Ammattitaitoisen työvoiman saaminen
Ammattitaitoisen työvoiman saatavuuteen vaikutetaan useilla koulutuspoliittisilla toimenpiteillä. Esimerkkejä tästä ovat tutkintojen sisältämien ammattitaitovaatimusten jatkuva päivittäminen, opiskelijakiintiöiden saattaminen työelämän tarpeita vastaavaksi, oppisopimuskoulutuksen käytön laajentaminen, työpaikalla oppimisen lisääminen ja työurien pidentäminen nuorten työmarkkinoille tuloa aikaistamalla. Työvoiman saatavuuteen vaikuttaa myös se, minkälaisia työvoiman ja osaamistarpeiden ennakointimenetelmiä on käytössä ja mikä on niiden osumistarkkuus työmarkkinoiden vaatimuksiin nähden.
Nuorten työmarkkinoille tulon aikaistamisessa koulutusjärjestelmässämme ei ole saavutettu tuloksia. Nuorilta menee yli kaksi vuotta korkeakoulupaikan saamiseen. Tämän lisäksi koulutusasteesta riippuen opintojen keskeyttämisaste on 30 – 35 %, joka on aivan liian korkea. Myös koulutukseen käytetty aika on kasvanut viime vuosien aikana. Esimerkiksi ammattikorkeakouluista valmistuu neljässä vuodessa vain 42 % ja yliopistoista kuudessa vuodessa 46 %. Näiden epäkohtien osittainenkin korjaantuminen lisää tarjontaa työmarkkinoille.
Nuorten työmarkkinoille tuloa voitaisiin aikaistaa myös opintotukijärjestelmän uudistamisen kautta sisällyttämällä siihen kannusteita suorittaa opinnot tavoiteajassa. Tavoiteajassa eteneviin opintoihin liittyvää opintotukea voitaisiin nostaa ja ylimenevän ajan osalta vastaavasti laskea. Tämän rinnalla opinto-ohjausta tulisi tehostaa ja ammatillisen koulutuksen tuloksellisuusrahoituksen osuutta edelleen kasvattaa.
Työpaikalla oppimista on lisätty viime vuosien aikana kaikilla koulutuksen asteilla. Oppimistulokset ovat olleet hyviä. Oppilaiden motivaatio opiskeluun on kasvanut, kun oppiminen on voinut tapahtua aidossa työympäristössä työpaikoilla. Pienyritysten kannalta ongelmana on kuitenkin se, että yrittäjien aika ei aina riitä oppilaiden ohjaamiseen. Siihen käytetty aika on aina pois varsinaisesta yritystoiminnasta. SY:n muutama vuosi sitten tekemän selvityksen mukaan pienyrittäjistä vain viidenneksellä oli minkäänlaisia kokemuksia työpaikalla oppimisesta. Kuitenkin yli 80 % uusista työpaikoista syntyy pk-yrityksiin. SY:n tavoitteena onkin, että ainakin pienyrittäjille työpaikalla ohjaamiseen käytetty aika korvattaisiin kustannusvastaavasti.
Aikuisväestöä kannustetaan oman osaamisensa ylläpitämiseen parantamalla kouluttautumismahdollisuuksia työuran aikana. Avainasemassa tässä on aikuiskoulutusjärjestelmämme. Tavoitteisiin pääsemiseksi parhaillaan ollaan toteuttamassa aikuiskoulutuksen kokonaisuudistusta, jossa selkiytetään hajanainen hallinto, rahoitusetuudet ja koulutustarjonta. Uudistuksessa ammatilliseen aikuiskoulutukseen suuntautuvaa kokonaisuudistusta tarkastellaan kaikilla koulutuksen asteilla.
AKKU-johtoryhmän suosituksen mukaisesti opetusministeriö on käynnistänyt oppisopimustyyppisen koulutuksen korkea-asteen täydennyskoulutuksessa. Väestön koulutustason noustessa ja osaamistarpeiden jatkuvasti muuttuessa osaamisen päivittäminen korkea-asteen tutkinnon jälkeen on merkittävä uudistus työelämän ja kilpailukykymme kehittymisen kannalta. Samalla, kun oppisopimuskoulutus ulottuu uudelle koulutusasteelle, oppisopimuspalkoissa tulisi siirtyä järjestelmään, joka huomioisi oppisopimusopiskelijan antaman suoritteen työnantajalle. Oppisopimuspalkat erityisesti työsuhteen alussa ovat nykyisin liian korkeita työnantajan saamaan suoritteeseen nähden.
Yrittäjyyskasvatus
Yrittäjyyskasvatusta monipuolistetaan ja laajennetaan kaikilla koulutusasteilla. Myönteisenä asiana voidaan todeta, että opetushallinnon alalla on käynnistetty lukuisia toimenpiteitä tämän tavoitteen toteutumiseksi. Hankkeiden, joissa työelämätahot ovat useimmiten mukana, monilukuisuudesta johtuen olisi hyödyllistä luoda seurantajärjestelmät kullekin koulutuksen asteelle ja ottaa suoritettujen yrittäjyyskasvatustoimenpiteiden arviointi pysyväksi käytännöksi.
Merkittävimmät puutteet yrittäjyyskasvatuksessa löytyvät tällä hetkellä opettajakoulutuksesta. Aineen- ja luokanopettajakoulutukseen yrittäjyys sisältyy enintään valinnaisena. Voidaankin kysyä, miten ne peruskoulujen ja lukioiden opettajat, jotka eivät ole sisällyttäneet yrittäjyyttä opettajakoulutukseensa, voivat selviytyä opetussuunnitelmien perusteiden vaatimuksista. Näiden suunnitelmien viesti on kuitenkin selkeä: yrittäjyys on sisällytettävä läpäisyperiaatteella kaikkiin oppiaineisiin.
Yrittäjyysopetukseen liittyen joillekin lukioille olisi annettava erityistehtävä yrittäjyysopetuksessa. Kysymys on käytännössä yrittäjäpainotteisten erikoislukioiden perustamisesta. Yrittäjyyden vahvistaminen jo lukioasteella loisi pohjaa yrittäjyysopinnoille myös korkea-asteella. Jo tällä hetkellä yli viidennes uusista yrittäjistä on korkeakoulutuksen saaneita.
SY:n lähtökohtia yrittäjyyskasvatuksessa ovat hyvinvointiyhteiskunnan palvelutason turvaaminen uuden yrittäjyyden kautta, myönteisten asenteiden aikaansaaminen yrittäjyyttä ja yrittäjämäistä toimintatapaa kohtaan, yrittäjyyden saaminen selkeäksi uravaihtoehdoksi sekä yrittäjyyskasvatuksen sisältyminen luonnollisena ja pysyvänä osana kaikkien oppilaitosten opetusta.
Yrittäjän oma osaaminen
Useimmiten yrittäjä huolehtii ensisijaisesti henkilöstönsä osaamisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla. Yrittäjän on kuitenkin kehitettävä myös omaa osaamistaan. Tähän tehtävään hän tarvitsee sopivia työkaluja. Hyvinä esimerkkeinä tästä mainittakoon aikuiskoulutuksena annettavat Yrittäjän ammattitutkinto ja Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto (1.3.2008 saakka Yrittäjän erikoisammattitutkinto). Tutkintojen sisällöt ovat olleet koko ajan positiivisen kehitystyön kohteena. Yrittäjien vaikutusmahdollisuudet tässä työssä ovat olleet erinomaiset. Yrittäjien tietoisuus kyseisiin tutkintoihin liittyvistä mahdollisuuksista on lisääntynyt. Tutkintojen suosio on myös kasvanut. Tällä hetkellä yli 1.650 yrittäjää suorittaa vuosittain yrittäjätutkinnon.
Suomen Yrittäjät ja Yrittäjyysalan tutkintotoimikunta teettivät kyselytutkimuksen yrittäjätutkinnon suorittaneiden keskuudessa. Kyselyyn vastaajista 69 % oli suorittanut Yrittäjän ammattitutkinnon ja 20 % Yrittäjän erikoisammattitutkinnon. Noin 10 % oli suorittanut yrittäjätutkinnon osan. Kyselyyn vastanneista ⅔ oli odotetusti 31 – 50 –vuotiaita, alle 30-vuotiaita ja yli 50-vuotiaita oli suunnilleen yhtä paljon eli noin kuudennes.
Kyselyyn vastanneista peräti 82 % ilmoitti, että yrittäjätutkinnon suorittamisesta oli heille melko paljon tai erittäin paljon hyötyä. Suurimmat hyödyt koettiin liiketoiminnan kehittämisessä, yritystoiminnan kokonaisvaltaisessa johtamisessa sekä talouden, myynnin ja markkinoinnin hallinnassa. Yrittäjätutkinnon suorittaneista 75 % ilmoitti, että liiketoimintaosaaminen kehittyi huomattavasti. Yli puolet vastaajista ilmoitti yrityksen liikevaihdonkin kasvaneen tutkinnon suorittamisen johdosta. Vastanneista yrittäjistä 88 % ilmoitti olevansa valmis suosittelemaan tutkintoa myös muille yrittäjille. – Kyselytutkimus osoittaa selkeästi, että nykyisiä yrittäjätutkintoja pidetään erittäin hyödyllisinä ja niiden arvostus on korkealla tasolla.
Yrittäjyysopetuksen saatavuudesta on myös huolehdittu. Yrittäjyysalan tutkintotoimikunnalla on sopimus 62 koulutuksen järjestäjän kanssa ko. tutkintojen järjestämisestä. Kokemukset osoittavat, että tutkinnoilla aikaansaadaan niin parempaa yrittäjäosaamista kuin uutta yrittäjyyttäkin. Se, että yrittäjät voivat päivittää osaamisensa, on erinomaista elinkeinopolitiikkaa niin tässä taloustilanteessa kuin muinakin aikoina. Tärkeätä on myös huolehtia yrittäjän sosiaaliturvasta hänen koulutuksensa aikana. Tavoitteena on, että yrittäjä asetetaan koulutusetuuksien suhteen tasavertaiseen asemaan palkansaajan kanssa.
Yrittäjät voivat suorittaa yrittäjätutkintoja ja muitakin tutkintoja myös oppisopimusteitse. Yrittäjien oppisopimuksia varten useimmilla aikuiskoulutusta tarjoavilla oppilaitoksilla on omat kiintiönsä. Tätä mahdollisuutta on hyödyntänyt viime vuosina 5 000 – 6 000 yrittäjää.
Muokattu 24.5.2011