selkeä kyllä, niin ehkä hän on oikea henkilö auttamaan yritystäsi.

Apuja ekspertin etsintään voit löytää esimerkiksi täältä:
The 12 Types Of "Social Media Experts" - Which One Are You?

Suomeksi hyvä blogikirjoitus on tässä:
Syyskaudella some-viikot

Eero Leppänen
Rautasilta

 

Seksiä, valheita ja sosiaalista mediaa on alan asiantuntijoista koostuva raati, jonka tehtävänä on valottaa sosiaalisen median ilmiötä, teilata ennakkoluuloja, antaa vinkkejä sen hyödyntämiseen konkreettisessa liiketoiminnassa sekä jakaa asiantuntemustaan, jotta uudesta ilmiöstä saisivat käsitystä myös ne yrittäjät, jotka eivät ole vielä vihkiytyneet asialle.

Onko sinulla kiperiä kysymyksiä aiheesta? Keskustelu jatkuu Facebookissa.  
Tutustu Seksiä, valheita ja sosiaalista mediaa -raatiin!

“Sosiaalinen media on yritykselle ilmainen myyntikanava, jonka kautta on helppo mainostaa tuotteitaan asiakkaille. Tarjoamme teille kattavan sosiaalisen median paketin luomalla Facebook-sivun yrityksenne www-sivuihin pohjautuvilla teksteillä tai vaihtoehtoisesti voitte toimittaa meille muokatun tekstin. Facebook-mainonta tavoittaa tuhansia ihmisiä kerralla ja tekee heistä yrityksenne faneja.”

Edellä oleva teksti on hieman mukailtu erään tuttavan näyttämästä tarjouksesta, jossa tarjottiin lämmintä paikkaa sosiaalisen median ikiaurinkoisilla hiekkarannoilla, Facebookissa.

Sosiaalinen media viestii kuitenkin jo terminä jostain muusta kuin pelkästä mainos- ja myyntikanavasta. Wikipedian mukaan sosiaalisuus viittaa aina kahden tai useamman organismin vuorovaikutteisuuteen, joka ei toteudu perinteisessä mainonnassa ja markkinoinnissa, jossa viestiä pusketaan yksisuuntaisesti yritykseltä kuluttajille.

Sosiaalisuus on vuorovaikutteisuutta, kuuntelemista ja kuulluksi tulemista, keskustelua niin ihmisten ja yritysten kuin ihmisten kesken. Itseään kiinnostavan aihealueen ympärille kerääntyneet ihmiset muodostavat yhteisöjä, jotka keskustelevat kaikesta aihealueeseen liittyvästä, ratkovat ongelmia ja suosittelevat herkästi itseään hyvin palvelleita tuotteita ja toimijoita muille.

Kaikki tämä ilmaiseksi, eikä se vaadi kuin aikaa, panostusta ja kiinnostavaa sisältöä!

Totuuden nimissä mitään ei saa ilmaiseksi, vaikka välineet ja alustat olisivatkin ilmaisia. Yrityksen tulee miettiä tarkkaan, mitä yhteisöpalveluiden kautta lähdetään hakemaan ja millaisella panostuksella. Onhan aikakin yrityksille rahaa. Varautua saa myös siihen, että kun ihmisille annetaan mahdollisuus kommentoida ja osallistua, on myös negatiivinen palaute mahdollista, ja tähän tulee yrityksen osata puuttua nopeasti yrittämättä lakaista asiaa maton alle. Arvasit oikein, palautteeseen tulee vastata ja aloittaa selvitystyöt ennen kuin yhteisöllinen lynkkaus on suoritettu.

Joka tapauksessa keskustelua yrityksistä, oli se sitten negatiivista tai positiivista, käydään sosiaalisessa mediassa. Riippumatta siitä, ovatko yritykset itse mukana vai eivät. Ja jos yritykset eivät ole mukana, eivät ne välttämättä saa tietää, mikä heidän tuotteissaan ja palveluissaan toimii tai ei toimi.

Maailma muuttuu, ja ihmiset sen mukana – tai päinvastoin. Vielä vuosikymmen sitten eivät sähköposti ja yrityksen internetsivu olleet itsestäänselvyyksiä. Toisin on nyt. Meneillään oleva murros voi olla jopa suurempi kuin internetin vallankumous, sillä nyt yksittäiset ihmiset saavat äänensä kuuluviin. Muutos vaatii totuttelua, mutta mahdollistaa myös monia asioita: markkinoinnin, vuorovaikutuksen, yhteistyön, verkostoitumisen…

Kaikesta huolimatta, sosiaalisen median kanavia voi käyttää pelkkänä myynti- ja mainoskanavana, sillä kaikkihan on kiinni vain siitä, miten haluatte kanavia hyödyntää. Kun kortit pelataan oikein, voi sosiaalinen media tuoda yrityksellesi tuhansia faneja. Ja vielä parempaa: maksavia asiakkaita.

Ps. Facebook ei ole yhtä kuin sosiaalinen media – sosiaalinen media on paljon muutakin.

Oskari Uotinen, InFlow & Jani Lilja, Cliente

>> Tutustu Seksiä, valheita ja sosiaalista mediaa -raatiin!

 

Seksiä, valheita ja sosiaalista mediaa on alan asiantuntijoista koostuva raati, jonka tehtävänä on valottaa sosiaalisen median ilmiötä, teilata ennakkoluuloja, antaa vinkkejä sen hyödyntämiseen konkreettisessa liiketoiminnassa sekä jakaa asiantuntemustaan, jotta uudesta ilmiöstä saisivat käsitystä myös ne yrittäjät, jotka eivät ole vielä vihkiytyneet asialle.

Onko sinulla kiperiä kysymyksiä aiheesta? Keskustelu jatkuu Facebookissa.