Laki yhteistoiminnasta yrityksissä eli yt-laki ulotettiin koskemaan vähintään 20 henkeä työllistäviä yrityksiä 1.1.2008.
Yhteistoimintalaki säätelee paljon muutakin kuin irtisanomisia. Laissa on merkittäviä velvoitteita koskien työnantajan tietojenanto- ja suunnitelmavelvollisuuksia. Laissa säädetään myös niin sanotusta arkipäivän yt-menettelystä, eli niistä neuvotteluista, jotka koskevat yritystoiminnan muutosten henkilöstövaikutuksia.
Yhteistoiminta liittyy pääasiassa sellaisiin kysymyksiin, jotka ovat työnantajan päätösvallassa. Yhteistoimintalaki ei anna valtuuksia paikallisesti sopien poiketa muusta lainsäädännöstä, vaikkakin tavoitteena on, että työnantajan ja työntekijöiden välillä päästäisiin yhteisymmärrykseen neuvoteltavista asioista. Työnantajan on neuvoteltava työntekijöiden kanssa tavoitteenaan yhteisymmärrys, mutta viime kädessä työnantaja päättää asian, ellei yhteisymmärrykseen päästä.
Yhteistoiminta-asiamies
1.7.2010 voimaan tullut laki siirsi työpaikan yhteistoimintaa koskevien lakien valvonnan työ- ja elinkeinoministeriöltä erilliselle yhteistoiminta-asiamiehelle. Ensimmäinen yhteistoiminta-asiamies aloitti tehtävässään syyskuun 2010 alussa.
Asiamies toimii itsenäisesti työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä ja valvoo yt-lain ja muiden henkilöstön osallistumisjärjestelmiä koskevien lakien noudattamista. Hänen ensisijainen tehtävänsä on antaa ohjeita ja neuvoja lakien soveltamisessa. Asiamiehen tehtäviin kuuluvat myös henkilöstörahastojen valvonta ja henkilöstörahastorekisterin ylläpito.
Uuden lain myötä valvonta tehostuu ja yritykset ja palkansaajat voivat saada tukea yhteistoimintalain soveltamisessa kustannuksitta. Asiamiehellä on valtuudet antaa työnantajalle kehotus lainvastaisen menettelyn korjaamiseksi, saattaa asia esitutkintaan ja vaatia eräissä tapauksissa tuomioistuimelta uhkasakon asettamista. Lain piirissä arvioidaan olevan noin 8 000 yritystä ja runsaat 800 000 työntekijää.
>> Yhteistoimintalaki
>> Lag om samarbete inom företag
Yt-laki-osiossa on jäsenille tietoa seuraavista aiheista:
Yhteistoimintalain kokonaisuudistuksen yhteydessä lain soveltamisala laajennetaan yrityksiin, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä säännöllisesti on vähintään 20. Lakia on sovellettu tähän asti yrityksiin, joiden työsuhteessa olevan henkilöstön määrä säännöllisesti on vähintään 30.
Yhteistoimintalaissa on omat säännöksensä muun muassa neuvotteluosapuolista, yhteistoimintaneuvotteluiden kirjaamisesta, asiantuntijoiden käytöstä, neuvotteluihin käytetyn ajan korvaamisesta sekä työntekijöiden edustajan salassapitovelvollisuudesta.
Tiedonantovelvollisuus tarkoittaa työnantajan velvollisuutta antaa työntekijöitä edustavien henkilöstöryhmien edustajille tiettyjä yritystä koskevia tietoja.
Lue yleisistä suunnitelmista, periaatteista, ohjelmista, tavoitteista ja säännöistä, jotka edellyttävät yhteistoimintaneuvotteluja. Velvoitteet ovat pääosin vanhan yhteistoimintalain mukaiset.
Mitä kaikkea yhteistoimintaneuvotteluissa tulee sopia?
Mitkä ovat työnantajan velvollisuudet käydä yhteistoimintaneuvottelut tilanteessa, jossa yritystoiminnan muutoksista aiheutuu yhteistoimintalaissa määriteltyjä henkilöstövaikutuksia?
Lue lisää yhteistoimintamenettelystä liikkeen luovutuksen yhteydessä. Liikkeen luovutuksella tarkoitetaan yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön tai näiden toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle.
Lue lisää työvoiman käytön vähentämistä koskevista yhteistoimintaneuvotteluita. Säännöksiä sovelletaan työnantajan harkitessa toimenpiteitä, jotka voivat johtaa yhden tai useamman työntekijän irtisanomiseen, lomauttamiseen tai osa-aikaistamiseen taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla.
Jokaisen YT-lain piiriin kuuluvan yrittäjän on tarpeellista paneutua lakiin ja pohtia niitä toimia, joihin sen johdosta on tarpeen ryhtyä. Sivulta löytyvä opas laadittiin lain soveltamisalan laajentamisen yhteydessä helpottamaan lakiin paneutumista ja sen käytännön soveltamista.