Työelämän kehittäminen

Suomessa on työnantajayrityksiä noin 86 000. Niistä lähes 50 000 on Suomen Yrittäjien jäseniä.

Globalisaation seurauksena suomalaisen työn ja tuotannon perus-edellytykset ovat muuttuneet merkittävästi. Väestön ikääntymisen vuoksi työmarkkinoilta poistuu jatkossa enemmän ihmisiä kuin sinne on tulossa. Samaan aikaan taloudellinen laskusuhdanne on aiheuttanut merkittäviä muutoksia työvoiman kysynnässä. Työttömyys on kääntynyt selvään nousuun. Yritysten työllisyysodotukset ovat varsin heikot, mutta ikärakenteen muutos vaikuttaa tilanteeseen niin, että työnantajilla on erityinen tarve pitää kiinni osaavasta työvoimasta.

Ajankohtainen taloustilanne korostaa entisestään pk-sektorin merkitystä työllisyyden hoidossa. Väestön ikärakenteen muutos edellyttää työn tuottavuuden parantamista. Tuottavuuden parantaminen vaatii työmarkkinoiden toiminnan parantamista antamalla yrityskohtaiselle sopimiselle enemmän tilaa. Paikallisen sopimisen mahdollisuuksien lisääminen on keskeisin keino lisätä työn tuottavuutta. Pk-yritysten kohdalla paikallisen sopimisen lisäämiseen on hyvät edellytykset. Työolobarometrien mukaan työolot ja työntekijöiden viihtyvyys ovat erityisen korkealla tasolla pienimmissä työnantaja-yrityksissä. Hyvän tilanteen tulee näkyä selvemmin työehtosopimuk­sia ja työlainsäädäntöä kehitettäessä.

Työttömyyden torjunnan tulee olla lähiajan talouspolitiikan ensi-sijaisena tavoitteena. Työttömyyden kustannukset ovat erittäin raskaat ja pitkäaikaiset myös julkiselle taloudelle. Työvoimapolitii­kassa on pitkälti keskitytty työvoimapoliittisten tukitoimenpiteiden ja työttömyysturvan kehittämiseen, minkä johdosta sosiaaliturvajärjestelmän kannustavuus ei ole riittävä. Sosiaaliturvajärjestelmää on kehitettävä niin, että työn tekeminen on aina myös taloudellisesti houkuttelevampaa kuin sosiaaliturvan varassa eläminen. Jatkossa on keskityttävä uudistamaan myös työmarkki­noiden rakenteita ja madaltamaan työllistämiskynnystä.

Suomen Yrittäjien tärkeimmät työelämän kehittämistavoitteet liittyvät työvoiman saatavuuden parantamiseen, työn tuottavuuden kehittämiseen ja työllistämisen helpottamiseen. Nämä kehittämiskohteet ovat osa vuoden 2010 yhdestä painopistealueesta.

Yrittäjän sosiaaliturvan kehittäminen

Sosiaaliturvan eroja palkansaajan ja yrittäjän välillä on pyrittävä poistamaan kaikissa niissä asioissa, joissa eroavuutta ei voida perustella yritystoiminnan luonteesta ja siihen kuuluvasta yrittämisen riskistä johtuvilla seikoilla. Kun kysymys on esimerkiksi iästä, vanhemmuudesta tai sairastumisesta aiheutuvista riskeistä, tulisi yrittäjän olla yhtä lailla turvatussa asemassa kuin palkansaajankin.

Vaikka erot yrittäjän ja palkansaajan sosiaaliturvassa yksittäisinä asioina saattavat vaikuttaa merkitykseltään vähäisiltä, ne kuitenkin kokonaisuutena merkitsevät sosiaaliturvariskin ottamista palkansaajasta yrittäjäksi ryhdyttäessä. Tämä saattaa heikentää työmarkkinoiden dynamiikkaa ja muodostaa kynnyksen yrittäjäksi ryhtymiselle.

Yrittäjien sosiaaliturvaan kuuluu osana myös yrittäjän oma hyvinvointi. Yrittäjällä ei ole riittävästi mahdollisuuksia panostaa omaan hyvinvointiinsa, vaikka samaan aikaa pienten yritysten työntekijöiden työhyvinvointi on pääsääntöisesti korkealla tasolla.

Suomen Yrittäjien tavoitteena on pienentää yrittäjän sosiaaliturvariskiä. Tavoitteen merkitys korostuu erityisesti vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Esimerkiksi työttömyysturvassa ja yrittäjien asemassa eri yritysmuotojen välillä on edelleen parantamisen tarvetta. Yrittäjän sosiaaliturvan puutteiden korjaaminen on yksi Suomen Yrittäjien vuoden 2010 painopistealueista.

Päivitetty 1.2.2010