Kuntien taloudellinen tilanne on edelleen kireä kaikilla alueilla. Kuntapäättäjät arvioivat tilanteen kuitenkin myönteisemmäksi kuin 1990-luvun alun lamajaksolla erityisesti verotulojen, investointihalukkuuden ja asuntorakentamisen suhteen. Sen sijaan työttömyyden osalta ongelmat koetaan edeltävää lamaa suurempina. Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton tilaamasta Aluebarometri -tutkimuksesta.

Barometrin mukaan positiiviset kehitysnäkymät ovat hieman vahvistuneet kevään 2009 kyselyyn nähden niin maakuntien keskusseuduilla kuin niiden ulkopuolella.

Alueelliset erot maakuntien keskusalueiden ja reuna-alueiden välillä ovat kaventuneet talous- ja työllisyysnäkymien osalta. Erot ovat olleet suurimmillaan nopean talouskasvun aikana. Pienimmät erot ovat olleet vuosien 1991–1994 lamajakson sekä nykyisen taantuman 2008–2009 aikana.

Myönteisintä Pohjois-Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Kevään 2009 aluebarometrin mukaan laskusuhdanne koettiin ensimmäisenä Helsingin metropolialueella. Tulevien vuosien kehitykseen suhtaudutaan alueella varovaisemmin kuin muualla. Tähän vaikuttavat kuntien verotulojen supistuminen, lisääntyvä velanotto, teollisuuden investointihaluttomuus sekä työttömyyden kasvu.

Parhaimmiksi yleiset kehitysnäkymät arvioidaan Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen maakunnissa. Nyt Helsingin metropolialueen odotukset asuntorakentamisen suhteen ovat selvästi myönteisemmät ja saldoluku vuodelle 2010 nousi positiiviseksi. Myös kaupan ja palvelujen investointiodotukset ovat kohentuneet, vaikka investointien arvioidaan edelleen laskeva

Työllisyyden kehitysarviot negatiivisia kaikilla alueilla

Arviot työllisyyden kehityksestä ovat useimmilla alueilla negatiivisia. Ne ovat jopa vuosien 1991 ja 2001 arvioita heikoimmat Helsingin metropolialueella, maakuntakeskuksissa ja muilla kaupunkiseuduilla.

Maakunnista Uudenmaalla, Etelä-Karjalassa, Pohjois-Savossa sekä Pirkanmaalla nähdään työllisyyskehitys keskimääräistä heikompana. Keski-Pohjanmaalla, Lapissa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla työllisyyden arvioidaan kehittyvän myönteisemmin kuin muualla Suomessa.

– Kuntien vahvistuneet kehitysnäkymät kuvaavat hyvin sitä suhteellisen toiveikasta ilmapiiriä, jonka on viime aikoina pystynyt aistimaan tilaisuuksissa eri puolilla Suomea. Toisaalta arviot työllisyyden kehityksestä kuvaavat karun realistisella tavalla sitä todellisuutta, jossa kunnissa eletään. Vaikka toivoa on, turhia pilvilinnoja ei haluta lähteä rakentelemaan, arvioi Suomen Yrittäjien kehittämispäällikkö Janne Pesonen.

– Mitä kriittisempänä menestystekijänä työllistämistä kuntien menestyksen kannalta pidetään, sitä kriittisemmäksi nousee pk-sektorin ja yrittäjyyden rooli yleisemminkin.

Pesosen mukaan tilastoista pystytään lukemaan, että kun taloudessa tapahtuu kasvua, uudet työpaikat syntyvät ennen kaikkea pk-sektorille. Toisaalta tilastot kertovat myös sen, että pk-sektori on parhaiten myös onnistunut säilyttämään työpaikkansa taantumassa.

Oma toiminta kehityksen kannalta avainasemassa

Taantuman aiheuttamat ongelmat ja ilmeisesti myös kuntaliitokset kiristävät kuntien välistä yhteistyötä, joka koetaan aikaisempaa ongelmallisemmaksi. Kriittisimmin kuntayhteistyötä arvioidaan maakuntien reuna-alueilla ja teollisilla kaupunkiseuduilla, mutta myös Helsingin metropolialueella

– Kuntien oma toiminta on kehityksen kannalta avainasemassa, sillä juuri kunnissa tehtävillä päätöksillä on usein ratkaiseva vaikutus paikkakunnan elinkeinoilmastolle, uuden yritystoiminnan syntymiselle ja sitä kautta aiempaa vahvemmalle työpaikkakehitykselle. Avainrooliin nousee esimerkiksi yritysvaikutusten tunnistaminen ja arviointi päätöksenteon yhteydessä. Työkalut tähän jo löytyvät, nyt on enää kysymys siitä, löytyykö tahtoa ottaa niitä käyttöön, linjaa kehittämispäällikkö Pesonen.