Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tahtoo Suomesta nollajäteyhteiskunnan, jossa jätettä syntyy vain vähän ja sekin käytetään hyödyksi.

Suomessa jätteiden hyödyntämisaste on tällä hetkellä noin 40 prosenttia.

– Tässä olemme merkittävästi jäljessä Tanskasta, Ruotsista ja Saksasta. Suomen tavoitteet jätteiden osalta tulee asettaa päästöttömyyden tavoin kunnianhimoisiksi: Suomi on vietävä kohti nollajäteyhteiskuntaa, jossa jätettä syntyy vähemmän ja sekin vähäinen määrä kierrätetään ja hyödynnetään tehokkaasti, painottaa elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen.

– Tämä tarkoittaa enemmän jätteestä tuotettua uutta materiaalia ja jalostettuja tuotteita; tämä tarkoittaa kierrätys- ja talteenottoteknologian kehittämistä; ja tämä tarkoittaa enemmän jätteistä tuotettavaa raaka-aineita ja energiaa, Pekkarinen jatkoi.

Nollajäteyhteiskunta

Pekkarisen mukaan Suomen kehittäminen kohti nollajäteyhteiskuntaa edellyttää tehokasta materian ja luonnonvarojen käyttöä ja koko jäteketjun tarkastelua.

– Jokainen kivi on käännettävä kussakin kierron vaiheessa. Tämä tarkoittaa runsaasti työtä kaikissa viidessä jätehierarkian osa-alueessa: jätteen synnyn ehkäisyssä, valmistelussa uudelleenkäyttöön, kierrätyksessä, tehtäessä jätteistä energiaa ja polttoainetta sekä loppusijoitettaessa jätettä turvallisesti kaatopaikalla.

Ala vahvassa kasvussa

Jätteiden liittyvä liiketoiminta kuten niiden hyödyntäminen ja kierrätys ovat vahvassa kasvussa.

Suomessa sekä julkinen että yksityinen sektori ovat panostaneet alan kehitystyöhön, Pekkarinen kertoo. Hänen mukaansa työ- ja elinkeinoministeriön alaisen TEKESin panostus ympäristöteknologiaan on kasvanut viimeisen neljän vuoden aikana kolminkertaiseksi.

– Kokonaisuudessaan ympäristöliiketoiminnan maailmanmarkkinat kasvoivat lähes 10 % vuosittain 2000-luvun puolenvälin paikkeilla. Suomessa koko ympäristöliiketoiminta-alan arvioitu liikevaihto vuosina 2000–2004 oli 4,5–9 miljardia euroa. Jätehuolto- ja kierrätysalojen liikevaihto oli noin 1,1 miljardia euroa.

– Erityisesti alan kasvua ovat tukeneet raaka-aineiden hallitsematon hinnanvaihtelu sekä uudet säädökset ja direktiivit. Teknologia, liiketoiminta sekä niitä tukeva sääntely ja taloudellinen ohjaus yhdessä vievät alaa eteenpäin luoden edellytyksiä Suomen globaalille teknologiajohtajuudelle, arvioi Pekkarinen.

yrittajat.fi
toimitus@yrittajat.fi
Lotta Tammelin, p. (09) 229 221