Suomen Yrittäjät tuo talouspoliittiseen keskusteluun yrittäjyyden ja pk-yritysten näkökulman. Suomen Yrittäjät seuraa kiinteästi harjoitettua talouspolitiikkaa. Talouspoliittinen vaikuttaminen kansallisella tasolla tarkoittaa työmarkkina- ja finanssipolitiikkaan vaikuttamista. Finanssipolitiikan suuntaviivat märitellään hallitusohjelmassa sekä vuosittain laadittavissa valtion kehysbudjeteissa ja seuraavan vuoden määrärahat kiinnittävissä talousarvioissa.
Hallitusohjelman mukaan verotusta tullaan kokonaisuudessaan keventämään nykyisellä hallituskaudella noin 2,2 mrd. eurolla. Kevennyksistä lähes 2 mrd. euroa tehtiin vuosien 2008 ja 2009 talousarvioissa. Veronkevennyksillä hallitus pyrki ylläpitämään kotimarkkinoiden kasvua kansantalouden kasvun hiipuessa ja samalla tekemään rakenteellisia muutoksia mm. ympäristön ja kannustavuuden näkökulmasta.
Vahvasta talous- ja työllisyyskehityksestä johtuen valtiontalous oli ylijäämäinen vuoteen 2008. Valtion velkaa ja julkisen sektorin velkaa kokonaisuutena voitiin pienentää – valtion velka laski alle 30 prosenttiin kansantuotteesta vuonna 2008. Tämä on ollut tärkeää varauduttaessa tulevien vuosien menopaineisiin, jotka aiheutuvat väestön ikääntymisestä. Vuonna 2009 valtion talous kääntyi kuitenkin selkeästi alijäämäiseksi. Lisäksi kuntasektorin rahoitusasema heikentyi entisestään.
Valtio joutui ottamaan uutta velkaa nettomääräisesti noin 10 mrd. euroa vuonna 2009. Kuluvana vuonna valtion arvioidaan joutuvan kasvattamaan velkaansa noin 13 mrd. euroa ja vielä noin 11 mrd. euroa vuonna 2011. Tällöin julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen olisi 58 prosentin luokkaa.
Jatkossa on syytä jatkaa verotuksen rakenteellista uudistamista. Hallitus on kuitenkin jo linjannut, että hallitusohjelman tekemättömiä veronkevennyksiä ei enää toteuteta. Jatkossa uudistuksia tullaan tekemään Hetemäen verotyöryhmän ehdotusten pohjalta. Suomen Yrittäjien näkemyksen mukaan uudistusten tavoitteena on oltava työllistymiseen, työllistämiseen, yrittämiseen, investointeihin ja innovaatioihin entistä paremmin kannustava järjestelmä. Näin turvataan tuleva yritysten kasvu- ja kehittämismahdollisuudet sekä tätä kautta työllisyysasteen nousu ja tuottavuuden paraneminen.
Tulevina vuosina julkisen talouden alijäämistä on päästävä eroon – ensisijaisesti juuri yritysten toimintaympäristöä kehittämällä. Julkisen hallinnon ja tuotannon toiminnan kehittämistä on niin ikään jatkettava. Samalla yksityiselle sektorille on annettava tasapuoliset mahdollisuudet osallistua palveluiden tuottamiseen. Näin turvataan sekä asiakkaiden valinnanvapaus ja palvelujen laatu että kustannustehokas tuotanto.
Työttömyyden kasvu on katkaistava mahdollisimman pian ja työllisyyden paraneminen on turvattava etenkin työurien molemmissa päissä. Toisaalta on aikaistettava työelämään siirtymistä, mutta toisaalta myös jatkettava työuria. Positiiviseen kehitykseen voidaan vaikuttaa myös politiikalla esimerkiksi työvoimapolitiikan, työperäisen maahanmuuton, koulutuksen ja verotuksen kehittämisellä. Työn tulee olla aina myös taloudellisesti palkitsevaa.
Oma ja merkittävä rooli työllisyyden ja taloudellisen kasvun turvaamisessa on yrittäjyydellä ja nimenomaan kasvuyrittäjyydellä. Yrittäjyyttä onkin kannustettava julkisen vallan toimin – mm. ottamalla aina huomioon lain- ja säädösvalmistelun yritysvaikutukset. Ilmasto- ja energiapolitiikka luo mahdollisuuksia uudelle yritystoiminnalle eikä se saa heikentää suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukykyä. Yritysten kasvussa keskeistä on rahoituksen saatavuus, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta sekä kansainvälistyminen. Näitä on pyrittävä edistämään. Yritysten julkisten neuvonta- ja tukipalveluiden kehittämisessä on organisaatiouudistuksen jälkeen kehitettävä itse palveluita asiakaslähtöisesti.
Päivitetty 21.1.2010