Maksuviivästyksistä aiheutuu merkittäviä ongelmia EU:ssa. Pk-yritysten ja yrittäjien oma maksuvalmius, kilpailukyky ja kannattavuus kärsivät, mikäli suuremmat toimijat venyttävät omia maksuaikojaan tai poistavat sopimuksissa velkojan oikeuden periä viivästyksestä aiheutuneita korkoja ja kuluja. Laskut maksetaan jäsenvaltiosta riippuen keskimäärin 20–100 päivässä laskun vastaanottamisesta. Ongelma ei ole vähäinen, sillä maksuviivästykset lisäävät konkurssien määrää jopa neljänneksellä. Tämä merkitsee vuosittain 450 000 työpaikan vähentymistä.
Maksuviivästyksiin liittyvät ongelmat on tunnustettu Euroopan laajuisesti. EU:ssa on valmisteltu jo pitkään uutta maksuviivästysdirektiiviä (2011/7/EU), joka lopulta hyväksyttiin Euroopan neuvostossa 16.2.2011. Maksuviivästysdirektiivin tavoitteena on saada yritykset ja julkisyhteisöt suorittamaan maksuvelvoitteensa oikea-aikaisesti. Sitä ei sovelleta yritysten ja kuluttajien välisiin sopimuksiin. Direktiivi on pantava jäsenvaltioissa täytäntöön 16.3.2013 mennessä.
Kansallinen maksuviivästystyöryhmä aloitti toimintansa
Oikeusministeriö asetti 28.3.2011 työryhmän uudistetun maksuviivästysdirektiivin kansallista täytäntöönpanoa varten. Suomen Yrittäjät on edustettuna työryhmässä. Maksuviivästysdirektiivin edellyttämien kansallisten säännösten valmistelun lisäksi työryhmä tulee selvittämään perintälain muutostarpeita. Suomen Yrittäjät katsoo, että erityistä tarvetta on täsmentää ainakin hyvää perintätapaa koskevia säännöksiä, millä voitaisiin helpottaa epäasiallisen ja harhaanjohtavan markkinoinnin kohteeksi joutuneiden yrittäjien asemaa. Työryhmän toimikausi on 1.4 –31.12.2011.
Maksuviivästysdirektiivin keskeinen sisältö
Uusi EU-tason sääntely edellyttää Suomessa merkittäviä muutoksia maksuaikoja ja maksuviivästyksen seuraamuksia koskevaan lainsäädäntöön. Maksuviivästysdirektiivi lähtee siitä, että sekä yritysten keskinäisten että yritysten ja julkisyhteisön välisten kaupallisten sopimusten maksuaika on 30 päivää. Säännös ei kuitenkaan ole ehdoton, vaan maksuajoista voidaan sopia osapuolten välillä joustavasti 60 päivään saakka. Yritysten välillä maksuaika voi olla vieläkin pidempi. Lisäksi jäsenvaltiot voivat halutessaan pidentää pääsäännönmukaista 30 kalenteripäivän maksuaikaa enintään 60 kalenteripäivään, kun kyse on terveydenhuoltopalveluja tarjoavasta tai teollista ja kaupallista toimintaa harjoittavasta viranomaisesta.
Maksuviivästysdirektiivi sääntelee viivästyskoron suuruutta, viivästyskoron maksamisen ajankohtaa sekä perintäkulujen määrää. Jatkossa perintäkuluja saisi laskuttaa muissa kuin kuluttajasopimuksissa kiinteällä, vähintään 40 euron summalla riippumatta viivästyksen kestosta tai perinnän kohteena olevan saatavan suuruudesta. Tämänkaltainen vakiokorvaus on Suomen perintälainsäädännössä vieras käsite, sillä nykyisin perintäkuluina voivat tulla korvattaviksi vain velkojalle tosiasiassa aiheutuneet kustannukset. Kiinteän summan lisäksi direktiivi antaa velkojalle mahdollisuuden vaatia velalliselta kohtuulliset ja todennettavissa olevat perinnän lisäkulut, kuten perintätoimiston käyttämisestä aiheutuvat maksut.
Perintätoiminnan pelisääntöjen selkeyttäminen on välttämätöntä
Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä, että perintälain muutostarpeita selvitetään maksuviivästysdirektiivin kansallisen täytäntöönpanon yhteydessä. Voimassa olevat alan pelisäännöt eivät ole kaikilta osin ammattimaisesti harjoitettavan perintätoiminnan osalta yksiselitteisiä. Suomen Yrittäjät pitää huolestuttavana, että kansallinen lainsäädäntömme ei nykymuodossa tarjoa riittävää oikeussuojaa harhaanjohdetuiksi ja huijatuiksi tulleille yrityksille ja yrittäjille.
Usein saatavan perintää tehostetaan uhkaamalla luottohäiriömerkinnällä. Väitetty velallinen voi tällaisen toiminnan seurauksena säikähtäneenä tai ymmärtämättömyyttään maksaa perusteettomankin saatavan. Erityisesti niiden pienten ja keskisuurten yritysten osalta, jotka ovat perustellusti riitauttaneet velkojan vaatiman laskun, tämänkaltainen perintätoiminta on kestämätöntä.
Lisätietoja hankkeesta
> Työryhmän asettamispäätös
> Maksuviivästysdirektiivi (suomenkielinen teksti)
Työryhmä esittää: Epäasialliseen perintätoimintaan halutaan muutosta
Työryhmän mietintö on luovutettu oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille. Työryhmä haluaa yksimielisesti puuttua epäasialliseen perintätoimintaan. Lisäksi pienyrittäjän asemaa maksuviivästystilanteissa suhteessa suurempiin liikekumppaneihin esitetään parannettavaksi. Työryhmän mietintä on Suomen Yrittäjien tavoitteiden mukainen. Oikeusministeriön tavoitteena on saada esitetyt muutokset voimaan vuoden 2013 alusta.
Erityinen ongelma perintätoiminnassa on ollut, että jotkut perintätoimintaa harjoittavat tahot ovat jatkaneet perintää ja vaatineet perintäkulujen maksamista, vaikka yrittäjä on kiistänyt laskun oikeellisuuden. Työryhmän laatimassa lakiesityksessä tuodaan nykyistä selvemmin esille se, ettei kiistettyä laskua saa periä. Esitystä perustellaan pienyrittäjien aseman turvaamisella. Myös trattaperinnän käyttämisessä on ilmennyt epäselvyyttä ja väärinkäytöksiä. Tämä on nykyään mahdollista, sillä trattaperintää ei ole säännelty lailla. Työryhmä esittääkin, että trattaperinnän edellytyksistä säädettäisiin jatkossa laissa. Trattaa saa käyttää ainoastaan erääntyneen, riidattoman ja selvän maksun perimiseksi. Epäselvissä ja riidanalaisissa tilanteissa asian voi saattaa oikeuden käsiteltäväksi.
Epäasiallisen perintätoiminnan lisäksi pk-yritysten liiketoimintaan tuo häiriöitä liikekumppanin maksuviivästykset. Erityisesti pk-yritysten ja yrittäjien oma maksuvalmius, kilpailukyky ja kannattavuus kärsivät, mikäli suuremmat yritykset ja julkinen sektori maksavat laskunsa myöhässä tai vaativat pienyrittäjältä hyvin pitkiä maksuaikoja itselleen. Asianmukaiset laskut tulee aina maksaa ajoissa, mihin työryhmän esittämillä uudistuksillakin kannustetaan. Työryhmä ehdottaakin perintälainsäädäntöä muutettavaksi siten, että se kannustaa maksamaan laskut eräpäivään mennessä.
>> Työryhmän mietintö 21.12.2011
Suomen Yrittäjät tiedottaa hankkeen etenemisestä näillä sivuilla.
Hankkeen vastuuhenkilö Suomen Yrittäjissä:
Tiina Toivonen
lainopillinen asiamies
päivitetty 21.12.2011