Suomen Yrittäjien tavoitteena on talouskasvun tukeminen yrittäjyyden edellytyksiä vahvistamalla. Tavoite saavutetaan kannustavalla verotuksella ja kasvua ja yrittäjyyttä tukevalla talouspolitiikalla. Lisäksi työvoiman saatavuus on turvattava, työvoiman osaamista vahvistettava sekä työn tuottavuutta parannettava.
 
Uusi hallitus säilyttää yritysverotuksen rakenteen 
 
Alivaltiosihteeri Martti Hetemäen johtama verotyöryhmä pohti viime hallituskaudella verotuksen tulevaisuutta. Työryhmä teki vuonna 2010 ehdotuksia mm. ansiotuloverojen keventämisestä, pääomatuloveron kiristämisestä, arvonlisäveron korotuksesta sekä osinkoverotuksen muuttamisesta.
 
Työryhmän ehdotukset olivat esillä kevään 2011 eduskuntavaaleissa. SY katsoi, että esityksiä ei tule sellaisenaan toteuttaa. Verotuksen kiristämisen sijaan tulee lisätä työllistämiseen ja kasvuun liittyviä verokannusteita. Vahvat yritykset ovat työllistämiskykynsä ansiosta koko Suomen etu.

Hallitus sopi hallitusohjelmassaan 22.6.2011, että yritysverotuksen rakennetta ei muuteta. Pk-yritysten osinkojen pääosin yhdenkertainen verotus säilyy siksi osakeyhtiöiden verotuksen pääsääntönä. Ratkaisua tosin heikentää kertaalleen verotetun osingon enimmäismäärän laskeminen 90 000 eurosta 60 000 euroon, samoin pääomaverokannan nousu. Koska yhteisöverokanta kuitenkin alenee 25 %:iin, hallitusohjelma merkitsi kokonaisuutena osakeyhtiömuotoisten pk-yrittäjien enemmistön verotuksen lievää keventymistä.

Hallituskaudella selvitetään myös eräitä elinkeinoverotuksen muutoksia, joista valtaosa on yrityksille myönteisiä. Selvitys koskee mm. yritysten tappiontasausjärjestelmän laajentamista, mahdollisuuksia tulolähdejaon poistamiseen,  konserniverojärjestelmän muutoksia, korkojen vähennyskelpoisuuden käsittelyä ja tuotannollisten investointien korotettujen poistojen jatkotarvetta.

Hallitusohjelman verolinjaukset vahvistavat kokonaisuutena yrittäjien uskoa tulevaisuuteen. Tosin yritysten kasvua varjostaa suurimpien osinkojen verotuksen kiristyminen sekä valmisteverojen ja liikenteen polttonesteiden verotuksen kiristyminen, jotka voivat kyseisillä aloilla haitata yritysten kilpailukykyä.

Verotiliin ja arvonlisäveron palautuksiin liittyvien käytäntöjen seuraaminen

Verotilin ensimmäinen vaihe otettiin käyttöön vuonna 2010. SY on toiminut yhteistyössä Verohallinnon kanssa menettelyn kehittämiseksi ja raportoinut yritysten kokemista epäkohdista ja joustotarpeista. Yrityksille ovat aiheuttaneet ongelmia mm. verotilin sähköinen tunnistautuminen, verotilin uusi perintämenettely, myöhästymismaksut pienistä ilmoitusviiveistä ja viiveet alv-palautusten käsittelyssä. Varhainen eräpäivä kuukauden 12. päivänä on ollut osalle yrityksiä haasteellinen, sillä niille jää aiempaa niukemmin aikaa verojen ilmoittamiseen ja maksamiseen. Verohallinnossa on toteutettu eräitä käytännön korjauksia, mutta menettelyssä on edelleen joustotarpeita.  

SY vaikuttaa siihen, että verotili toimii joustavasti. Menettelyyn liittyvän tekniikan tulee toimia moitteettomasti ja järjestelmän tulee olla riittävän joustava etenkin sellaisten yritysten näkökulmasta, jotka pyrkivät toimimaan moitteettomasti.  Yritysten maksuvalmiuden vuoksi on seurattava vielä tarvetta eräpäivän myöhentämiseen.
 
Huhtikuussa 2011 otettiin myös käyttöön käännetty arvonlisäverovelvollisuus rakennusalalla. Tämä toi mm. tuhansia uusia yrityksiä säännöllisiksi alv-palautusten saajiksi. SY seuraa käännetyn alv-velvollisuuden toteutumista ja sitä, että alv-palautukset tulevat yrityksille aikataulussaan.
 

- päivitetty 02.08.2011