Suomen Yrittäjien puheenjohtajan Jarkko Wuorisen mielestä yritysten kasvuhakuisuus perustuu yrittäjän visioon, tahtotilaan ja huippusuoritukseen.

Kasvuyrittäjä on kuin huippu-urheilija, joka tavoittelee maailmanmestaruutta. Kasvuyrittäjä harjoittelee tarkan ohjelman mukaan, valmistautuu huolellisesti huippusuoritukseen ja tekee ponnistuksensa joka päivä paremmin kuin ne, jotka eivät ole kasvuhaluisia. Kasvuyrittäjä ei koskaan tyydy keskinkertaiseen suorituksen, sillä hyvän tuloksen jälkeen hän haluaa hioa toimintaansa entistä kustannustehokkaammaksi, jotta saavutettu kilpailuetu säilyy. Kasvuyrittäjyys on kiinni ihmisestä ja hänen tahdostaan.

– Väitetään, että loistavimmat innovaatiot syntyvät köyhyydessä. Voi olla, että väite on liian pitkälle viety pelkistys, mutta joka tapauksessa suomalainen kestävyysurheilun historia tukee teoriaa. Veikko Hakulinen, Eero Mäntyranta ja Juha Mieto nousivat maailman huipulle niukkuudesta lahjakkuudella, vahvalla tahdolla ja kovalla harjoittelulla. Menestys on ihmisestä kiinni, puheenjohtaja Jarkko Wuorinen sanoi puhuessaan Yrittäjän päivänä Jyväskylässä Innovatiivisuus- ja kasvuyrittäjyysseminaarissa.

Talouden kasvu rakentuu yhä enemmän mikro- ja pienyrittäjien varaan, sillä keskisuuret ja suuret yritykset ovat siirtäneet toimintojaan halvemman kustannustason maihin. Ongelmana on, että vauraassa ja teknologiaa hyödyntävässä taloudessamme tieto ja innovaatiot ovat niin hajallaan suuressa joukossa yrityksiä, että tehokas ja järkevä yhteistyö on vähäistä. Juuri tästä hajallaan olevasta joukosta nousevat tämän päivän kasvuyritykset, jotka luovat uutta liiketoimintaa, uusia työpaikkoja ja uutta vaurautta. Kasvuyrittäjyys on tärkeä pohja hyvinvoinnille.

– Yritysten kasvuun voidaan vaikuttaa johdonmukaisella, yrittäjiä innostavalla politiikalla, johon kuuluu mm. hyvä yrittäjyysilmasto, edullinen verotus ja kannustava osinkopolitiikka. Kiivaassa kasvussa on riskinsä, mutta yhteiskunnan pitää tukea kasvuun tähtäävää riskinottoa, Wuorinen linjasi.

Suomalaiset kuntoilijat ovat monien selvitysten mukaan olleet vain vähäisessä määrin kiinnostuneita huippu-urheilijan urasta. Kuntoilijalle riittää sauvakävely, hiihtely ja pyöräily. Monet kuntoilijoista ovat kuin yksinyrittäjiä, jotka eivät tähtää kasvuun. Monelle riittää, että selviää päivittäisestä kuntolenkistä nääntymättä. Mutta kasvuyrittäjän pitää olla kuin Kimi Räikkönen tai Tero Pitkämäki, jotka inhoavat häviämistä. He eivät kilpaile, ellei heillä ole onnistumisen edellytyksiä ja heille kelpaavat kilpailuvälineiksi vain maailman parhaat huipputuotteet.

– Kasvuyrittäjän pitää tehdä kotiläksynsä joka päivä paremmin kuin muut. Hänen pitää olla kuin Kalle Palander, jolla vain taivas on kattona. Hän yrittää kilpailla vielä silloinkin kun jalka on täynnä ruuveja ja jalkaan koskee kaiken aikaa, mutta inhoaa rinteessä surfailua muiden seassa. Kun Palander painaa päin keppiä, niin hän tavoittelee aina voittoa. Mikään muu sijoitus ei kelpaa, Wuorinen tiivisti.

Kasvuhakuinen yrittäjä tarvitsee itselleen huippuvalmentajan, joka johdattaa hänen oikealle harjoittelupolulle myös synkkinä syyspäivinä. Valmentajan pitää innostaa, kannustaa ja kovistella huippusuorituksiin.

– Suomen Yrittäjien Pk-yritysbarometrin perusteella vain 8–9 prosenttia pk-yrityksistä on voimakkaasti kasvuhakuisia ja runsas 40 prosenttia ilmoittaa kasvavansa mahdollisuuksien mukaan. Ainakin osa heistä voi tuntua surfailijoilta. Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus ei ole vuosien mittaan lisääntynyt. Tämä pitää nyt tiedostaa ja kasvuhakuisuus pitää ottaa tahtotilaksi, Wuorinen innosti.

Kasvuyrittäjyystutkimuksesta tiedetään, että kasvuyrittäjällä on todennäköisimmin korkeakoulutus. Hän on kartuttanut osaamistaan työntekijänä yksityisellä sektorilla luoden verkostoja ja menestynyt palkkatyössään. Kasvuyrittäjä on itseensä luottava ja valmis ottamaan riskejä. Usein hänellä on myös aikaisempaa yrittäjäkokemusta. Sen sijaan liiketoimintaosaamisessa on usein puutteita.

– Kasvuyrittäjien pääasiallisia työskentelymotiiveja ovat itsensä toteuttaminen, itsenäisyys ja tulosten riippuminen omista päätöksistä. Huomatkaa kuinka nämä tavoitteet vastaavat huippu-urheilijan näkemyksiä. Vasta näiden jälkeen motiiveina ovat raha ja vaurastumisen mahdollisuus. Kasvuyrittäjillä motiivit ovat samoja, mutta vaurastumisen mahdollisuus korostuu yrityksen menestyksen myötä, Wuorinen vertaili.

Pk-yritysten näkökulmasta merkittävä osa innovaatiotoiminnasta on suurten yritysten ja korkeakoulujen välisiä projekteja. Pk-yritysten pienet, käytännönläheiset innovaatiot ja niiden kaupallistamisen ja markkinoinnin tuki jäävät usein toisarvoiseen asemaan.

– Kuulostaako tutulta. Hiihtäjillä ja yleisurheilijoilla on ollut rahaa valmennukseen, mutta esimerkiksi mäkihyppääjillä ja ampumahiihtäjillä on ollut vaikeampaa, Wuorinen eritteli.

Kasvuyrittäjyyden kehittämisen painopistettä tulee siirtää pk- ja mikroyritysten innovaatiovalmiuksien parantamiseen. Innovaatiorahoitus olisi kenties keskitettävä yhteen organisaatioon, ja osa julkisesta innovaatio-rahoituksesta käytettävä mikroyrityksille myönnettäviin innovaatioseteleihin.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, Suomen Yrittäjät, p. 050 537 6707