logo_white
Yrittäjien aluejärjestösivustot:
27.4.2010

Yhteistoimintalaki työllistämisen ja kasvun jarru

Kaksi vuotta voimassa ollut yhteistoimintalaki on lisännyt yritysten kustannuksia, estänyt uusien työpaikkojen syntymistä ja vaikuttanut kielteisesti yritysten rakenteeseen sekä lisännyt vuokratyötä ja alihankintaa.

Tiedot käyvät ilmi Suomen Yrittäjien yt-lakia koskevasta selvityksestä. Yhteistoimintalain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.7.2007. Lain soveltamisala laajeni Suomen Yrittäjien vastuksesta huolimatta vuoden 2008 alusta lähtien koskemaan myös 20–29 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Yrittäjäjärjestö arvioi lain säätämisen yhteydessä yhteistoimintalain laajentamisen tarpeettomaksi ja sen vaikutuksia ennakoitiin haitallisiksi niin yrityksille kuin niiden henkilöstöllekin.
 
Viidesosa jättänyt palkkaamatta
 
Selvitys osoittaa yhteistoimintalailla olleen haitallisia vaikutuksia yritysten toimintaan ja strategisiin ratkaisuihin.  
 
− Kaikissa yritysryhmissä katsottiin, että yt-laista aiheutuu enemmän kustannuksia kuin hyötyä. Alle 20 henkilöä työllistävistä yrityksistä 40 prosenttia arvioi jättävänsä tulevaisuudessa henkilöstöä lisäämättä yt-lain vuoksi, Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Outi Tähtinen kertoo.

Taantumasta huolimatta näistä yrityksistä yli 20 prosenttia ilmoittaa jättäneensä palkkaamatta henkilöstöä juuri yhteistoimintalain vuoksi, Tähtinen jatkaa.
 
Suomen Yrittäjien arvion mukaan yhteistoimintalain kaltaiset säädökset johtavat siihen, että yritykset saattavat välttää kehittämästä toimintaansa liiketoiminnan tarpeista lähtien. Tähtisen mukaan vastauksista ilmenee, että alihankinta, epätyypilliset työsuhteet ja vuokratyövoiman käyttäminen lisääntyvät, kun yritysten kasvuedellytyksiä heikennetään.
 
Yrittäjät ovat kuitenkin tutustuneet kaksi vuotta voimassa olleeseen yhteistoimintalakiin varsin hyvin. 10–19 henkeä työllistävien yritysten vastaajista 70 prosenttia on tutustunut lakiin ja lain piiriin myöhemmin tulleista 20–29 henkeä työllistävistä yrityksistä yt-lakiin on tutustunut 90 prosenttia yrittäjistä.
 
Vajaassa 70 prosentissa luottamushenkilö
 
Suomen Yrittäjien tekemään kyselyyn vastanneista yrityksessä puolessa on valittu henkilöstön edustaja eli luottamusmies tai -valtuutettu. 10–19 henkeä työllistävistä yrityksistä joka kolmannessa on luottamusmies tai -valtuutettu, 20–29 henkeä työllistävistä kahdessa kolmesta ja vähintään 30 henkeä työllistävistä kolmessa neljästä. Uutena yt-lain piiriin tulleissa 20–29 henkeä työllistävissä yrityksissä luottamusmiesten määrä on kasvanut parissa vuodessa kahteen kolmasosaan. Vuonna 2007 luottamusmies oli puolessa näistä yrityksistä. 
 
Työnantajat tiedottavat yrityksen asioista työntekijöille ja ottavat näiden näkemykset huomioon mielestään hyvin. Yrityksistä 65 prosenttia katsoo tiedottavansa ja 70 prosenttia ottavansa työntekijöiden mielipiteet huomioon melko hyvin. Outi Tähtinen kertoo merkittävimmän muutoksen työnantajan ja työntekijöiden välisissä suhteissa löytyvän yt-lain piiriin tulleista 20–29 hengen yrityksistä.

− Näissä suhteet erittäin hyviksi arvioivien osuus on laskenut 10 prosenttiyksiköllä vuodesta 2007. Tulosta voidaan pitää huolestuttavana.
 
Uusi laki vanhaa huonompi
 
− Selvityksen yhtenä keskeisenä tuloksena on se, että uutta yhteistoimintalakia pitää vanhaa huonompana valtaosa yrityksistä, jotka ovat arvioineet tilannetta, Tähtinen kertoo.
Arvionsa antaneista vähintään 30 henkeä työllistävistäkin yrityksistä lähes puolet katsoo uuden yt-lain vanhaa huonommaksi, kun 10 prosenttia pitää uutta yt-lakia vanhaa parempana.
 
Yt-lakikysely tehtiin helmikuun toisella viikolla vuonna 2010. Kysely lähetettiin n. 4 500 väh. 10 henkeä työllistävään jäsenyritykseen. Kyselyyn vastasi 550 yrittäjää.
 
 
 
 
yrittajat.fi
Riikka Kovala, p. 09 2292 2846 
Bookmark and Share

Suomen Yrittäjät, Mannerheimintie 76 A, PL 999, 00101 HELSINKI, puhelin 09 229 221, faksi 09 229 229 80, toimisto@yrittajat.fi