Suomalaisen yritysjohdon työhyvinvointi on selvästi heikentynyt viimeisen vuoden aikana. Tulokset ovat Tapiola-ryhmän pk-yritysten johdon työhyvinvointia selvittäneestä kyselystä.

Yritysjohdon henkilökohtaisen työhyvinvoinnin kokemus on laskenut kymmenen prosenttiyksikköä edellisvuoteen verrattuna. 67 prosenttia vastaajista arvioi oman työhyvinvointinsa olevan hyvä tai erinomainen, kun vastaava luku vuonna 2009 oli 77 prosenttia. Myös usko omaan työhyvinvointiin tulevaisuudessa oli vähentynyt.

– Tulos hieman yllättää, koska työolobarometrin mukaan pk-yritysten henkilöstö voi vuodesta toiseen kuitenkin hyvin. Toisaalta pk-yritysten johto toki kohtaa työssään paljon samoja ongelmia kuin yrittäjä, mikä varmasti osittain selittää tulosta, Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Harri Hellstén sanoo.

Yli kolmannes vastaajista koki erittäin paljon tai melko paljon stressiä työssään.

– Yrittäjien ja yritysjohdon hyvinvointiin ei valitettavasti kiinnitetä riittävästi huomiota. Tällä voi olla kauaskantoiset seuraukset, sillä kun yrittäjällä tai yrityksen johdolla jaksaminen loppuu, vaikuttaa se koko työyhteisön hyvinvointiin merkittävästi, Hellstén painottaa.

Eniten stressaantuneiden määrä väheni hieman edellisvuoteen verrattuna. Huomattavaa on, että kolmanneksella vastaajista on vain vähän tai ei ollenkaan stressiä. Kyselyn taustamuuttujilla (lapset, ikä, sukupuoli, siviilisääty, alue, yrityksen koko) ei ollut merkittäviä vaikutuksia johtajien hyvinvoinnin kokemuksiin.

Työhyvinvointia tulee kehittää yhteistyössä

Suomalainen yritysjohto näkee työhyvinvoinnin kehittämisen tärkeänä yrityksen menestymisen kannalta. Tärkeintä siinä on vastaajien mielestä yksilön kuunteleminen, kaikkien osapuolten oma vastuu työhyvinvoinnin kehittämisestä, oikeudenmukainen kohtelu sekä toiminnan selkeys. Myös arvostuksen osoittaminen, luottamus, työn mielekkyys sekä hyvä johtaminen ovat tärkeitä tekijöitä.

Johtajat arvioivat oman yrityksensä saavan melko hyvän arvosanan työhyvinvoinnin kehittämisessä (ka. 3,46 asteikolla 1-5). Oma osuus työhyvinvoinnista huolehtimisessa saa keskiarvon 3,58. Kriittisimmin suhtauduttiin yhteiskunnan rooliin. Yhteiskunnan työssä jaksamiseen tekemä panostus arvioitiin 2,95 arvoiseksi.

Avovastauksista käy ilmi, että työnantajan odotetaan luovan puitteet työhyvinvoinnille, mutta jokaisen ihmisen henkilökohtaista vastuuta korostetaan myös paljon. Myös yhteistyö työterveyshuollon ja henkilöstön välillä koetaan tärkeänä.

Kiire vähentää työn mielekkyyttä

Kyselyn mukaan työn mielekkyyttä tällä hetkellä vähentävät erityisesti jatkuva kiire sekä muuten ajankäyttöön liittyvät haasteet. Myös taloudellinen tilanne, sen mukanaan tuoma epävarmuus sekä kiristynyt kilpailu ovat tekijöitä, jotka vähentävät työn mielekkyyden kokemuksia.

Henkilöstöasioiden hoitaminen ja taantumasta johtuvat irtisanomisiin ja lomautuksiin liittyvät toimet koetaan hyvin haasteellisiksi. Suurin osa vastaajista kokee, että sekä nykyinen taloudellinen tilanne että tulevaisuuden epävarmuus heikentävät henkilöstön hyvinvointia. Kuitenkin osassa yrityksiä tilanne on saanut porukan puhaltamaan voimakkaasti yhteiseen hiileen.

Tapiola-ryhmän vuoden 2010 alussa tekemän Kuinka voit johtaja -kysely toteutettiin nyt kolmatta kertaa. Kyselyyn vastasi internetin kautta yhteensä 968 henkilöä (v. 2009 Kohdejoukkona oli pienten ja keskisuurten yritysten johto.