Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön laskelmien mukaan kunnallisveroa on nostettava 3-4 prosenttiyksikköä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Siltikään kuntatalous ei olisi hyvällä tolalla, kertoo Kauppalehti. SY:n Pesonen on Kuntaliiton ja VM:n kuntatalousnäkemysten kanssa samoilla linjoilla.

Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma harmittelee Kauppalehti Optiossa, että kaikki eivät edelleenkään tiedosta, kuinka isoista ongelmista kuntataloudessa on oikeasti kyse. Suomen Yrittäjien elinkeinoasioidenpäällikkö Janne Pesonen jakaa Mäki-Lohiluoman huolen.

– Esimerkiksi vanhuspalveluissa keskimääräinen vuotuinen kustannusten nousu tulee olemaan parikymmentä seuraavaa vuotta vähintäänkin reilun kolmen prosentin luokkaa. Samaan aikaan terveydenhuollon ja erityisesti erikoissairaanhoidon menot kasvavat lähes samassa suhteessa. Kun tähän yhdistetään verotuloja tuottavan työikäisen väestön väheneminen, niin käsillä on aika hankala yhtälö, arvioi Pesonen.

Viime kevään lukujen valossa kuntatalouden näkymät ovat kirkastuneet jonkin verran, mutta menot kasvavat yhä kuitenkin nopeammin kuin kirstunpohjalle saadaan tuloja. Tulevien vuosikymmenien paine tulopuolella johtaa arvioiden mukaan keskimäärin jopa 27 prosentin kunnallisveroon eikä tämäkään vielä sellaisenaan ratkaisisi kuntatalouden tasapainottamistarvetta.

Ongelmana ikääntyminen

Isoin kysymys kuntien kannalta on väestön ikääntyminen, joka vaikuttaa palvelutarpeen kasvun lisäksi myös esimerkiksi kuntien työvoiman saatavuuteen. Kunnista on jäämässä vuosittain eläkkeelle 15000 ihmistä. Joissain kunnissa kaikki työikään tulevat nuoret pitäisi palkata kunnalle töihin vajeen paikkaamiseksi, Kauppalehdessä arvioidaan.

– Vuoteen 2020 mennessä työikäiset vähenevät arviolta 140 000 henkilöllä. Jos samaan aikaan kuntiin tarvitaan uusia työntekijöitä jopa 170 000, niin puhutaan vajeesta, jota ei paikata pelkästään työuria pidentämällä tai maahanmuuttoa lisäämällä, summaa Pesonen.

Huomio palvelurakenteisiin

Työvoiman kasvavaa tarvetta ja kustannusten nousua pystyttäisiin hillitsemään Pesosen arvion mukaan parhaiten ottamalla palvelurakenteet ja palveluiden tuottamistavat kriittisen tarkastelun alle nykyistä ennakkoluulottomammin.

– Hyvää kehitystä on nähtävillä jo nyt, mutta jotain on pahasti pielessä, kun kasvavan kysynnän tilanteessa tuotantorakenne kuitenkin keskittyy. Tämä puolestaan johtaa markkinoiden toimimiseen jopa nykyistä huonommin ja on sitä kautta omiaan heikentämään kuntasektorin mahdollisuuksia tehostaa palveluitaan ulkoistamalla. Kysymys on aika pitkälti siitä, miten kunta omaa kysyntäänsä markkinoille purkaa ja ymmärtääkö kunta vahvasta kysyntäasemastaan seuraavan vastuunsa markkinoiden kehittäjänä, hän linjaa.

Myös uusia tuotantotapoja ja palveluinnovaatioita tarvitaan.

– Palveluseteleiden nykyistä rivakampi käyttöönotto paitsi edistäisi markkinoiden toimivuutta, niin mahdollistaisi myös järkevien säästöjen hakemisen asiakkaiden omaan vapaaseen valintaan perustuvien ratkaisujen kautta. Vaikka palvelut monilta osin ovatkin lakisääteisiä, ei niiden kustannuksia tarvitsisi nähdä niin yksiselitteisen lakisääteisinä.

yrittajat.fi
toimitus@yrittajat.fi
Lotta Tammelin